Metsäekosysteemit kriisissä? Tutkijat selvittävät puiden nopean kuolleisuuden syitä

Puiden kuolleisuuden, eli kuinka paljon puita kuolee per aikayksikkö suhteutettuna pinta-alaan, kasvu on huolestuttavaa paikallisten metsäekosysteemien kannalta. Maailmanlaajuisena ilmiönä sillä on kuitenkin merkittäviä, toistaiseksi huonosti tunnettuja, vaikutuksia yhteiskuntiin.

– Emme tällä hetkellä tiedä, kuoleeko maailman puista kymmenen vai viisikymmentä prosenttia ilmastonmuutoksen myötä, sanoo laserkeilauksen apulaisprofessori Samuli Junttila Helsingin yliopistosta.

Junttila oli mukana yli sadan metsätutkijan kansainvälisessä ryhmässä, joka kävi läpi lähes puoli miljoonaa metsäseurantatutkimusta 89 maasta ja viideltä eri mantereelta. He havaitsivat, että tärkein syy puiden kuolleisuuden kasvulle on ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ja sen vaikutukset: kuumuus, ilman ja maaperän kuivuus, metsäpalot, myrskyt sekä hyönteistuhojen ja kasvitautien lisääntyminen.

–  Puiden kuolleisuuden ymmärtäminen on erittäin tärkeää myös Suomessa, jotta voidaan tehdä tieteelliseen tietoon perustuvia kansallisia päästövähennystavoitteita ja suunnitella kestävää metsien käyttöä, Junttila sanoo.

Puuston hiilinielun ylläpito ja vahvistaminen ovat Suomen tärkeimpiä ilmastotoimia, fossiilisista polttoaineista luopumisen ohella. Siksi tarkka tieto puuston hyvinvoinnista on erittäin tärkeätä, kun valtiot pyrkivät rajoittamaan ilmaston lämpenemisen korkeintaan kahteen asteeseen esiteollisiin lämpötiloihin nähden, kuten Pariisin ilmastosopimuksessa on linjattu.

Junttilan johtama Global Ecosystem Health Observatory -tutkimusryhmä pyrkii tuottamaan tarkkaa tietoa puiden tilasta uusien satelliitti- ja ilmakuviin perustuvien tietokonekonenäkömenetelmien avulla.

– Tarvitaan vähintään viiden vuoden seurantajaksoja, joissa voimme seurata yksittäisten puiden tarkkuudella, että onko kyseinen puu elossa vai kuollut. Tämän pohjatiedon lisäksi on tärkeätä tietää paikallisten elinympäristöjen ominaisuuksista ja tietoja puiden iästä, koosta ja lajista, jotta voidaan päätellä miten puuston kuolleisuus etenee ilmaston yhä lämmetessä, Junttila sanoo. Hyvä uutinen on, että nykyteknologian avulla voitaisiin tehdä paljon jo nyt.

Artikkelissa tutkijat pyrkivät tunnistamaan menetelmiä, ehtoja ja tietokatveita puuston kuolleisuuden trendien seurannassa. Junttilan oman tutkimusalan laserkeilauksen edistyminen tekee puuston seurannasta koko ajan kattavampaa, mutta samalla tarvitaan myös maastomittauksia tulosten ja kaukokartoitusmenetelmien varmentamiseksi.

– Suomessa on valtavasti osaamista metsien kartoittamisesta ja se on ehdoton vahvuutemme. Toisaalta metsien terveyteen liittyvää osaamista ja opetusta tarvittaisiin lisää - siihen olisi tärkeää nykytilanteessa panostaa lisää resursseja, Junttila summaa.

Lähde: STT:n tiedote, Helsingin yliopisto, 24.09.2025