• Etusivu
  • Rakentaminen

Kävikö lintulaudallasi vilske?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 01.02.2016
20121_29191.jpg

Talitiainen ja sinitiaisia (kuva: Pekka Nurminen)

Pihabongaus 30.-31.1.2016

Pihabongaus-tapahtumassa tarkkailtiin tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 30.1. tai sunnuntaina 31.1. Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa. Osallistuakseen ei tarvinnut olla lintuharrastaja. Pihabongaus ei ole kilpailu, vaan tapahtuman päätarkoituksena on saada mahdollisimman monet tarkkailemaan talvisia kotipihan lintuja. Samalla välitetään tietoa lintujen suojelusta ja talviruokinnasta sekä kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta. Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole osallistumismaksua.

Hauskaa, helppoa, hyödyllistä - ja siihen kuluu vain tunti!

Näin toimit:

  • Tarkkaile lauantaina 30.1 tai sunnuntaina 31.1 lintuja tunnin ajan.

  • Tunnista tunnin aikana havaitsemasi lintulajit.

  • Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).

  • Ilmoita havaitsemasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLife Suomelle viimeistään 5.2. osoitteessa www.pihabongaus.fi. Havainnot voi ilmoittaa myös postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikortissa on mainittava lintuhavaintojen lisäksi havainnoitsijan* ja havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.

    *Havainnoitsijan tiedot ovat tärkeä osa lintuhavaintoa. Tämän vuoksi Pihabongauksen osallistujien on ilmoitettava nimensä.

Lisää tietoa?

Pihabongaajat (kuva: Tero Nordström)
Pihabongaajat (kuva: Tero Nordström)

Jos kotipihan linnut eivät vielä ole tuttuja, löydät tavallisimpien talvilintujemme kuvat ja lyhyet lajiesittelyt osoitteesta www.pihabongaus.fi Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. BirdLife Suomi julkaisee verkkosivuillaan Pihabongauksen tulokset helmikuun aikana. .

Pihabongauksen päätarkoituksena on saada yleisö mukaan tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Samalla kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta.

Pihabongauksen suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

BirdLife Suomi kutsuu kaikki mukaan!

Pihabongaus on järjestetty Suomessa tammikuun viimeisenä viikonloppuna vuodesta 2006 lähtien. Viime vuonna 23 000 ihmistä tarkkaili lintuja lähes 15 000 pihalla ympäri maan 24.–25.1.2015. Kaikkiaan havaittiin ennätykselliset 109 lintulajia ja noin 800 000 lintuyksilöä! Säännöllisyyden ja suuren osallistujamäärän ansiosta tapahtuman avulla on saatu myös hyödyllistä tietoa monien lintulajien kannanvaihteluista.

Varpunen (kuva: Reijo Lähteenmäki)
Varpunen (kuva: Reijo Lähteenmäki)

Malli Pihabongaukseen tulee Isosta-Britanniasta, missä sikäläinen BirdLife (RSPB) on yli 30 vuoden ajan järjestänyt "Big Garden Birdwatch" -tapahtumaa, johon osallistuu nykyisin yli 500 000 ihmistä. Säännöllisyyden ja suuren osallistujamäärän ansiosta tapahtuman avulla on saatu myös hyödyllistä tietoa monien lintulajien kannanvaihteluista.

Lisätietoja: www.pihabongaus.fi

20131_33455.jpg
http://www.pihabongaus.fi/
Rakentaminen
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202110_73143.jpg
Kasvillisuus
Kalaa monella eri tapaa: nappaa herkulliset reseptit ja nauti
Olet varmasti monesti kuullut vanhemmilta sukupolvilta perimätietona, kuinka ennen vanhaan sesonkiajattelu oli osa arkea. Nykyään erilaisia kasviksia ja muita raaka-aineita tuodaan ulkomailta runsain määrin ja lähes kaikkea on saatavilla ruokakaupoissa ympäri vuoden. Sesonkeja ja satokausia ei aina tule muistaneeksi, mutta ilmasto- ja lähiruokatrendien myötä vanhan kansan sesonkiajattelu on nyt trendikkäämpää kuin koskaan.
20218_71998.jpg
Kasvillisuus
Herukoiden ja pensasmustikan sato parhaimmillaan
Pensasmarjojen satokausi on alkanut. Käsin poimittuja herukoita, karviaisia ja pensasmustikoita on jo heinäkuun lopulta alkaen saanut toripöydiltä. Herukoiden konepoiminnat ovat alkaneet ja koko sato on korjattu elokuun loppuun mennessä. Pensasmustikat kerätään pelkästään käsin, samoista pensaista useita kertoja kypsymisen edistyessä.
202211_80017.jpg
Kasvillisuus
Yli satavuotias syreeni kuolee? Asiantuntija vastaa
Pihassamme kasvaa yli 100-vuotias syreeni. Se on 3 sukupolvea vanha ja osa siitä tuotiin meille n. 16 v sitten. Se on kasvanut ja voinut hyvin tähän asti. Nyt puolet pensaasta näivettyy ja ruko on oudon näköinen. Voiko meille tärkeä syreeni pelastua?
20088_12589.jpg
Hoitotyöt
Köynnöksiä valoon ja varjoon
Köynnökset jäävät usein valitettavan vähälle huomiolle pihan kasveja valitessa. Monivuotiset köynnökset sopivat vehreyttämään ja pehmentämään rakennuksia ja puutarhan vähemmän kauniita kolkkia. Ne voivat kiipeillä suuren kiven tai kallion päällä, puun rungolla, rinteessä, säleiköissä, pergolassa ja rustiikeissa porttikaarissa. Osa köynnöksistä tarvitsee tuen, osa kiipeää omin voimin, ja vaihtoehtoja löytyy niin valoon kuin varjoonkin. Köynnökset ovat pääosin helppohoitoisia, kärhöt ja ruusut tosin vaativat hieman suurempaa huolenpitoa.
202111_73869.jpg
Kasvillisuus
Silakkapihvi on perinneruoka, mutta tuunataan se kaikille maistuvaksi herkuksi
Silakkaa on syöty Suomessa luultavasti jo satoja vuosia, mutta etenkin nuoremmalle väelle silakkaruoat eivät ole välttämättä kovin tuttuja. Pro Kala ry:n tiedotteen mukaan silakan kulutus on laskenut vuosikymmenten varrella valtavasti: 2000-luvun alussa silakkaa syötiin reilun kilon verran henkilöä kohden, kun viime vuosina vastaava luku on vain noin 300 grammaa.
20206_65289.jpg
Kasvillisuus
Köynnöskasvit parvekkeella
Yksi parvekkeelle harkittava vaihtoehto ovat yksivuotiset köynnökset. Niiden taimia tosin on valitettavan vähän saatavilla taimimyymälöistä ja kesäkukkia myyviltä puutarhoilta. Helppoja köynnöksiä ja ehkä varmemmin taimina saatavissa ovat esim. mustasilmäsusanna(Thunbergia alata) ja krassit (Tropaeolum). Yksivuotisista köynnöksistä varjoisankin parvekkeen olosuhteisiin sopivia ovat tuoksuherne eli hajuherne(Lathyrus odoratus), köynnöskrassi (Tropaeolum majus) ja kanariankrassi(Tropaeolum peregrinum).Lisää yksivuotisista köynnöksistä

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton