• Etusivu
  • Kasvillisuus

Japanilaistyylinen puutarha Helsingin Roihuvuoressa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 19.03.2013
20079_6698.jpg

Paikalle saapuessaan täytyy aivan hieraista silmiään: Kerrostalojen keskeltä löytyy upea viherrakentamisen taidonnäyte.
Moniulotteiseen rinnemaastoon on rakennettu suomalaisvoimin japanilaishenkinen puutarha. Vanhasta louhoskentästä on muokattu rauhaa ja tasapainoa huokuvia tiloja, joihin on istutettu lukuisia perisuomalaisia kasveja, japanilaisen muotokielen hengessä. Keväisin rinteessä kukkii lumoavan kaunis kirsikkapuumetsikkö.

Japanilaisessa puutarhassa korostetaan mm. rakkautta kaikkea elävää kohtaan, vuodenaikojen vaihtelun ja luonnon kiertokulun tuomaa kiinnostavuutta sekä pidättyväisyyttä ja harmoniaa. Puutarhaan luodaan erilaisia vastakohtaisuuksia, kuten vaakasuora ja pystysuora, vaalea ja tumma, karkea ja hieno, kova ja pehmeä sekä näkyvä ja kätketty. Silti tasapaino on tärkeää. Se saavutetaan kuitenkin nimenomaan eri elementtien epäsymmetrialla.

Rakennusviraston puistotyönjohtaja Jukka Toivosen aloitteesta käynnistetty viherrakennushanke valmistui syksyllä 1998, ja vielä samana vuonna puisto voitti Vuoden ympäristörakenne -palkinnon. Jukka Toivoselle japanilaisen puiston rakentaminen ei ollut puhdasta idän oppien noudattamista. Suunnittelun lähtökohdaksi otettiin olemassa olevat luonnonelementit ja maaston voimakkaat korkeuserot.

20079_6695.jpg
20079_6696.jpg

Sammalen peittämät kalliot, upeat männyt, katajat ja pihlajat haluttiin hyödyntää ja muutenkin suomalaista metsän ja puutarhan kasvillisuutta haluttiin tuoda esiin.

20079_6699.jpg
20079_6700.jpg

Puiston tuli myös palvella lähialueen asukkaita, myös lapsia. Toivonen halusi, että alueella viihtyvät niin hiljaisuuden kuin petankki-pelin ystävätkin. Puistoa rakennettiin 1990-luvulla työllistämisvaroin palkatun väen toimesta.

Puisto on kooltaan noin 5 000 m². Se on jaettu neljään pienempään alueeseen:

  • Pienen sinisen lohikäärmeen puutarha idässä
  • Punaisen fenix-linnun puutarha etelässä
  • Valkoisen tiikerin puutarha lännessä ja
  • Mustan kilpikonnan puistometsä pohjoisessa
20079_6701.jpg

Puistoon on tehty pääasiassa käsityönä mm. kuunportti, bambuaitoja, paanukatoksia, kiviasetelmia, hiekka-aaltoja ja elämänmeren puro.

20079_6691.jpg
20079_6692.jpg
20079_6694.jpg

Osoite: Roihuvuorentie 12-16, Helsinki

20079_6702.jpg
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Vesiviljely - viljelyä ilman multaa
Vesiviljely eli hydroponinen viljely tarkoittaa kasvin kasvattamista suoraan ravinneliuoksessa - lisäksi tarvitaan väliaine, joka tukee kasvia. Vesiviljelyssä multaa voidaan käyttää kasvualustassa myös osittain (puolihydro) tai sitä ei käytetä ollenkaan(täyshydro). Mullan sijasta voidaan siis käyttää erilaisia väliaineita, jotka antavat kasville tukea, suojaavat juuria valolta sekä kuivumiselta sitomalla ravinneliuosta itseensä. Aeroponisessa tekniikassa väliainetta ei käytetä lainkaan, vaan juuria sumutetaan suljetussa tilassa hienojakoisella ravinneliuoksella.Vesiviljely voidaan jakaa kahteen ryhmään: passiivinen vesiviljely ja aktiivinen vesiviljely. Jako riippuu siitä miten kasvien kastelu ja ravinteiden annostelu on järjestetty. Tunnetuin passiivisen vesiviljelyn muoto on monelle tuttu altakasteluruukku.Vesiviljelyssä kasvin juuret ottavat ravinteen suoraan vedestä, jota varten kasvit kehittävät erityiset vesijuuret. Altakastelussa vesi ja ravinteet ovat ruukun pohjalla, josta ne nousevat ylös kapillaarisesti ylöspäin. Vesitila ja kasvia tukeva väliaine ovat erillään, kuitenkin niin, että juuret voivat kasvaa myös suoraan vesitilaan. Passiivisessa kasvatuksessa väliaine voi olla miltei mikä tahansa kapilaarisesti johtava aine - eikä sen siis tarvitse olla vain multaa tai turvetta.Aktiivisessa vesiviljelyssä vesi kiertää järjestelmässä yleensä pumpun avulla. Vesikierto hapettaa veden (mikä on tärkeää, kun kasvin juuret ovat vedessä). Vettä voidaan hapettaa myös erillisellä ilmapumpulla. Vesikierto sekä veden hapetus ilmapumpulla voidaan myös yhdistää samassa järjestelmässä, jolloin kasvatustehoa saadaan lisättyä. Aktiivisessa vesiviljelyssä kasvit kasvavat yleensä tehokkaammin, kuin passiivisessa vesiviljelyssä.
20106_22481.jpg
Varhaiskaalin sadot parhaimmillaan
Varhaiskaalikausi käynnistyi tänä vuonna kesäkuun ensimmäisen viikonlopun tienoossa ja jatkuu vielä lähelle heinäkuun puoliväliä. Varastoimatonta, raikasta kesäkaalia saadaan toki aina syksyyn saakka. Varhaiskaali on loistava salaattiaines, mutta erinomaista myös keitossa, padassa ja vokkipannulla kuumennettuna. Varhaiskaali tuo oman, mukavan lisänsä kesäruoan makupalettiin.Varhaiskaalit kylvettiin kasvihuoneisiin maaliskuun alussa, ja taimet päästiin istuttamaan huhtikuun alkupuoliskolla avomaalle harsojen alle. Ennen kotimaisen kaalin valmistumista varhaiskaalia tuotiin Unkarista.
20145_39420.jpg
Parvekelasituksella mukavaa lisätilaa
Parvekelasitus ja lasitettu terassi antavat lisää viihtyisää asuintilaa. Lasitus suojaa sateelta ja lumelta sekä lenteleviltä roskilta. Melu vähenee ja sisustettavuus paranee. Energiaa säästyy ja pinnat pysyvät siisteinä. Remonttivälit pitenevät. Muunna lasitettu parveke ja terassi sellaiseksi, josta olet aina haaveillut: juhlien pitopaikaksi, harrastetilaksi, pikkupuutarhaksi, lukunurkaksi… anna mielikuvituksesi lentää.Lue lisää terassilasituksesta
20138_36046.jpg
Nurmikon hoitaminen
eli mitä nurmikolle tehdään kylvämisen jälkeen...Kun siemenet on jyrätty maanpintaan kiinni, niin nurmialuetta kastellaan (itäminen nopeutuu, nurmikko vahvistuu). Se tapahtuu sumuttamalla vettä pieniä vesimääriä, jottei vesi vie mennessään siemeniä.Kastelua jatketaan niin, että maaperässä säilyy kosteutta noin 50 millimetrin verran. Kosteus pidetään koko itämisajan. Nurmikon itämisen jälkeen veden määrää voi lisätään kastelukertojen harvetessa. Illalla maaperästä haihtuu vähiten kosteutta, joten kastelu on hyvä ajoittaa siihen.Ensimmäinen leikkaus suoritetaan, kun ruohon pituus on 60-70 mm. Sopiva pituus leikkauksen jälkeen on 20-30 mm. Juuriston vahvistumisen vuoksi muutamalla ensimmäisellä leikkauskerralla nurmikon pituus jätetään pidemmäksi kuin muilla leikkauskerroilla.
20202_62964.jpg
Huhtikuun vinkit
Puutarha herää talvihorroksesta, lumikellot ja krookukset aukovat kilpaa nuppujaan. Auringon paisteessa viimeisetkin lumikinokset katoavat ja kimmeltäviä pisaroita tipahtelee rännien reunoilta. Vaikka suomineidon pitkä vartalo onkin yleensä tähän aikaan vuodesta ainakin osittain valkoisessa asussaan, niin paikoin alkavat ainakin jo värikkäät helmat heilumaan.
22_P_93840.jpg
Veikö talvi kasveja?
Moni puutarhanomistaja on tänä keväänä odottanut vanhojen perennojen, pensaiden ja jopa puiden kasvuunlähtöä turhaan. Hämmennystä on herättänyt jopa kestäviksi todettujen kurtturuusujen vanhojen kasvustojen kuoleminen.Miksi tämä talvi oli niin vaativa kasveille?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton