Kunnollinen routaeristys on yksi piharakentamisen, ja perustusten eristäminen rakentamisen perusasioita. Näissä ei kannata oikaista. Kokosimme tähän kuusi usein kysyttyä asiaa Finnfoam-eristeistä sekä vastaukset niihin.
Paras teho routaeristeelle saadaan asennettaessa eriste mahdollisimman lähelle maan pintaa. Eristeelle kohdistuva pistekuorma saadaan jakaantumaan laajemmalle alueelle, kun eristeen päälle asennetaan 20 – 30 cm vahvuinen maakerros. Pistekuormaa lisää esimerkiksi tontilla oleva ajoneuvoliikenne.
Finnfoam-levyä on helppo työstää tavallisilla puuntyöstötyökaluilla. Puukolla tai mattopuukolla tehdään levyyn viilto, jonka jälkeen levy napsahtaa poikki terävällä kämmeniskulla.
Kaikille routaeristämiseen tarkoitetuille lämmöneristeille pitää ilmoittaa sulatus-jäädytyskestävyysominaisuus eli kuinka paljon eristeessä tapahtuu massan muutosta testin aikana. Jäätyminen lisää vedenimeytyvyyttä routaeristeessä, mikä tulee ottaa huomioon routaeristeiden mitoituksessa.
Vettynyt routaeriste menettää lämmöneristysominaisuutensa ja jäätyessään se voi rikkoutua. Tämän takia routaeristeellä pitää olla mm. sulatus-jäädytyskestävyystesti tehtynä. Rakennustuoteasetuksen mukaan CE-merkityille rakennustuotteille pitää löytyä suoritustasoilmoitus (DoP), josta selviää tuotteelle oleelliset ominaisuudet, kuten sulatus-jäädytyskestävyystestissä eristeeseen imeytyvä kosteus tilavuusprosentteina. Ominaisuutta kuvaava FTCIi tai FTCDi-arvossa i-kirjain kertoo vedenimeytyvyyden, jota käytetään routaeristeiden lämmöneristyskykyä mitoitettaessa. Suoritustasoilmoitukset löytyvät tuotekohtaisesti muun muassa routaeristevalmistajan verkkosivulta.
Kun levyjä asennetaan maanpinnan alle routaeristeeksi, ei levyjen saumoja tarvitse erikseen tiivistää (ei pu-vaahtoa maahan, koska se imee vettä). Levyt pysyvät tiiviisti yhdessä, kun päälle tulee maata tai betonivalu. Tiiviyttä voidaan parantaa käyttämällä puolipontattua levyä ja/tai asentamalla kaksi levykerrosta päällekkäin siten, että kerrosten saumat tulevat limittäin.