Onko jätevesijärjestelmän hankinta edessä?

Jätevesijärjestelmän kustannukset

Jätevesijärjestelmän kustannukset muodostuvat alkuinvestoinnista sekä käytön ylläpitokustannuksista. Laskelmissa tulee ottaa huomioon jätevesisuunnitelman hinta, materiaalit, asentaminen sekä vuosittaiset huollot. Lisäksi järjestelmän koko, sijainti ja tontin maaperä vaikuttavat myös hintaan.

Haja-asutusalueella rakennettaessa tai jätevesijärjestelmää remontoitaessa on hyvä tietää, millainen jätevesijärjestelmä tarvitaan. On turha hankkia liian suurta tai kallista järjestelmää, mutta riittämätönkin järjestelmä aiheuttaa ylimääräisiä lisäkustannuksia. Oikein toteutettu jätevesijärjestelmä maksaa itsensä takaisin toimintavarmana ja vuosikymmeniä kestävänä lopputuloksena.

Puhdistusvaatimuksen tasot

Jätevesiasetuksessa on käytössä sekä yleiset että tiukemmat puhdistusvaatimukset, joiden taso vaihtelee tilanteen ja alueen mukaan. Tiukennetut vaatimukset ovat pääsääntöisesti voimassa herkästi pilaantuvilla alueilla, kuten esimerkiksi pohjavesialueilla sekä rantavyöhykkeillä.

Voimassa olevan asetuksen mukaan vanhojen kiinteistöjen jätevesiasioiden oli oltava kunnossa 31.10.2019 mennessä. Asetus ei koske uudisrakennuksia eikä vanhoja kiinteistöjä, joilla suoritetaan suurempaa, rakennusluvan vaativaa korjaustyötä. Näissä kiinteistön jätevesijärjestelmän tulee lähtökohtaisesti täyttää voimassa olevat jätevesiasetuksen vaatimukset.

Kaikkien haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen omistajien ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä jätevesiremonttiin. Kuivakäymälä ja kantovesi vapauttavat yleensä velvoitteista, jos tästä ei aiheudu pilaantumisen vaaraa. Myöskään kiinteistöillä, jotka on rakennettu vuoden 2004 jälkeen, ei käytännössä tarvitse tehdä mitään, koska niissä perustason vaatimukset on toteutettu rakentamisvaiheessa.

Jätevesiselvitys nykytilanteesta

Kaikista kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevista kiinteistöistä on omistaja velvollinen tekemään jätevesiselvityksen, jonka perusteella on mahdollista arvioida jätevesistä ympäristöön aiheutuva kuormitus. Täytetty lomake esitetään pyydettäessä kunnan ympäristöviranomaiselle.

Jätevesiselvitykseen tulee sisällyttää:

• Jätevesiselvityslomake
• Jätevesijärjestelmän huolto-ohjeet
• Tontin asemapiirustus, josta selviää jätevesijärjestelmän sijainti
• Huoltopäiväkirja

Tunnista oma tilanteesi

Seuraavien kohtien avulla voit tunnistaa tilanteesi ja tutustua jätevesien poistamistapaan ja vaatimustasoon.

Kantovesi, viemäri ja kuivakäymälä

Kantovedellä tarkoitetaan tilannetta, jossa vesi kannetaan tai pumpataan käsin kiinteistölle. Jos kiinteistössä ei ole ollenkaan viemäriä, nämä vähäiset pesuvedet voidaan kaataa suoraan maahan. Mikäli rakennuksessa on viemäri, jätevesien vähäisen määrän takia ne voidaan johtaa puhdistamatta maaperään, esimerkiksi yksinkertaiseen imeytyskuoppaan tai sorapesään. Kantovedeksi voidaan luokitella myös pumpun avulla siirrettävä vesi, jota lämmitetään saunan padassa ja varsinainen veden annostelu tapahtuu pääosin napolla, vadeilla ja ämpäreillä. Suihkua tai lämminvesivaraajaa ei ole. Kohteessa WC:nä toimii puucee tai kuivakäymälä, joissa ei käytetä vettä.

Tässä tapauksessa jätevedet tulisi hoitaa seuraavasti:

• Hyvä vaihtoehto olisi johtaa vedet ensin ämpäriin tai vastaavaan astiaan, jossa on suodatin ja sieltä edelleen sorapesään. Puuceen tulisi olla kompostoiva. Kompostoivan Puuceen ja vesijärjestelmän suodattimeen kertyneen tavaran voi kesän päätteeksi kipata kompostiin tai vaikkapa kasvimaahan.
• Huussin lisäksi markkinoilla on myös vesivessan tilalle tarkoitettuja kuivakäymälöitä, jotka soveltuvat ympärivuotiseen sisäkäyttöön. Kun käymäläjätevesiä ei synny, voidaan muut, tiskaamisesta ja peseytymisestä syntyvät, ”harmaat” jätevedet imeyttää maaperään huomattavasti kevyemmällä ja halvemmalla järjestelmällä kuin käymälävesien kera.
• Mikäli käytetään erottelevaa kuivakäymälää, voidaan virtsa kerätä esimerkiksi kanisteriin ja käyttää se laimennettuna lannoitteena kukkapenkissä.

Paineellinen vesi ja kuivakäymälä

Kun käyttövesi otetaan sähköpumpulla kaivosta, järvestä tai suoraan vesijohtoverkosta, vettä kulutetaan selvästi enemmän, jolloin jätevedet on myös käsiteltävä tehokkaammin. Kiinteistöllä käytetään vedetöntä käymäläratkaisua ja käsiteltäviksi jäävät ainoastaan pesuvedet.

Tässä tapauksessa jätevedet tulisi hoitaa seuraavasti:

• Kun kiinteistöllä on esimerkiksi saunassa pelkkä pata ja lisäksi käsintiskausta varten allas, voidaan saunan pesuvedet johtaa yksinkertaiseen imeytyskuoppaan tai sorapesään. Tiskivesille tulisi olla yksinkertainen saostuskäsittely ja imeytys-/suodatuskaivo.
• Mikäli kiinteistöllä on pesukone, suihku, lämminvesivaraaja tai muu sellainen, pesuvedet tulisi johtaa 2-osaiseen saostussäiliöön ja edelleen maaperäkäsittelyyn tai pesuvesille sopivaan pienpuhdistamoon.
• Käymälän tulisi olla tuotteistettu kuivakäymälä tai kompostoiva puucee. Erottelevan käymälän virtsa kannattaa kerätä erikseen ja käyttää se laimennettuna lannoitteena vaikka kukkapenkissä.

Paineellinen vesi ja vesi-wc, käsittely eri järjestelmissä

Kun käyttövesi otetaan sähköpumpulla kaivosta, järvestä tai suoraan vesijohtoverkosta, vettä kulutetaan tällöin selvästi enemmän, jolloin jätevedet on myös käsiteltävä tehokkaammin. Kiinteistöllä on myös vesivessa.

Tässä tapauksessa jätevedet tulisi hoitaa seuraavasti:

• Vesivessasta syntyvät jätevedet on hyvä johtaa vähintään viiden kuution umpisäiliöön, jossa on täyttymisestä ilmoittava hälytin.
• Muut pesuvedet voidaan johtaa kaksiosastoisen saostussäiliön tai kahden sakokaivon kautta maaperäkäsittelyyn, joko imeytys- tai suodatuskenttään maaperän laadusta riippuen. Pesuvedet voidaan johtaa myös niille tarkoitetun laitepuhdistamon kautta maaperään tai ojaan.

Paineellinen vesi ja vesi-wc, käsittely samassa järjestelmässä

Kun käyttövesi otetaan sähköpumpulla kaivosta, järvestä tai suoraan vesijohtoverkosta, vettä kulutetaan tällöin selvästi enemmän, jolloin jätevedet on myös käsiteltävä tehokkaammin. Kiinteistöllä on myös vesivessa.

Tässä tapauksessa jätevedet tulisi hoitaa seuraavasti:

• Kaikki jätevedet voidaan johtaa joko kolmiosastoisen saostusäiliön tai kolmen sakokaivon kautta maaperäkäsittelyyn joko imeytys- tai suodatuskenttään maaperän laadusta ja kiinteistön sijainnista riippuen.
• Mikäli kiinteistöllä on ympärivuotista ja säännöllistä käyttöä, voidaan kaikki jätevedet käsitellä myös panospuhdistamossa.