TAKAISIN

Linné kehitti hauskan kasvikellon

Julkaistu: 8.3.2012

Kaksinimijärjestelmän kehittäjä

Ruotsalainen luonnontutkija Carl von Linné (1707-1778) teki tutkimusretkiä Ruotsissa, etenkin Uppsalan ympäristössä, ja ympäri Eurooppaa. Hän perusti oppinsa eliökunnan systemaattisesta nimeämisestä näiden tutkimusten varaan. Linné onkin tieteellisen luokitusjärjestelmän perustaja ja luoja. Hänen kaksinimijärjestelmässään kasville annettiin kaksiosainen eli binomiaalinen nimi (sukunimi sekä lajinimi). Linnén järjestelmä ei kuitenkaan ilmennä kasvien todellisia sukulaisuussuhteita, mutta silti se antoi kuitenkin voimakkaan sysäyksen kansainvälisen kasvisystematiikan kehitykselle. Hänen merkityksestään kertoo sanonta ”Luoja loi, mutta Linné järjesti”.

Iltahelokki (Oenothera biennis)Iltahelokki (Oenothera biennis)

Nykyinen nimistösäännöstä pohjautuu Linnén järjestelmään

Nykyisin kansainvälistä nimistösäännöstöä (International Code of Botanical Nomenclature) kehitetään kasvitieteellisissä kongresseissa. Kasvien tieteelliset nimet pohjautuvat usein latinaan tai kreikkaan. Sukunimi on aina yksikössä, isolla alkukirjaimella. Lajinimi kuvaa usein kasvia (adjektiivi, esim. pungens = pistävä, repens = ryömivä) tai kasvin löytäjää tai paikkaa (genetiivi, esim. Abies nordmanniana = nordmannilainen abies).

  • Risteymän merkki on pieni vinoristi (ei x-kirjain vaikka sitä usein ko. merkkinä käytetäänkin)
  • Alalaji 'subspecies' lyhennetään muotoon subsp.
  • Muunnos 'varietas' lyhennetään muotoon var.
  • Muoto 'forma' lyhennetään muotoon f.
  • Lajikenimi alkaa isolla alkukirjaimella ja merkitään yksinkertaisten lainausmerkkien sisään


Kärsimyspassio (Passiflora caerulae)Kärsimyspassio (Passiflora caerulae)

Linnén kasvikello

Jo antiikin aikana oli huomattu, että kasvit liikkuvat. Tämä ilmiö oli joidenkin tiedemiesten ja filosofien mukaan merkki siitä, että kasveilla on sielunelämä. Myös Linné kiinnostui kasvien liikkeistä eri vuorokauden aikoina ja kasveissa tapahtuvista muutoksista, mutta ei uskonut kasvien sielunelämään eikä siihen, että ne liikkuisivat tietoisesti.

Hän kirjoitti puutarhaviljelyn ekologisista taustoista tutkielman, jossa hän kuvasi, kuinka jotkut kasvit, esim. mökinihmekukka (Mirabilis jalapa), pukinparta (Tragopogon pratensis ssp. pratensis) ja ajannäyttäjähibiskus (Hibiscus trionum), kukkivat vain tiettyinä vuorokaudenaikoina.

Keskipäivänkukka (Dorotheanthus bellidiformis)Keskipäivänkukka (Dorotheanthus bellidiformis)
Oranssikeltano (Pilosella aurantiaca)Oranssikeltano (Pilosella aurantiaca)

Kukkaiskelloistutuksissa olevien kukkien kukkimisajankohtaa ei pidä tarkastella kellontarkasti. Kukkien avautumis- ja sulkeutumisajat ovat riippuvaisia monista seikoista, kuten maantieteellisestä sijainnista, kukkien iästä ja säästä.

Tiedekeskus Heurekan (tiedepuisto Galilei) Linnén kukkakellossa on seuraavat kasvilajit:

Tiedot perustuvat Tuija Saarisen harjoitustyöhön talvella 2007.Tiedot perustuvat Tuija Saarisen harjoitustyöhön talvella 2007.
Kasvit on valittu niin, että ne edustavat Linnén kasvisystemaattisen järjestelmän luokkia. Kasvilajit on valittu niin, että kasvit kukkivat eri väreissä ja eri aikoina ympäri kasvukauden.

Lähde: Tiedekeskus Heureka