Ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat näkyä

Positiivinen veijarihan nyt ajattelisi, että "no huh! Eipähän enää tarvitse talvella jäätyä kalikaksi joka päivä pelkästään postilaatikolle kävelystä". No niinhän se on, aina löytyy kultareunus. Ilmaston lämpeneminen ei kuitenkaan tarkoita ainoastaan pulkkakelien lyhenemistä ja pidempää kaamosaikaa. Ilmastonmuutoksella on suuria vaikutuksia ihmisiin, ja äärettömän suuria, jopa tuhoisia vaikutuksia eläinkuntaan. Eikä tarvitse lähteä edes puhumaan jäätiköiden sulamisesta, sillä ilmaston lämpenemisen seuraukset näkyvät Suomessakin.

Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa ihmiselle lähinnä epämukavuutta ja vaivaa. Näitä asioita ei tosin pidä lainkaan vähätellä. Leudot talvet saavat aikaan teiden päällysteiden kulumista, kun nastarenkaat järsivät tien paljasta ja märkää pintaa. Lisäksi tiet ovat useammin liukkaita, ja talviset vesisateet piiskaavat rakennusten julkisivuja. Esimerkiksi julkisivurappaukset ja parvekkeiden teräsosat ovat alttiimpia vaurioille, kun lämpötila pörrää nollan ympärillä. Julkisivun huollon ja ylläpidon tarve kasvaa, jolloin omakotitaloasujat ja taloyhtiöt saavat kaivaa kuvettaan.

Lumen ja jääpeitteiden aika on pienentynyt, jolloin talvet ovat pimeämpiä, ja synkempiä. Hyvinvoinnin kannalta ihminen tarvitsee valoa virkeystilansa säilymiseksi ja kaamosmasennuksen välttämiseksi. Lisäksi monen rakastamat talviurheilulajit riistetään, joten niistäkään ei pääse välttämättä jatkossa nauttimaan.

– Paitsi Lapissa, jossa lumisummat ovat jopa hieman kasvaneet sateiden lisääntyessä. Edellämainittujen, Lappiin liittyvien mittaustulosten ei kuitenkaan koeta olevan toistaiseksi merkittäviä (Lumisummien tutkimus Sodankylän tutkimusasemalla).

Eläimille talvi ei tarkoita talviurheiluja, kaakaota ja villasukkia. Eläimille talvi on selviytymistä. Osa eläimistä on luotu loistamaan talviaikana lumenvalkoisessa värityksessään, toiset väistyvät talven tieltä pois tai talvehtivat sen yli, ja loput käyttävät kaikkensa selviytyäkseen talven koitoksista. Oli se sitten karua tai kaunista, on se niin, kuin luontoäiti on sen parhaaksi nähnyt. Kaikelle on syynsä, kaikki on eläinten välisten, monien konfliktien ja kompromissien lopputulosta. Nyt kun sitä totuttua kaavaa muutetaan, joutuvat jotkut eläimistä varsin turvattomaan tilaan.

Etelän lajit ovat kiinnostuneet pohjoisemmista apajista, jotka ovat nyt pahimpien pakkasten väistyessä auenneet tutkittaviksi. Samalla tietenkin pohjoisten lajien elintila kaventuu, ja alueille aiheutuu suurta kilpailua oman mukavuusalueidensa ulkopuolelle levittäytyneiden eläinten myötä.

Ilmastonmuutoksen johdosta kevät saapuu pohjolaankin tavallista aikaisemmin. Onhan se mukavaa kuunnella lintujen ääniä keväisellä ilmalla, mutta väärään aikaan saapuva kevät tuo ongelmia ilmojen eläimille, eli linnuille. Kun syksy pitkittyy, muuttolinnut saattavat jäädä kokonaan Suomeen siinä toivossa, että ruokaa riittää koko talvelle. Jo muutama maan jäädyttävä pakkasilma kuitenkin voi aiheuttaa nälänhädän näille peltojen ja metsien siivekkäille olioille. Vaihtoehtoisesti kevät saattaa tulla myös liian aikaisin, jolloin lintujen pesintäajat aikaistuvat.

Kun pesintä alkaa ennen kuin maanviljelijät ehtivät pelloilleen, ajautuvat peltolinnut kylvöajan alkaessa ahdinkoon. Esimerkiksi kuovit ja töyhtöhyypät kuuluvat Suomen peltolintuihin.

Joskus pakkaset ja lumipeite jättävät jopa kokonaan tulematta, jolloin osa eläimistä kärsii normaalisti toimivasta talviajan suojamekanismistaan.

Esimerkiksi metsäjänis vaihtaa uskollisesti päälleen valkoisen talvipuvun, vaikka maassa ei olisi edes mitään lunta muistuttavaa. Nämä lumettomat talvet tarjoavat metsäjäniksille siis suunnattoman hektistä ja hurjaa talvea, kun se liikkuu suorastaan maalitaulun tavoin erottuvassa turkissaan.

Meret ovat olleet ympäristöystävällisyyden kannalta suuressa asemassa, eikä lainkaan syyttä suotta! Myös ilmastonmuutos aiheuttaa huolta merille, sekä niiden faneille ja asukeille. Talvinen jääpeite pysyy ohuempana ja muuttuu lyhytkestoisemmaksi huviksi. Näin ollen meriveden lämpötila nousee ja pintaveden suolapitoisuus laskee. Tästä kärsivät muun muassa sinisimpukat, joiden levinneisyys Suomessa on pienentynyt. Tämäkään ei ole mikään pikkujuttu, sillä vettä puhdistava ja haahkojen oleellisena ravintona toimiva sinisimpukka toimii yhtenä Itämeren avainlajeista.

Tavallisen tallaajan roolissa voi usein tuntea itsensä avuttomaksi suurien asioiden äärellä. Yksi ihminen ei ehkä ihmeisiin kykene, mutta tässä taistelussa pienilläkin teoilla on suuri merkitys.

Sivustolla Ilmastodieetti voit tutkia omaa hiilijalanjälkeäsi, ja vaihtoehtojasi sen pienentämiseen.
Ihmeisiin ei tarvitse ryhtyä, ja alkuun pääsee helpommallakin.

• Pidä yksi kasvisruokapäivä viikossa.
• Vaihda ulkomainen lohi kotimaiseen särkeen.
• Vaihda naudanlihapihvi papuihin muutaman kerran viikossa.
• Korvaa riisi kotimaisilla juureksilla.
• Joulu-tammi-helmikuun kasvihuonevihannekset kannattaa korvata myös kotimaisilla juureksilla.
• Kokeile tavallisen maidon sijaan kauramaitoa.
• Puolita ruokahävikkisi ja kahvin kulutus.
• Kulje pidemmätkin matkat julkisilla.
• 1 Etelä-Euroopan lento ja/tai 1 kaukolento vuodessa vähemmän.
• Vaihda vihreään sähköön.
• Vaihda ikkunoiden tiivisteet.
• Laske huonelämpötila 1 aste pienemmäksi.
• Hehkulamput kannattaa vaihtaa LED-lamppuihin.
• Älä lotraa vettä suihkussa.
• Pitkitä älypuhelimen ja muun elektroniikan käyttöikää edes vuodella.

• Asetetaan Suomen päästövähennystavoitteeksi vähintään 60 prosenttia vuodelle 2030 verrattuna vuoteen 1990.
• Säilytetään maankäyttösektorin (maatalous- ja metsämaa, kosteikot, ruohikkomaat) hiilinielut vähintään 2010-luvun alkupuolen tasolla.
• Tehdään Suomesta hiilineutraali jo vuoden 2030 tienoilla.
• Ajetaan kunnianhimoisempia ja sitovia ilmastotavoitteita EU:ssa ja kansainväli­sissä neuvotteluissa.
• Vastustetaan arktisten fossiilisten polttoainevarojen, öljyn ja kaasun, etsintää ja käyttöönottoa.
• Panostetaan moderneihin energiaratkaisuihin. Siirrytään pois vanhanaikaisesta energia-ajattelusta, kuten puun poltosta, lisävesivoimasta ja ydinvoimasta.

Lähde: https://wwf.fi/wwf-lehti