TAKAISIN

Myllyn Parhaan hävikki hyödynnetään nyt entistä kestävämmin
Ravintoaineet jatkavat elämäänsä hyönteisproteiinina

Julkaistu: 24.1.2022

Myllyn Parhaan tehtailla syntyy joka vuosi miljoonia kiloja kaurankuori- ja taikinajätettä, jota hyödynnetään muun muassa biokaasuna ja lämpöenergiana. Jatkossa biojätteen ravintoaineet pistetään kiertoon myös hyönteisten kasvatusalustana.

Kuva: ShutterstockKuva: Shutterstock

Hyvinkäällä sijaitseva teknologiayritys Volare hyödyntää yritysten biojätettä aivan uudenlaisella tavalla. Se kasvattaa tuotantotiloissaan mustasotilaskärpäsen toukkia, joista valmistetaan proteiinipitoista jauhetta eläinten rehuksi ja lemmikkien ruoaksi. Toukkien kasvatusalustana toimii elintarvikeyrityksiltä tulevat sivuvirrat eli tuotannosta syntyvät ylijäämät, jotka muuten menisivät jätteeksi tai energiaksi. Tähän tarkoitukseen menee jatkossa myös osa Myllyn Parhaan kaurankuori- ja taikinajätteestä, kun Myllyn Paras alkaa toimittamaan raaka-ainetta Volaren demolaitokselle keväällä 2022.

Me etsimme jatkuvasti uusia tapoja biojätteen hyödyntämiseen ja sen määrän vähentämiseen. Ihastuin Volaren ajatukseen kiertotaloudesta monella tapaa. Taikinajäte tai kaurankuori otetaan talteen ja sen ravintoaineet voidaan vielä kertaalleen hyödyntää niiden polttamisen sijaan. Polttaminen on aina kiertotalouden viimeinen kierros, Myllyn Parhaan toimitusjohtaja Miska Kuusela sanoo.

Sivuvirtoja on hyödynnetty Myllyn Parhaalla jo pitkään. Myllyllä syntyy kaurankuorijätettä vuosittain noin viisi miljoonaa kiloa, josta noin puolet hyödynnetään tuotantotilojen lämmityksessä ja loput myydään lämpöenergiaksi talon ulkopuolelle. Myllyn Parhaan biopolttolaitos tuottaa omasta käytöstä ylijäävää energiaa, jolla lämmitetään joka vuosi 150–260 hyvinkääläiskotia. Pakastetehtaan biojäte puolestaan toimitetaan biokaasulaitokselle ja sieltä ostetulla biokaasulla muun muassa keitetään riisipiirakoiden täytteet ja lämmitetään uuni, jolla paistetaan korvapuustit ja pasteijat.

– Biojätteen hyödyntäminen on askel entistä kestävämpään suuntaan, sillä ravintoaineet, jotka pystytään kierrättämään, vähentävät tarvetta käyttää viljelymaata. Valtaosa ruoan ilmastovaikutuksista syntyy alkutuotannosta eli kasvien ja eläinten kasvatuksesta ja suurin osa kaikesta viljelymaasta tuottaa nykyään ruokaa eläimille. Samoin kaikesta tuotettavasta viljasta ja muusta viljelysadosta suurin osa käytetään eläinten rehuna. Tämän on pakko muuttua, Kuusela toteaa.

Tuotantolaitoksen rakentaminen alkaa 2023

VTT:ltä ponnistaneen teknologiayritys Volaren tavoitteena on hyödyntää muuten energiaksi meneviä yritysten sivuvirtoja, palauttaa ravintoaineet takaisin ruokaketjuun ja auttaa elintarvikeyrityksiä toimimaan vastuullisemmin. Parasta aikaa yritys operoi demonstraatiolaitostaan ja hakee tulevaan kaupalliseen tuotantolaitokseensa yhteistyökumppaneita ja rahoitusta. Laitoksen rakentaminen on määrä alkaa vuonna 2023. 

Maailmassa tarvitaan uudenlaisia kestävämpiä ratkaisuja, sillä perinteinen tapa ajatella ympäristöä ja bisnestä vastakkaisina, on vanhentunut. Isossa mittakaavassa voi nähdä jo muutoksen, sillä monet suuret ruokateollisuuden yritykset ovat ilmoittaneet, että vuonna 2050 heidän tuotantonsa ei aiheuta ilmastopäästöjä lainkaan. Vastuullisuus alkaa olla tänä päivänä bisneksen elinehto, Volaren toimitusjohtaja Tuure Parviainen sanoo.

Hyvinkäällä kasvatettavaa ja jalostettavaa hyönteisproteiinia voidaan hyödyntää lemmikkien ruoissa ja erilaisissa rehuissa. Sillä voidaan korvata muun muassa kala- ja soijajauhoa, jota saatetaan kuljettaa maapallon toiselta puolelta. Kysyntä on jo olemassa, sillä pelkästään kalanrehua tarvitaan Euroopassa vuosittain 1,1 miljoonaa tonnia. Proteiinipitoisella hyönteisjauheella on todettu olevan myös terveysvaikutuksia.

– Olemassa on vahvaa näyttöä siitä, että mustasotilaskärpäsen toukilla on positiivisia vaikutuksia eläinten suolistoon, ne toimivat hyvin ruoansulatuksessa ja saattavat jopa estää taudinaiheuttajia, Parviainen sanoo. 

Tiedotekuva, Myllyn ParasTiedotekuva, Myllyn Paras