TAKAISIN

Kaavamuutos ja materiaalin valinta

Julkaistu: 6.5.2009

Ote päiväkirjasta: kesä 2007

Tontti oli nyt meidän, mutta kipeästi tarvitsemastamme lisärakennusoikeudesta ei ollut varmuutta. Meillä oli vain kaupunginosamme kaavamuutoshankkeista vastaavan sana, ”tehokkuusluvun nostaminen 0,20:stä 0,25:een myönnetään alueella lähtökohtaisesti kaikille hakijoille ja toisaalta sen myöntäminen ei valitusoikeuden yms. takia ole sataprosenttisen varmaa tai voi viivästyä pahimmissa tapauksissa vuosilla”.

Lisää rakennusoikeutta

Lähetimme kaavamuutos-hakemuksemme kaupunkisuunnitteluvirastolle tammikuussa 2007. Kaavamuutoslomake oli hyvin yksinkertainen ja helppo täyttää. Huomattavasti enemmän muistan kauhulla Kelan äitiyslomaan liittyvien kaavakkeiden täyttämistä ja termistöä.

Kaavamuutoksen myötä tonttimme rakennusoikeus nousisi 174 m²:iin. Kaavamuutosprosessi jäi elämään omaa elämäänsä, emmekä sitä juurikaan seuranneet. Luotimme täysin, että muutos menee läpi. Silloin tällöin kävin katsomassa netissä Kaupunkisuunnitteluviraston sivuilta kaavamuutoksen etenemistä. Sivuilla kuvattiin vaiheet aloituksesta kaavaluonnokseen sekä kaavaehdotuksesta hyväksymiseen ja vaiheisiin liittyvä dokumentaatio oli nähtävissä. Hidastahan tuo eteneminen tavallaan oli, mikäli tontin ostaja heti kauppojen syntyessä haluaisi viipymättä ryhtyä rakentamisprojektiin. Meitä tämä luonnollisesti ei haitannut, kun projektimme tulee joka tapauksessa kestämään pitkään.

Kaavamuutos läpi

Lopulta kaavamuutos hyväksyttiin. Jätimme hakemuksen tammikuussa 2007 ja hyväksymisilmoitus tuli meille saman vuoden heinäkuussa. Tätä ennakoimme jo jossain vaiheessa alkukesästä, kun ennen hyväksymistä postista tippui kaupunkisuunnitteluviraston lappu. Siinä mm. kävi ilmi, että naapurustolla tai muillakaan tahoilla ei ollut mitään sitä vastaan, että tonttimme tehokkuusluku nousee, tai että tontilla oleva vanha talo purettaisiin. Varmaan naapurusto suorastaan sitä vaatii...

Olimme tietenkin tyytyväisiä, että kaavamuutos hyväksyttiin. Olimmehan ottaneet konkreettisen ensimmäisen askeleen kohti uutta tulevaa taloamme.

Materiaalin valinta

Kivitalo on ollut meille alusta saakka ainoa vaihtoehto. Tai paremminkin se on ollut halu, mutta emme missään vaiheessa olleet selvittäneet, olisiko meillä tähän oikeasti varaa.
Syksyllä 2006 lähetin eräälle kivitalotoimittajan myyntiedustajalle itse tekemäni talon pohjapiirrokset ja pyysin tarjousta runkopaketista. Tarjouksen saatuamme teimme hintavertailua mahdollisimman lähelle taloamme vastaaviin puurunkoisiin talopaketteihin ja huomasimme, että yllättävän hintavia nekin olivat.

Varmistuimme yhä enemmän kivi-vaihtoehdosta. Meidän tapauksessa kiven puolesta puhui itse materiaalin ominaisuudet, talon arvon säilyminen ja pyrkimys yksilöllisyyteen, jolloin pienestä tontista saamme kaiken hyödyn irti meille parhaalla mahdollisella tavalla. Loivan rinnetontin sekä lisätilatarpeen takia taloomme oli suunniteltu kellari. Tämä osuus talosta tulisi joka tapauksessa kivestä.
Lopulta katsoimme, että alustava kivipakettitarjous mahtuisi budjettiimme ja päätimme lähteä kivitalolla eteenpäin. Mutta ennen tätä asiaa käännettiin ja väännettiin suuntaan jos toiseen. Tosiasiassa parasta ja samalla kustannustehokkainta ratkaisua etsiessämme olemme olleet rakentamassa taloa milloin pitkästä tavarasta, milloin Avaimet käteen –taloa, välillä harkkokellari + puurunkoinen valmistalo päälle –ratkaisu oli ehkä se paras vaihtoehto ja välillä oli jo ihan sama mitä rakennetaan, kunhan vain rakennetaan. Näitä asioita pohtiessamme keskustelu päättyi kuitenkin joka kerta kivitaloon.

Projektin vaiheet