Gratinoitu savusuikalekiusaus ja paahdettu raitajuuri

Kaiken elämän perusta vesi on kaunis ja virkistävä elementti kotipuutarhassakin. Jos pihapiirissä on luonnostaan jokin vesielementti kuten rantaa, lampi tai puro, kannattaa sen mahdollisuudet käyttää viisaasti.

Kun ruusuhurahdus kerran iskee, se vie koko pihan. Kullbergin pariskunnalla on puutarhassaan jo yli 300 lajiketta. Siellä voi samoilla läpi kesän nauttimassa tärkeimmästä: suloisesta tuoksusta.Artikkeli julkaistu aikaisemmin Kodin kuvalehti puutarhassa 1 -erikoisnumerossa 16.4.2015.Teksti Johanna Vireaho, kuvat Sari Tammikari

Hiidenportin kansallispuiston vaikutukset paikallistalouteen ovat yli kolminkertaistuneet vajaan vuosikymmenen aikana. Metsähallituksen tuoreen kävijätutkimuksen mukaan retkeilijät jättivät alueelle tänä vuonna lähes 1,8 miljoonaa euroa. Retkeilyn suosion kasvu ja koronapandemia näkyvät myös Hiidenportissa.

Epäilen, että yhdeltä puolelta puroon ja toiselta puolelta jokeen rajottuvalla tontillamme kasvaisi juuri puron ja joen reunassa myrkkykeisoa. Meillä on koira, joka tykkää uiskennella joessa ja kaivella siellä, nyt pelkäänkin, että koiramme joskus vahingossa söisi tätä kasvia.Onko olemassa tahoa/yritystä, mikä mahdollisesti kävisi tunnistamassa kasvin ja mahdollisesti myös poistamassa? Olen itse todella arka myrkkykasvien suhteen, enkä haluaisi olla kasvin kanssa missään kosketuksessa, saatikka itse poistaa.

Asemakaavoissa ja/tai kuntien rakentamismääräyksissä saattaa olla joitain määräyksiä istutuksista ja olemassaolevasta kasvillisuudesta. Suomen laissa ei juuri asiaan oteta kantaa, mutta yksi naapuruussuhteisiin kantaa ottava kohta löytyy:"Se, jolle oman tai nautintaoikeudella hallitsemansa maan käyttämisestä johtuu haittaa naapurin alueelta tunkeutuvista juurista, olkoon oikeutettu ottamaan ne pois. Sama olkoon laki sieltä ulottuviin oksiin nähden, ellei omistaja kohtuullisessa ajassa siihen kehoituksen saatuaan niitä poista."Tässä yksi kurja esimerkki oikeuteen asti päätyneistä riidoista: Naapuri vaati korvausta naapurinsa kanssa yhdessä omistaman orapihlaja-aidan leikkaamisesta lähes juuresta poikki 30 metrin matkalta. Toinen kiistelijöistä ehti kuolla oikeusprosessin aikana, mutta kuolinpesä jatkoi oikeuden saamista. Käräjäoikeus tuomitsi aidankynijän sakkoihin, samoilla linjoilla oli Itä-Suomen hovioikeus. Korkein oikeus hylkäsi ensin aidanleikkaajan valituslupahakemuksen, mutta mies osoitti KKO:lle, että aita oli hänen tonttinsa puolella, eikä naapuri ollut osallistunut aidan istuttamiseen. Aidankaatajan ja syyttäjän vaatimuksesta käräjäoikeus tuomitsi jutun nostaneen naapurin sakkoihin maaliskuussa 2005 väärästä ilmiannosta.Kuolinpesän edustaja vaati kuitenkin edelleen aidankaatajalle rangaistusta vahingonteosta. Kun kuolinpesä ei pystynyt osoittamaan omistusoikeutta aitaan, ei aidankaataja ollut käräjäoikeuden mukaan syyllistynyt asiassa vahingontekoon. Valtio ja kuolinpesä joutuvat maksamaan aidankaatajalle oikeudenkäyntikuluja yli 5200 euroa.Lähde: Viherympäristöliiton uutiset 31.5.2006

Kun kaiken maailman konmarit sun muut kehottavat tyhjentämään kaapit ja elämään vähemmällä, voi käydä niin, ettei siivouspäivän koittaessa ole tässä nätiksi tyhjennetyssä siivouskaapissa pesuaineita. Lisäksi ilkeät kemikaalit vaanivat joka tuotteessa, joten mitä sitä sitten uskaltaa edes ostaa, kun kämppä haisee pahalle? Lisäksi stressi pistää närästämään, eikä siihenkään löydy lääkettä. Hädänpäivä ei ole käsillä! Kaapistasi löytyy melko varmasti ruokasoodaa, joka on yllättävä "joka paikan höylä".