• Etusivu
  • Kasvillisuus

Perennojen siementen sadonkorjuu

Rakentajan toimitus
Julkaistu 27.07.2006Päivitetty 23.08.2019
20067_342.jpg

Tarhakullero (Trollius Cultorum-ryhmä)

Puutarhaharrastajalle lisää ulottuvuutta harrastukseen tuo kasvien kasvattaminen itse siemenestä taimiksi. Loppukesällä onkin runsaasti kerättävissä siemensatoa puutarhasta. Perennojen siemeniä omista ja tuttavien istutuksista keräämällä pääsee kokeilemaan puutarhurin taitojaan.

Siemenlisäyksen lopputuloksen yllätyksellisyys tuo harrastukseen uutta jännitystä. Siemenlisäyksen seurauksena saatava uusi taimi voi erota paljonkin perintötekijöiden sekoittuessa emokasvistaan. Luonnonkasvit ja ns. maatiaisperennat muuntelevat vähiten. Jalostetummat lajit ja lajikkeet muuntelevat runsaammin.

Kevään varhaiset kukkijat varistavat siemenensä jo kesä-heinäkuun vaihteessa, mutta elo-syyskuussa valmistuu suuri joukko siemeniä. Kasveja kannattaa seurata ja siemenkotien ruskettuessa olla liikkeellä keräämässä siemenet talteen. Siemenet kerätään mieluummin kuivalla säällä. Jos ne ovat kerättäessä kosteita tai ei olla ihan varmoja niiden kypsyydestä, levitetään siemenet siemenkotineen kuivumaan ja kuivina ja puhdistettuina ne pakataan esimerkiksi kirjekuoriin, joiden päälle kirjoitetaan kasvin nimi.

Tarhakulleron siemenkota.
Tarhakulleron siemenkota.

Helppo aloittelijan kasvi on esimerkiksi akileijat (Aquilegia). Akileijat risteytyvät helposti ja siemenistä lisätyt kasvit saattavat erota emokasveistaan paljonkin. Kylvö voidaan tehdä myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä.

Akileijan (Aquilegia) siemenkota ja siemeniä.
Akileijan (Aquilegia) siemenkota ja siemeniä.
Huomio

Huomio

VINKKI: Puutarha.netin Keskustelupalstalla on runsaasti asiaa siemenistä ja siemenlisäyksestä! Voit myös osallistua jäsentemme välisiin siemenkirjeisiin. Minkä lajin siemeniä kaipailisit? Mitä sinulla olisi antaa muille?

Kylmäkäsittely

Eräät perennat vaativat itääkseen kylmäkäsittelyn. Tämä on luonnon oma varmistuskeino suvun jatkumiseksi. Siemenet alkavat itää vasta seuraavana keväänä välttäen talvehtimisen pieninä taimina. Yksinkertaisinta kylmäkäsittely on järjestää kylvämällä siemenet syksyllä ja antaa talven hoitaa kylmäkäsittely. Kylmäkäsittelyn vaativat siemenet kylvetään ulos syys-lokakuussa. Ilman tätä käsittelyä itävät kylvetään vasta, kun voidaan olla varmoja säiden ja maan kylmenemisestä niin, että siemenet eivät ala syksyllä itää.

Siemenet kylvetään 10-15 cm korkuiseen kohopenkkiin, joka muotoillaan niin, että vesi valuu sen päältä pois eikä jäädy kylvöksen päälle. Kylvämiseen pätevät samat ohjeet kuin muiden siementen kylvämiseen. Harva kylvös on helpompi koulia keväällä. Siementen koko määrää kylvösyvyyden. Isot siemenet kylvetään 1-1,5 cm syvyyteen ja pienet siemenet peitetään vain ohuella multakerroksella.

Kurjenmiekan (iris) siemenkota.
Kurjenmiekan (iris) siemenkota.

Jos syksyllä ei ole paikkaa, mihin siemenet kylväisi, voi siemenet kylmäkäsitellä kevättalvella. Jos tilaa on reilusti käytettävissä, voi kylmäkäsittelyn tehdä kylvön jälkeen, viemällä kylvölaatikot maaliskuussa kellariin tai vaikka lumihankeen. Lämpötila kylmäkäsittelyn aikana saisi olla 0 -+ 5 astetta. Lämpötila ei saisi mennä -5 astetta alapuolelle.

Kylmäkäsittelyn voi tehdä myös ennen kylvöä säilyttämällä siemeniä kosteassa hiekassa tai hiekka-turveseoksessa jääkaapissa. Kylmäkäsittelyajaksi yleensä riittää 4-6 viikkoa. Syksyllä kylvettäviä ovat mm. esikot (Primula), kullerot (Trollius), keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus), särkyneetsydämet (Lamprocapnos), mooseksenpalavapensas (Dictamnus albus), poimulehdet (Alchemilla), ukonhatut (Aconitum). Päivänliljoja (Hemerocallis) siemenestä lisättäessä kylmäkäsittely edistää taimettumista.

Päivänliljat itävät epätasaisesti pitkän ajan kuluessa. Pionia (Paeonia) voi lisätä myös siemenistä. Siemenet kylvetään heti valmistumisen jälkeen. Talven yli säilytettäessä pionien siemenet saattavat mennä lepotilaan ja tämän jälkeen itää hitaasti ja jopa usean vuoden aikana. Jalopionien kohdalla pitää varautua siihen, että siemenistä kasvavat uudet taimet voivat poiketa paljonkin emokasvistaan. Ensi keväänä kylvettävät siemenet säilytetään kuivassa ja viileässä paikassa.

Huomio

Huomio

Tutustu kasveihin Puutarha.netin Kasvikortistossa - siellä on tiedot jo yli 1400 Suomessa menestyvästä kasvilajista ja -lajikkeesta!

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20227_78485.jpg
Tunnista siitepölyallergia ja sen aiheuttaja
Siitepölyallergian oireet liittyvät yleensä tiettyyn aikaan, eikä diagnoosiin välttämättä tarvita tutkimuksia. Tällaisia selvästi siitepölyaikaan ajoittuvia, lieviä oireita voidaan turvallisesti lievittää itsehoidolla. Jos oireiden aiheuttajasta on epäselvyyttä, allergiaa voidaan selvittää ihotestein ja verikokein. Lääkärin puoleen on hyvä kääntyä myös jos oireet jatkuvat ympärivuotisesti tai hengittäminen on vaikeaa tai vinkuvaa.Siitepölyallergia kehittyy harvoin alle 2-vuotiaana, ja herkistyminen on yleisintä kouluiässä.
20242_83403.jpg
Rusokuusama ja rikot kukkivat kesäkuussa
Kesäkuussa riittää kukkivia kasveja jokaiseen makuun. Kasvikortistostakin löytyy yli 500 kasvia, jotka kukkivat juuri nyt. Niiden joukossa ovat muun muassa rusokuusamat ja erilaiset rikot.
20197_59073.jpg
Villiyrtit lautaselle
Villiyrttejä saattaa löytyä metsästä, mökkitien varrelta, niityltä, pelloilta tai omalta kotipihalta. Suomessa kasvaa noin 200 syötävää kasvilajia.
20088_12442.jpg
Huomio koululaisten kasvisten syömiseen
Lasten ja erityisesti poikien kasvisten syönti on huolestuttavan vähäistä. Lasten ja nuorten kasvisten riittävään syöntiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Sen, minkä lapsena oppii niin, vanhana taitaa. Lapsena opitut terveyttä ylläpitävät ja sairauksia ehkäisevät ruokailutottumukset kantavat hedelmää pitkälle aikuisuuteen.Vanhempien esimerkki on erityisen tärkeä asia arkisten asioiden oppimisessa terveelliset ruokailutottumukset mukaan lukien. Terveyttä kasviksilla -kampanjan yhteistyötahot; Kotimaiset Kasvikset ry, Suomen Sydänliitto, Suomen Syöpäjärjestöt, Suomen Hammaslääkäriliitto ja Suomen Terveydenhoitajaliito, haastavat vanhemmat kantamaan vastuunsa terveellisten ruokailutottumusten opettamisessa. On hyvä muistaa, että vanhemmilla on tähän mahdollisuus ja velvollisuus. Lisäksi lapset suorastaan toivovat sitä, vaikka se ei aina siltä näyttäisikään. Riittävä kasvisten syönti hoituu näppituntumalla. Kasviksia puoli kiloa päivässä on kuusi kourallista. Kasvikset voi nauttia haluamallaan tavalla muodossa tai toisessa, kypsennettynä tai raakana. Helpoiten tavoite toteutuu sisällyttämällä kasviksia jokaiselle päivän aterialle ja välipalalle.
202311_83297.jpg
Puut puutarhassa
Kasvaako jossain puu, jonka isoisäsi istutti? Tai saitko itse syntymälahjaksesi pihapuun? Oletteko seuranneet näiden puiden kasvua ja komistumista vuodesta toiseen – tai murehtineet sen hyvinvoinnin puolesta? Puut ovat pihan komistuksia, näyttäviä ja pitkäikäisiä. Niiden valintaan ja taimien istuttamiseen kannattaakin paneutua huolella.
20158_44225.jpg
Terassipuutarhassa väriloistoa ja pikkuherkkuja
Lasitetulle parvekkeelle tai terassille kevät saapuu aikaisemmin ja syksy myöhemmin. Lasit luovat suojaisan paikan, jonka voi Plantagenin tuotepäällikkö Kirsi Tainion vinkein muuttaa kukoistavaksi viherhuoneeksi.Jätä yhteydenottopyyntö Lumonin lasituksista

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton