• Etusivu
  • Piha

Haahkakanta vähenee – petojen saalistus mitätöi ilmastomuutoksen tuomat hyödyt

Tiina Painokallio
Päivitetty 24.06.2025
20221_74399.jpg

Hautova haahka. (Kuva: Bertille Mohring)

Helsingin yliopiston tutkimusten mukaan haahka ei enää hyödy ilmaston lämpenemisestä, sillä lisääntyneet petomäärät vaikuttavat lajin pesintään entistä voimakkaammin. Tämä selittää haahkakannan viimeaikaista dramaattista vähenemistä.

Useilla lajeilla kylmyys rajoittaa pesinnän onnistumista. Monilla suomalaisilla lintulajeilla pesintä onnistuukin paremmin lämpimillä säillä. Aikaisempien tutkimusten valossa haahkan pesintä onnistui paremmin lämpimämpien talvien jälkeen, jolloin pesivät emot olivat paremmassa kunnossa.

Haahkan pesintämenestys kasvoikin Hangon Tvärminnen tutkimusalueella 1990-luvulta 2000-luvun alkuun saakka, mutta kymmenen viime vuoden aikana poikastuotto on täysin romahtanut lämpenevästä ilmastosta huolimatta. Tutkijoiden mukaan romahduksen takana on petojen lisääntynyt saalistus.

– Merikotkien, supikoirien ja minkkien saalistus vaikuttaa haahkan pesintään yhä voimakkaammin. Lajin pesiä tuhoutuu paljon jo haudontavaiheessa ja poikasia joutuu saaliiksi ennennäkemättömän runsaasti, kertoo 30 vuotta haahkatutkimusta tehnyt yliopistonlehtori Markus Öst Åbo Akademin ympäristö- ja meribiologian laitokselta.

Petojen saalistus vaikuttaa haahkan käyttäytymiseen

Merikotkakanta on kasvanut onnistuneiden suojelutoimien ansiosta. Merikotkat käyttävät ravinnokseen myös haahkoja. Merikotka on osa Suomen luontoa, mutta samoin haahkoja saalistavat vieraslajit supikoira ja minkki eivät kuulu Suomen alkuperäislajistoon. Tutkijoiden mukaan myös saalistajat ovat saattaneet hyötyä ilmaston lämpenemisestä alentuneen kuolleisuuden seurauksena.

Tutkimus osoittaa, että ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset voivat peittyä lajien välisten vuorovaikutussuhteiden alle. Petojen saalistus ei pelkästään vaikuta haahkan pesintämenestykseen, vaan myös haahkojen käyttäytyminen on muuttunut saalistuspaineen myötä.

– Haahkojen keskimääräinen pesinnän ajoitus on selkeästi viivästynyt, kun ilmastonmuutoksen myötä lajin pesinnän pitäisi sen sijaan aikaistua, kertoo lintujen ilmastovaikutuksia tutkinut yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.

Viivästyminen johtuu siitä, että haahkat käyttävät entistä enemmän aikaa turvallisempien pesimäpaikkojen etsimiseen. Myös muutolta saapumisen ja pesinnän aloittamisen välinen ajanjakso on pidentynyt.

<p data-block-key="az66m">Haahkojen pesintä ajoittuu eri yksilöillä eri aikoihin – osa aloittaa varhain, toiset vasta myöhemmin. Vieraspetojen torjunnalla voidaan tukea haahkakannan säilymistä. (Kuva: Shutterstock)</p>
Haahkojen pesintä ajoittuu eri yksilöillä eri aikoihin – osa aloittaa varhain, toiset vasta myöhemmin. Vieraspetojen torjunnalla voidaan tukea haahkakannan säilymistä. (Kuva: Shutterstock)

Osa haahkoista aloittaa pesinnän kuitenkin aikaisin, ja vaihtelu pesinnän ajoituksessa on lisääntynyt. Kun aikaisimpien pesijöiden poikaset ovat kuoriutumassa, myöhäiset pesijät ovat vasta harkitsemassa munintaa. Tutkijat arvelevat, että aika näyttää, onko pesinnän viivästyttäminen ja petojen välttelyyn panostaminen ajan mittaan parempi vaihtoehto haahkoille.

Ihminen voi myös auttaa haahkoja vaikuttamalla vieraspetoihin.

– Torjumalla supikoiria ja minkkejä vähennetään pesiviin naaraisiin kohdistuvaa saalistusta. Tämä on vaikuttanut myönteisesti Suomenlahden haahkakantaan, kertoo toimitusjohtaja Kim Jaatinen Luonnon- ja riistanhoitosäätiöstä.

Tutkimus on osa pitkään Hangossa jatkunutta haahkan pesimäbiologista tutkimusta.

Lähde: Helsingin yliopiston tiedote 05.01.2022

Piha
ympäristö
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20222_76882.jpg
Ympäristövaatimukset asettavat paineita yrityksille
EU:n ja Suomen kunnianhimoiset ympäristötavoitteet haastavat rakennusalaa lähivuosina.
Sinilevä voi muodostaa juovia veteen, tässä niitä näkyy rantakasvuston suojassa.
Sinilevähavaintoja Tampereelta Kihniöön – viikko 27 toi levää rantoihin
Pirkanmaalla tehtiin viikolla 27 sinilevähavaintoja useilla paikkakunnilla, kuten Tampereella, Kangasalla, Sastamalassa, Valkeakoskella, Pirkkalassa, Kihniössä ja Nokialla. Tuulen mukana sinilevä voi siirtyä avovesialueilta rantoihin, mikä saattaa lisätä havaintojen määrää rantavyöhykkeillä.
nainen ja vesihana smartvatten
Kevennä taloyhtiösi kuluja vesitehokkuudella
Taloyhtiöiden kustannuksista merkittävä osa syntyy käyttövedestä, veden lämmityksestä ja jätevesijärjestelmästä. Vesitehokkailla valinnoilla vedenkulutusta on mahdollista pudottaa nopeasti ja asumismukavuudesta tinkimättä jopa 30 %.
20221_76544.jpg
Tietosuoja paranee ja vertailu helpottuu energiatodistus­rekisterissä
Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin on tehty muutoksia, jotka parantavat energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.
Lasinen maapallo kalliolla, taustalla näkyy vesiputous.
CSRD ja vesi kiinteistöalalla
Vuoden vaihtuessa Euroopan unionin vastuullisuusraportoinnin velvoite koskee yhä useampia yrityksiä. Vesivarojen hallinta on yksi tärkeä osa CSRD-sääntelyä.
202311_83300.jpg
Puun tukeminen istutusvaiheessa
Istutusvaiheessa puu kannattaa tukea, jotta se saisi mahdollisimman hyvän alun juurtumisvaiheessaan. Tukematta oleva puu on alttiimpi tuulille ja sen juuret katkeamiselle; kovemmassa puuskassa puu saattaa jopa kaatua.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton