• Etusivu
  • Hoitotyöt

Hyvä ja kestävä nurmikko

Rakentajan toimitus
Julkaistu 18.05.2006Päivitetty 30.01.2024
20065_69.jpg

Nurmikon ulkonäkö ja kestävyys riippuu oleellisesti siitä, miten huolellisesti se on perustettu. Kun lisäksi on valittu oikea siemenseos, hoidolla selviää tulevina vuosina varsin vähällä. Hyvä nurmikko on tuuhea, kauniin vihreä, kestää kulutusta. Se on hillittykasvuinen, jolloin ei tarvita jatkuvaa leikkausta. Lisäksi hyvä nurmikko on poudankestävä, talvenkestävä, taudinkestävä ja vihertyy aikaisin keväällä

Tavallisimmat pihoissa käytetyt lajikkeet

Nurmikon seos valitaan aina käyttötarkoituksen sekä kasvuolosuhteiden mukaan. Nurmikon käyttäjä asettaa myös vaatimuksia käytettävälle siemenseokselle. Näitä ovat talven- ja kulutuksenkestävyys, kuivuuden sietokyky, tuuhea kasvu, aikainen viheriöinti keväällä ja myöhäinen syksyllä, pituuskasvun pienuus kasvukauden aikana (leikkuukertojen väheneminen) sekä varjonsietokyky.

Nurmikkosiemenseokset sisältävät vähintään kahta eri lajia, millä varmistetaan nurmikon menestyminen erilaisissa olosuhteissa. Yleisimmin käytettyjä lajeja ovat puna- ja puistonata sekä niittynurmikka. Nadat sietävät kuivuutta ja osittaista varjoa, niittynurmikka taas kestää kulutusta ja on erittäin talvenkestävä.

Yleisin käytetty laji on niittynurmikka. Niittynurmikkakenttä on hyväkasvuinen ja tuuhea. Varjo ei ole tälle siemenlajille oikea paikka. Jos siemenseoksessa on tätä ja toista lajiketta, niittynurmikka valtaa alan toiselta lajikkeelta pikkuhiljaa – hallitseva. Talvea sekä tuhosieniä ja kulutusta laji kestää hyvin, leikkausta kestää, kunhan nurmikkoa ei leikata alle 2,5 senttimetriseksi. Kehittyy aluksi hitaasti, mutta toisaalta vihreänä se pysyy kauan. Paras kasvualusta on hietamaasto. Niittynurmikka on siis oikein hyvä kulutusnurmi.

Toinen käytetty nurmikkolaji on punanata. Sitä esiintyy kaikkialla suomessa luonnonvaraisena. Tämä laji on kuivempien kasvupaikkojen laji kuin niittynurmikka. Lisäksi se kestää hyvin poutaa. Niittynurmikka kasvaa rönsyilevänä tai mätästävänä. Jos halutaan ylläpitää lyhyttä nurmikkoa, lajiksi valitaan punanata. Tätä voidaan pitää alle 1 cm:n pituisena. Siemenlajin muita ominaisuuksia ovat tiheä kasvutapa, hienolehtisyys, talven-, tallaus- ja kulutuskestävyys, pitkä vihreä kausi. Talvella nurmikkoa saattaa vaurioittaa jääpolte ja pahkulahome.

Jos pihalla on varjoisaa niittyä, sinne valitaan siemenseokseksi lehtonurmikka. Laji on erityisesti varjoisiin kosteikkopaikkoihin. Tosin laji on talvenarka.

Koska tärkeintä on valita käyttötarkoitukseen sopiva seos niin täydelliselle puttausnurmikolle valitaan tietenkin erilainen seos kuin harvoin leikattavalle kukkanurmelle. Hyvälaatuisen seoksen valinta on aina edullisinta, koska leikkuutarve on vähäisempi, kestävyys parempi ja tarvittava siemenmäärä pienempi.

Jotta nurmikko saadaan pysymään hyvänä, on sen siemenseoksessa hyvä käyttää useampaa lajia. Lajit täydentävät toisiaan. Siemenseos kuten siementen valinnassa on mainittu. Pihanurmikolle sopii vaikkapa seuraavanlainen seos:

45-55 % niittynurmikka
20-30 % rönsyilevää punanataa
10 % nurmikkopunanata
10 % englantilainen raiheinä
0-5 % nurmirölli

Englantilaista raiheinää käytetään seoksessa sen nopean itämisen vuoksi, ts. saadaan nurmikko nopeasti vihertämään. Se ei ole talvenkestävää, joten raiheinä häviää nurmikosta 2-3 vuoden kuluttua. Nurmirölli on tiheän kasvuston tekijä, joka leviää maanalaisista rönsyistä. Se kestää matalaa leikkausta hyvin ja siksi on mainio lyhyenä pidettävän nurmikon alustaksi.

Nurmikon perustaminen


Nurmikkoalue tasoitetaan loivasti rakennuksista poispäin viettäväksi. Kivet, oksat, rakennusjätteet yms. poistetaan tarkasti. Maan pinta muotoillaan tasaiseksi, kuoppia tai painaumia ei saa jäädä. Tarvittaessa savi- ja hiekkamaat parannetaan turvekerroksella. Lisäksi alue kalkitaan sekä lannoitetaan. Maa-analyysi antaa varmimmat ohjeet kalkitukseen ja lannoitukseen. Myöskin valmistajien pakkauksista löytyy hyviä tuotekohtaisia yleisohjeita. Maaperä, kalkki ja lannoitteet sekoitetaan tasaiseksi kasvualustaksi. Kasvualustakerroksen paksuuden tulisi olla vähintään 15–20 cm. Pinta tasoitetaan ja jyrätään kevyesti ennen kylvöä. Paras aika kylvämiselle on aikainen kevät tai syksy, jolloin maassa on luontaista kosteutta. Siemenseosta kylvetään n. 2–3 kg/100 m2. Siemenet peitetään haravalla kevyesti pintamultaan sekoittaen. Kylvön jälkeen jyrätään uudelleen, jotta siemenet painuvat tiiviisti kasvualustaan. Kylvös pidetään kosteana hienojakoisella sadetuksella, jos maaperä on kuivaa. Nurmikko leikataan ensimmäisen kerran sen ollessa noin 10 cm:n korkuista. Kerralla leikataan noin kolmannes korkeudesta.

Nurmikon hoito


Kesällä nurmikko leikataan noin kerran viikossa, säätila ja seos vaikuttaa leikkuutarpeeseen. Sopiva leikkuukorkeus on 3–5 cm. Kasvuston tulee olla kuiva leikattaessa. Kesän aikana lannoitetaan säännöllisesti seoslannoitteilla valmistajien ohjeiden mukaan. Riittävä lannoitus ehkäisee sammaloitumista. Kasvukaudella nurmikon kastelun tarve riippuu sääoloista ja multakerroksen paksuudesta. Jos kasvualustakerros on vähintään 20 cm, kastelun tarve on melko vähäistä. Paras kasteluaika on illalla tai aamulla. Kerralla kastellaan reilusti, jotta juuret hakeutuvat syvälle. Kastellaan harvoin, ei päivittäin. Useasti tehty niukka kastelu tai sumuttelu houkuttelee juuriston pintaan. Siinä se on altis kuivuuden aiheuttamille tuhoille. Myöskin nurmikossa rikkaruohona viihtyvä vaaleanvihreä kylänurmikka lisääntyy, jos pintaa kastellaan usein.

Kevättöitä
Keväällä nurmikko vihertyy nopeasti, kun siitä poistetaan kuollut heinä ja lehdet ym. roskat haravoimalla. Samalla poistetaan mahdollinen sammalkasvusto. Ilmastointiharavalla sen poisto on helppoa. Samalla tiivistynyt pintakerros ilmastoituu ja sammalen muodostus vähenee. Nurmikkoa kannattaa kalkita vuoden, parin välein, 5–10 kg/100 m2. Keväällä lannoitetaan typpipitoisilla seoslannoitteilla valmistajan ohjeiden mukaan. Jos nurmikossa on painumia tai aukkoja, ne korjataan keväällä. Kuollut kasvusto poistetaan haravalla, lisätään uutta multaa, tasoitetaan ja kylvetään siemenet.

Syystöitä
Syyslannoitus tehdään elokuun puolivälin jälkeen, kuitenkin ennen syyskuun puoliväliä. Syyslannoitus parantaa nurmikon talvehtimista ja jouduttaa kasvuunlähtöä keväällä. Kauden viimeinen leikkaaminen tehdään, kun kasvu on pysähtynyt, syyslokakuussa. Lehdet haravoidaan pois syksyllä.

Sammaloituminen
Sammaloituminen vaivaa nurmikkoa, jos maa on tiivistynyttä, paikka on kostea, hapan ja varjoinen, lannoitus niukkaa tai olematonta ja kasvualustakerros hyvin ohut. Näitä seikkoja torjumalla sammal pysyy poissa.

20065_70.jpg

Hyvä tietää nurmikosta


Parasta nurmikon perustamisaikaa on kevät tai syksy, koska silloin maassa on luontaista kosteutta. Mitä viileämpää ilma on, sitä hitaammin itäminen tapahtuu. Perustettaessa on maltettava odottaa itämistä riittävän kauan. Seoksissa käytettävä punanata itää optimiolosuhteissa noin kahdessa viikossa, niittynurmikan itäminen vie vähintään kuukauden. Joihinkin seoksiin on lisätty englanninraiheinää itämisen ja vihertymisen jouduttamiseksi. Raiheinä itää noin viikossa. Jotta nurmikko pysyy kunnossa eikä sammaloidu, on sitä hoidettava ja lannoitettava säännöllisesti. Jos leikkaustarvetta yritetään vähentää lannoitusta vähentämällä, se kostautuu nurmikon ulkonäössä, sammalet ja rikkakasvit valtaavat alaa.

20138_36047.jpg
Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

14_P_77005.jpg
Kysymyksiä nurmikosta
Apua, sammal valtaa pihan? Miten siitä päästä eroon? Entä millainen apulanta sopii nurmikolle? Puutarha.netin asiantuntijat vastaavat muiden muassa näihin Ilta-Sanomien lukijoita askarruttaneisiin kysymyksiin.*Kysymyksiä ja vastauksia voit käydä lukemassa Puutarha.netin Kysy, niin vastaamme -palstalla. Voit esittää myös oman kysymyksesi! Palvelun käyttö edellyttää kirjautumista.* Kysymykset vastauksineen julkaistu Ilta-Sanomien verkkosivulla.
20231_51858.jpg
Näin hoidat orkideoita oikein
Lähes joka kolmannella suomalaisella on kotonaan orkideoita. Orkidea on naisten suosikkikukka ja miehistäkin joka kolmas haluaisi itselleen orkidean. Kukinnan jälkeen joka kolmas kuitenkin heittää orkidean pois, vaikka sen voisi kukittaa kotona uudelleen. Tämä selviää kuluttajakyselystä, johon vastasi 1000 suomalaista.
20223_77333.jpg
Kesäköynnökset peittävät, roikkuvat ja kiipeävät!
Suomen kesäsää muuttuu nopeasti. Jos tänään paistaa aurinko kirkkaalta taivaalta, seuraava päivä saattaakin olla sateinen ja jopa rakeinen. Kuten kesäkalusteita, myös kesäkukkia voi suojata vaihtelevilta ja arvaamattomilta sääoloilta lasitetulla terassilla. Se antaa kasveille tarvittaessa suojaa tuulelta, sateelta ja suoralta auringonpaisteelta.
20228_79321.jpg
Mikä on tämä vieras kasvi kukkapenkissä? Asiantuntija vastaa
Mikähän kasvi tämä on? Kasvi on ilmestynyt kukkapenkkiin. Se on noin 120–130 cm pitkä, pienet vaalean lilan väriset kukat. Näyttää myös, että penkissä kasvaa lisäksi pieniä samanlaisia kasveja, mutta tuo yksi on kasvanut tosi pitkäksi ja tuuheaksi. Onko se pahoin leviävä tai muuten haitallinen kasvi?
20199_60085.jpg
Millaiset astiat tarvitsen talvehtiville parvekekukille?
Monivuotisten kasvien kasvatus onnistuu myös parvekkeella: puut, pensaat ja perennat vaativat ainoastaan riittävän isot astiat. Suuri astia vetää niin paljon multaa, että kasvit pysyvät elossa talven yli, kun juuret eivät jäädy. Reilunkokoisen astian voi myös eristää styroxlevyillä tai kuplamuovilla (sisä ja/tai ulkopuolelta); ne auttavat suojaamaan juuristoa jäätymiseltä.
20236_82368.jpg
Roskiinko vaan?
Jätteet ja jätteiden käsittely eivät ole mitenkään vähäpätöisiä asioita yhteiskunnassa. Aineellisen elintason kohotessa lisääntyy väistämättä myös jätteen määrä ja samalla ympäristöön kohdistuva rasitus. Jos vastuullisuutta ei löydy, olemme tuota pikaa mittavien ympäristöongelmien puristuksessa. Lisäksi jätelaki velvoittaa hyödyntämän jätteen, mikäli se on teknisesti mahdollista, eikä siitä aiheudu kohtuuttomasti lisäkustannuksia.Oikein lajiteltuna valtaosa jätteestä on hyödynnettävissä uudelleen. Yleisimpiä hyödynnettäviä jätelajikkeita ovat biojäte, paperi, pahvi, puu, metallit ja lasi. Eniten päänvaivaa aiheuttavat edelleen biojäte sekä energiajäte.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton