Kun mieli halajaa vesille – tärkeää muistaa myös tänä kesänä

Rakentajan toimitus

Päivitetty 18.06.2024

Kesän lämpö hellii ja houkuttaa nauttimaan myös viilentävästä vedestä. Veneily sekä uiminen nousevat jälleen aktiviteettien joukkoon. Mutta tiesitkö, että joka vuosi Suomessa hukkuu 100–150 ihmistä? Heistä jopa kolmannes erilaisten vesiliikenneonnettomuuksien seurauksena.

Toukokuun viimeisenä lauantaina vietettiin Pelastusliivipäivää, jonka tarkoituksena oli muistuttaa pelastusliivien tärkeydestä. Pelastusliivipäivää on vietetty jo vuodesta 2013 lähtien aina alkukesällä. Teemapäivän taustalla on kansainvälinen Ready, Set, Wear it -tapahtuma.

Tarkkana vesillä

Vesillä liikutaan niin soutuveneellä kuin myös moottori- sekä purjeveneellä. Pelastusliivi tulisi olla varattuna jokaiselle moottoriveneessä matkustavalle sekä yli viiden metrin pituisessa purjeveneessä olijalle. Haittaa veneilijälle pelastusliivin pukemisesta ei ole koskaan. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) ja Suomen Meripelastusseura kampanjoivat turvallisen vesillä liikkumisen puolesta ja toivovatkin kampanjan myötä, että pelastusliivit olisivat aina puettuna vesillä liikkuessa.

Onnettomuustilanteessa ei liivien pukemiselle ole usein enää aikaa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan päälle puetut pelastusliivit olisivat pelastaneet 70–80 prosenttia vesiliikenneonnettomuuksissa hukkuneista. SUH:n viestintäasiantuntija Niko Nieminen

Muista tarkistaa ja kertaa pukeminen!

Nyt veneilykauden alussa on hyvä tarkistaa, että olemassa olevat pelastusliivit ovat käyttäjilleen sopivan kokoiset ja ne osataan pukea päälle oikein.

Yleinen ja jopa hengenvaarallinen virhe on jättää pelastusliivin haararemmit kiinnittämättä. Remmien avulla liivi pysyy päällä myös veden varassa. Ilman niitä liivi voi nousta käyttäjän kasvoille ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa tukehtumisen. Meripelastusseuran valmius- ja turvallisuuspäällikkö Marko Stenberg

Suosiota ovat saavuttaneet niin kutsutut paukkuliivit, jotka ovat keveitä sekä mukavia käyttää. Paukkuliivien etuna on myös niiden toimintavarmuus, kunhan muistaa niiden säännöllisen vuosittaisen tarkastuksen sekä huollon liivin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Liivin toimivuus on helppo tarkistaa 24 tunnin paukkuliivitestillä.
(Ohje 24 tunnin paukkuliivitestin tekoon)

24 tunnin paukkuliivitesti on helppo tapa varmistaa liivin toimivuus. Täytä paukkuliivi ilmalla ja anna sen olla 24 tunnin ajan. Vuorokauden ilmansa pitänyt liivi on käyttökuntoinen. Marko Stenberg

Lisää tietoa, miten kulkea viisaasti vesillä löydät mm. tämän linkin takaa.

Piha

turvallisuus

Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Talo

Lunta katolla?

Suomen ympäristökeskus (SYKE) seuraa aktiivisesti maaston lumikuormaa ja ylläpitää ajankohtaista tietoa sekä reaaliaikaista laskentaa lumikuormasta verkkosivuillaan. Rakennevioista johtuvia isojen hallien kattojen sortumia esiintyy usein alkutalvesta lumikuorman ylittäessä 100 kg/m2 tai runsaiden sateiden jälkeen, kun lumikuorma kasvaa nopeasti.

Rakentaminen

Koronapassin käytön laajentaminen rakennusalalle?

Rakennusteollisuus RT vaatii koronapassin käytön laajentamista rakennusalalla, jolla rokotekattavuus on vasta 60 prosenttia.

Talo

Asbestia sisältävien rakenteiden purku kuuluu aina ammattilaiselle

Asbestiksi kutsutaan kuitumaisia silikaattimineraaleja. Nämä kuuluvat serpentiineihin tai amfiboleihin. Asbestilajeja ovat krysotiili, krokidoliitti, amosiitti, antofylliitti, tremoliitti ja aktinoliitti. Kaikki asbestilajit ovat terveydelle vaarallisia. Kuitumaista asbestia terveysvaikutuksiltaan muistuttaa myös erioniitti, joka on erikseen mainittu valtioneuvoston säädöksissä asbestityöstä.

Kasvillisuus

Naapurisopu meni pensasaita-jupakassa

Asemakaavoissa ja/tai kuntien rakentamismääräyksissä saattaa olla joitain määräyksiä istutuksista ja olemassaolevasta kasvillisuudesta. Suomen laissa ei juuri asiaan oteta kantaa, mutta yksi naapuruussuhteisiin kantaa ottava kohta löytyy:"Se, jolle oman tai nautintaoikeudella hallitsemansa maan käyttämisestä johtuu haittaa naapurin alueelta tunkeutuvista juurista, olkoon oikeutettu ottamaan ne pois. Sama olkoon laki sieltä ulottuviin oksiin nähden, ellei omistaja kohtuullisessa ajassa siihen kehoituksen saatuaan niitä poista."Tässä yksi kurja esimerkki oikeuteen asti päätyneistä riidoista: Naapuri vaati korvausta naapurinsa kanssa yhdessä omistaman orapihlaja-aidan leikkaamisesta lähes juuresta poikki 30 metrin matkalta. Toinen kiistelijöistä ehti kuolla oikeusprosessin aikana, mutta kuolinpesä jatkoi oikeuden saamista. Käräjäoikeus tuomitsi aidankynijän sakkoihin, samoilla linjoilla oli Itä-Suomen hovioikeus. Korkein oikeus hylkäsi ensin aidanleikkaajan valituslupahakemuksen, mutta mies osoitti KKO:lle, että aita oli hänen tonttinsa puolella, eikä naapuri ollut osallistunut aidan istuttamiseen. Aidankaatajan ja syyttäjän vaatimuksesta käräjäoikeus tuomitsi jutun nostaneen naapurin sakkoihin maaliskuussa 2005 väärästä ilmiannosta.Kuolinpesän edustaja vaati kuitenkin edelleen aidankaatajalle rangaistusta vahingonteosta. Kun kuolinpesä ei pystynyt osoittamaan omistusoikeutta aitaan, ei aidankaataja ollut käräjäoikeuden mukaan syyllistynyt asiassa vahingontekoon. Valtio ja kuolinpesä joutuvat maksamaan aidankaatajalle oikeudenkäyntikuluja yli 5200 euroa.Lähde: Viherympäristöliiton uutiset 31.5.2006

Kasvillisuus

Kuusi ekovinkkiä syyspuutarhaan

Ennen talven pakkasten tulemista on osa syystöistä tehtävä, mutta niissä kiirehtiminen voi olla kohtalokasta; etenkin lämpimänä syksynä. Kun vuosi on ollut lämmin ja kuiva, se on muuttanut monen kasvin kasvurytmiä.