Elämän eliksiiri-päivä

22. maaliskuuta vietetään maailman vesipäivää. Tänä päivänä huomio kiinnittyy puhtaan veden, viemäröinnin, hygieenisten käymälöiden ja yleisen puhtauden merkitykseen köyhyyden, sairauksien ja erityisesti lasten kuolemien vähentämisessä.

YK:n yleiskokous julisti tämän päivän maailman vesipäiväksi vuonna 1992. Tarkoituksena on lisätä tietoa veden merkityksestä taloudellisessa tuottavuudessa ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa.

Puhdas vesi on ihmisoikeus

Vettä juodaan vetenä, teenä, kahvina, mehuna. Vedessä keitetään perunat ja makaronit. Vedellä pestään ruuat, vaatteet, lakanat, hampaat sekä kasvot. Jokainen maapallolla elävä olento tarvitsee vettä tavalla tai toisella. Jokainen suomalainen käyttää päivittäin keskimäärin yli 150 litraa vettä (YK:n arvio).

Vesi on maapallon yleisin kemiallinen yhdiste, ja jopa 70 % Maan pinnasta peittyy tästä kirkkaasta, hajuttomasta ja lähestulkoon mauttomasta aineesta. Silti makeaa vettä on vain noin 2,5 %, ja siitä vain 1 % on ihmisten käytettävänä, sillä makea vesi sijaitsee pääasiallisesti järvissä, joissa, jäätiköissä ja pohjavetenä.

Suomalaisille vesi on usein itsestäänselvyys. Sitä sataa taivaalta päivät pitkät, ja sitä saa hanasta puhtaana mielin määrin. Monelle tilanne ei kuitenkaan ole tämä.

Puhdas vesi ja viemäriverkosto määriteltiin ihmisoikeudeksi vuonna 2010. Yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on, että vuoteen 2030 mennessä kaikilla maailman ihmisillä on käytössään puhdasta vettä ja vessa. Verraten nykyhetkeä vuoteen 2000, tuloksia onkin saatu aikaiseksi, kun noin kaksi miljardia ihmistä on saanut käyttöönsä puhdasta vettä ja vessan. Silti edelleen joka kolmas ihminen on vailla puhdasta juomavettä, ja joka toinen ilman kunnollista vessaa tai viemäröintiä. Joissain maissa tyttölapsilla ei ole mahdollisuutta koulunkäyntiin, koska heille ei ole tarjota vessaa koulusta. Likainen vesi aiheuttaa vaarallisia sairauksia juotuna ja hygieniakäytössä.

Kaikkivoipa vesi

Vesipäivän tarkoituksena on suojella ihmisten lisäksi ympäristöä. Käyttämällä vettä vähemmän voidaan esimerkiksi vähentää kasvihuonekaasuja.

Lisäksi tarkoitus on kiinnittää ihmisten huomio ilmastonmuutoksen monimuotoisuuteen. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat, veteen liittyvät sään ääri-ilmiöt, kuten kuivat kaudet ja kaatosateet saavat aikaiseksi kriisejä erityisesti köyhissä maissa.

Kuivien kausien aikana puhdasta vettä on saatavilla vielä tavallista vähemmän, tulvat puolestaan vaikuttavat sanitaatioon ja aiheuttavat veden seisomista. Seisova vesi on loistava lisääntymispaikka malariahyttysille ja vaarallisille sairauksille. Sekä kuivuus että tulvat aiheuttavat hallaa myös esimerkiksi maataloudelle, jonka puolesta nälänhätä kasvaa.

Ihmisille ja luonnolle onnellinen tulevaisuus edellyttää sitä, että arjen vedenkäyttöön, jäteveden puhdistusjärjestelmiin, myrkyttömiin valmistusmenetelmiin, kestävään vesitalouteen ja saasteiden minimointiin kiinnitetään huomiota.

Lähteet: