TAKAISIN

Ruusut

Päivitetty: 4.5.2020

Ruusut tuoreena kotiin

Kotimaassa viljeltävät ruusut kerätään kasvihuoneista 5-7 kertaa viikossa, kiivaimman kasvun aikaan jopa kaksi kertaa päivässä. Keruun jälkeen ruusut viedään kylmiöön, jossa ne jäähdytetään lähelle nollaa. Vasta kunnollisen jäähdytyksen jälkeen ruusut lajitellaan ja puntitetaan.

Ruusut toimitetaan kukkakaupoille pääsääntöisesti päivittäin joko tukkuliikkeiden kautta tai suoraan viljelmiltä. Kotimaisella leikkoruusulla on siten merkittävä tuoreusetu, sillä tuontiruusu on kuluttajalle siirtyessään keskimäärin noin viikon ikäinen. Asianmukaisesti hoidettuna leikkoruusu kestää maljakossa yhdestä kahteen viikkoa.
Grand PrixGrand Prix

Maljakkoniksejä:

Ennen maljakkoon laittamista varret puhdistetaan vesipinnan alle jäävistä lehdistä. Varsien tyviin viilletään terävällä veitsellä uudet vinot imupinnat. Maljakkovesi saa olla lämmintä, ja sitä saa olla lähes yläreunaan saakka. Maljakkoveteen lisättävästä kukkavirkisteestä on juuri ruusuille erityisen paljon hyötyä.

Maljakkoon lisätään vettä sitä mukaa, kun ruusut sitä kuluttavat. Yöksi maljakko ruusuineen kannattaa nostaa viileään paikkaan. Jos kukat nuokahtavat, koko kimpun voi laittaa yöksi esimerkiksi ämpäriin tai kylpyammeeseen pitkälleen elpymään. Voit myös kääräistä ruusut tiiviiseen kääreeseen ja upottaa syvään astiaan yöksi. Ruusumaljakkoa ei kannata sijoittaa kuumaan auringonpaisteeseen.
SphinxSphinx

Kuivaa ruusut muistoksi ja koristeeksi

Ruusut kuivataan varsineen pimeässä ja viileässä paikassa ylösalaisin ripustettuina nippuina. Pelkät kukat kuivataan hienossa hiekassa: kukkien ulkopinta tuetaan ensin hiekalla ja sitten hiekkaa ripotellaan varovasti ruusun sisälle ja päälle. Vaaleammat värit säilyvät parhaiten alkuperäisen kaltaisina.

Suomalaiset rakastavat ruusuja

Suomalaiset kuluttajat ostavat joka vuosi lähes 80 miljoonaa ruusua. Näistä noin 70 miljoonaa viljellään Suomessa, ja täydennyksenä ruusuja tuodaan silloin, kun oman maan kasvihuoneiden tarjonta ei riitä. Näin tapahtuu esimerkiksi toukokuun suurien juhlien, kuten äitienpäivän ja koulun päättäjäisten aikaan.

Ruusunviljely on ympärivuotista. Ruusutuotannon huippuhetket ajoittuvat toukokuulle sekä sydänkesälle. Ruusu on keskeisin peruskukka kaikkiin käyttötarkoituksiin. Ruusuja kasvaa noin 117 kauppapuutarhassa 28 hehtaarin alalla. Suomessa viljellään leikkoruusuja yli kaksi kertaa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa yhteensä.

Suomessa viljellään yli sataa leikkoruusulajiketta. Punainen väri lukuisine eri sävyineen on suosituin, mutta myös keltainen, valkoinen ja oranssi kuuluvat suosikkeihin. Lajikkeet luokitellaan myös kukan koon ja muodon perusteella isokukallisiin, puolisuuriin, pienikukallisiin, miniruusuihin sekä tertturuusuihin. Kaksi ensin mainittua ovat Suomessa tärkeimpiä. Eniten viljelty lajike on punainen Kardinal.
Seuraavassa on aakkosjärjestyksessä 28 suosituinta leikkoruusua

Akito isokukallinen valkoinen
Amadeus isokukallinen tummanpunainen
Ballet puolisuuri tummaroosa
Carat puolisuuri vaaleanpunainen
Cherry Lady isokukallinen kirsikanpunainen
Circus puolisuuri punaoranssikeltainen
Dani puolisuuri oranssinpunainen
Dream puolisuuri vaaleanpunainen
Escada isokukallinen punainen
Escimo puolisuuri valkoinen
Frisco puolisuuri keltainen
Golden Gate puolisuuri keltainen
Jaguar puolisuuri punainen
Jazz puolisuuri kuparinoranssi
Kardinal isokukallinen tummanpunainen
Kiss puolisuuri lohenroosa
Lambada puolisuuri oranssi
Lorena puolisuuri vaaleanpunainen
Medeo puolisuuri kermanpunainen
Mercedes puolisuuri punaoranssi
Myrnas Dream puolisuuri aprikoosi
Rodeo puolisuuri punainen
Royal Dream puolisuuri vaaleanpunainen
Queensday isokukallinen aprikoosi
Sacha puolisuuri punainen
Saphir isokukallinen vaaleanpunainen
Surprise pienikukallinen lohenvaaleanpunainen
Sunbeam puolisuuri kuparinkeltainen
AvalanceAvalance
Marie ClaireMarie Claire
Kukkien kielessä ruusu viestii useimmiten rakkaudesta. Valkoisten ruusujen sanotaan kertovan yksimielisyydestä ja toisaalta myös viattomuudesta. Punainen ruusu puolestaan voi olla merkki ujoudesta, mutta yhtä lailla myös intohimoisesta rakkaudesta ja kauneudestakin. Ruusua on ainakin antiikin aikoina pidetty voittajien kukkana - laakeriseppeleen ohella. Ruusut on myös yhdistetty kuoleman jälkeiseen elämään; ne ovat yhä suosittuja hautakukkia kymmenissä maissa.

Ruusun ylivoimaisuus kukkien kuningattarena perustuu siis sekä sen pitkään historiaan että ruusun itsensä ominaisuuksiin ja viehätysvoimaan. On vaikea kuvitella tilannetta, jossa ruusu ei voisi toimia siltana ja tunteiden välittäjänä ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Ruusun avulla on helppo ilmaista niin iloa, tuskaa, surua kuin kunnioitustakin toista ihmistä kohtaan.

Ruusuja luonnossa - ja puutarhassa

Ruusuja kasvaa luonnonvaraisena lähes kaikkialla maailmassa. Lajeja on satoja ja ihmisen jalostustyön tuloksena syntyneitä lajikkeita tuhansia. Luonnonvaraiset ja viljellyt ruusut ovat kulkeneet arvokkaina tuliaisina tai kauppatavarana maasta ja maanosastakin toiseen tutkimusmatkailijoiden, sotilaiden, hallitsijoiden, ristiretkeilijöiden ja aivan tavallisten ruusuihin ihastuneiden harrastajienkin matkassa. Aikanaan ruusut päätyivät kasvamaan rikkaiden puutarhoihin ja palatseihin, mutta jo pitkään ruusu on ollut myös tavallisen kansan kukka.

Myös Suomessa kasvaa luonnonvaraisia ruusuja. Kansalliseepoksemme kokoaja ja kasvitieteilijänäkin merkittävän elämäntyön tehnyt professori Elias Lönnrot kirjasi 140 vuotta sitten ilmestyneeseen kuuluisaan Flora Fennica: Suomen Kasvisto -teokseensa kuusi Suomessa kasvavaa ruusua (suluissa nykyisin käytettävät nimet): orjanruusu (koiranruusu), mäkiruusu, ahoruusu (okaruusu), iharuusu, nurmiruusu (metsäruusu) ja karjalanruusu. Viimeksi mainittu on Pohjois-Karjalan maakuntakukka.

Puutarhoissamme menestyviä ruusulajikkeita onkin sitten jo valtava määrä. Jaloruusuista pensasruusuihin; valinnanvaraa ja hankittavaa riittää jokaiselle ruusufanille!

Tutustu Kasvikortiston runsaaseen ruusuvalikoimaan

Ruusuja äidille?

Äitienpäivänä on leikkoruusujen ohella perinteisesti annettu lahjaksi ruukkuruusuja. Toukokuun alussa myyntiin tuleekin upeita miniruukkuruusuja ja perinteisiä äitienpäiväruusuja - sekä muita ruukuissa olevia jaloruusuja. Värit vaihtelevat heleän pinkistä viininpunaiseen ja pirteän keltaiseen. Myös puhtaan valkoisia ja iloisen monivärisiäkin löytyy; esimerkiksi mandariiniruusu on löytänyt suomalaisten sydämiin.

Ruukkuruusun hoito:
Pidä multa tasaisen kosteana ja lannoita säännöllisesti veteen sekoitetulla ravinteella - pidä valoisassa ja nauti kukinnasta! Kun kukinta loppuu, voit vaihtaa mullan ja leikkata noin kasvuston kymmensenttiseksi; jätä muutamia elinvoimaisia lehtipareja. Anna ruukutuksen jälkeen hetki rauhaa, kastele ja pidä valoisassa. Ala lannoittaa uudelleen muutaman viikon kuluttua mullan vaihdosta (uudessa mullassa on voimaa vähäksi aikaa).

Ruusun voi viedä kesäksi ulos joko ruukussaan tai istuttaa kukkapenkkiin. Ruusut voivat ilahduttaa puutarhassa useamman vuoden ajan; ainakin suojaisassa paikassa ja talveksi suojattuna. Tee vaikka oma kukkapenkkinsä äitienpäiväruusuille!

Myös Puutarha.netin Keskustelupalstalta löytyy asiaa ruusuista...

Ruusujen hurmaa jo vuosituhansia

Ruusu on kukka, joka on hurmannut kauneudellaan ihmisiä jo vuosituhansia. Varmuudelle ruusuja tiedetään viljellyn jo 4000 vuotta sitten, mutta oletettavasti jo sitä ennenkin villiruusujen kauneus on kerännyt katseita kautta maailman.

Varhaisimpia ruusuaiheisia koristeita löytyy esimerkiksi Välimeressä sijaitsevan Kreetan saaren Knossoksen palatsin seinistä. Kiviseinissä säilyneitä ruusukoristeluja on löydetty muinaisesta Babyloniasta jopa tätä aikaisemmin. Mesopotamiasta on löydetty kiviin hakatusta nuolenpääkirjoituksesta ruusun kuvia reilusti yli 4000 vuotta sitten. Suuria ruusuviljelmiä tiedetään olleen esimerkiksi Kiinassa ja Persiassa jo 3000 vuotta sitten.

Ruusu tuoreena kukkana, mutta myös koristeena, oli ahkerasti käytössä käyttöesineissä, koruissa ja rakennuksissa myös Kreikassa ja Roomassa jo satoja vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Kreikkalaiset ylimykset ja sotilaat arvostivat ruusua paljon, ja koettivat viljellä sitä niin, että ruusunkukkia olisi saatavilla mahdollisimman monena kuukautena pitkin vuotta. Myös Roomassa ruusuja kukitettiin muulloinkin kuin niiden normaaleina kukkimisajankohtina.

Ruusua on kautta aikain käytetty monenlaisiin tarkoituksiin. Sen katseleminen on palvellut ihmisten kaipuuta kaikenlaiseen kauneuteen; ruusua on jopa pidetty täydellisen kauneuden vertauskuvana. Niinpä roomalaiset omistivat sen kauneuden ja rakkauden jumalalle Venukselle. Vastaavasti kreikkalaiset omistivat ruusun samoista asioista vastanneelle Afroditelle.

Ruusun kukkia, terälehtiä ja näistä saatavia aineita on käytetty mausteena, teenä, hajusteena, balsamina, viinin raaka-aineena ja sadoilla muilla tavoilla. Roomalaiset ripottelivat ruusun terälehtiä kotiin palaavien sotureiden päälle, suihkulähteisiin ja suurissa juhlissa juhlaväen päälle.

Myös kristilliseen maailmaan ruusulla on monia yhteyksiä. Jo kirkkoisä Ambrosius arveli 300-luvulla ruusujen olleen paratiisissa piikittömiä, mutta piikit ilmestyivät ruusuihin syntiinlankeemuksen seurauksena. Ruusun sanotaan antavan viitteitä tulevan taivaallisen paratiisin ihanuudesta. Monissa maissa ruusut liitetään nimenomaan neitsyt Mariaan. Etenkin valkoinen ruusu on hänen symbolinsa. Ruusua on pidetty myös marttyyrien tunnuksena, koska ruusujen punainen väri tuo mieleen veren. Punaisen ruusun sanotaankin syntyneen Golgatalla maahan vuotaneesta Jeesuksen veripisarasta. Ruusu on kristikunnan suosituin joulukukka.

Ruusun koristeellinen kukinta on ollut vaikuttimena tuhansien kirkkojen rakentamiseen kautta maailman. Etenkin goottilaisessa tyylissä käytetään ahkerasti ruusuikkunoita. Niiden sanotaan kuvastavan ruusun roolia paratiisin hallitsevana kukkana.

Tuhannet ovat myös ne hallitsijoiden, aatelisten, sotilaspäälliköiden ja kaupunkien vaakunat, joihin ruusu eri muodoissaan on löytänyt tiensä. Myös Suomen tasavallan vaakunasta löytyy Suomen leijonan ympäriltä yhdeksän ruusunkukkaa. Vaakunan historia on pitkä, sen alkumuoto on peräisin 1500-luvulta saakka.



Lähde: Kauppapuutarhaliitto ry