• Etusivu
  • Kasvillisuus

Naapurisopu meni pensasaita-jupakassa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 01.07.2022
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg

Asemakaavoissa ja/tai kuntien rakentamismääräyksissä saattaa olla joitain määräyksiä istutuksista ja olemassaolevasta kasvillisuudesta. Suomen laissa ei juuri asiaan oteta kantaa, mutta yksi naapuruussuhteisiin kantaa ottava kohta löytyy:


"Se, jolle oman tai nautintaoikeudella hallitsemansa maan käyttämisestä johtuu haittaa naapurin alueelta tunkeutuvista juurista, olkoon oikeutettu ottamaan ne pois. Sama olkoon laki sieltä ulottuviin oksiin nähden, ellei omistaja kohtuullisessa ajassa siihen kehoituksen saatuaan niitä poista."

Tässä yksi kurja esimerkki oikeuteen asti päätyneistä riidoista:
Naapuri vaati korvausta naapurinsa kanssa yhdessä omistaman orapihlaja-aidan leikkaamisesta lähes juuresta poikki 30 metrin matkalta. Toinen kiistelijöistä ehti kuolla oikeusprosessin aikana, mutta kuolinpesä jatkoi oikeuden saamista. Käräjäoikeus tuomitsi aidankynijän sakkoihin, samoilla linjoilla oli Itä-Suomen hovioikeus. Korkein oikeus hylkäsi ensin aidanleikkaajan valituslupahakemuksen, mutta mies osoitti KKO:lle, että aita oli hänen tonttinsa puolella, eikä naapuri ollut osallistunut aidan istuttamiseen. Aidankaatajan ja syyttäjän vaatimuksesta käräjäoikeus tuomitsi jutun nostaneen naapurin sakkoihin maaliskuussa 2005 väärästä ilmiannosta.

Kuolinpesän edustaja vaati kuitenkin edelleen aidankaatajalle rangaistusta vahingonteosta. Kun kuolinpesä ei pystynyt osoittamaan omistusoikeutta aitaan, ei aidankaataja ollut käräjäoikeuden mukaan syyllistynyt asiassa vahingontekoon. Valtio ja kuolinpesä joutuvat maksamaan aidankaatajalle oikeudenkäyntikuluja yli 5200 euroa.

Lähde: Viherympäristöliiton uutiset 31.5.2006

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

201911_61370.jpg
Vihannesten sadonkorjuu ja varastointi
Syksyllä sato kypsyy - mutta milloin on oikea aika kerätä satoa? Vihannesten sadonkorjuun aika on silloin, kun ne ovat tuleentuneet. Jos hallanvaara uhkaa, niin tuleentumista on mahdollista nopeuttaa poistamalla naatisto. Ensimmäisten kylmien öiden jälkeen on nimittäin paras alkaa sadonkorjuuseen; pakkanen vahingoittaa suurta osaa vihanneksista niin, ettei niitä kannata varastoida. Huom! Sadonkorjuuta ei pidä tehdä sateella.
20194_57126.jpg
Näyttävä pihatiilipäällyste kruunasi kokonaisuuden
Järvenpään kaupunki rakennutti kaupunkilaisille hienon uuden puistoalueen, jonka helmi on verivaahteroiden reunustama keraamisilla pihakivillä päällystetty "kevyenliikenteen bulevardi".
200812_14375.jpg
Uuteen kasvisvuoteen kurkun voimalla
Kurkku on vihanneksista yksi vesipitoisimmista. Energiapitoisuus on vähäinen, samaa luokkaa jäävuorisalaatin kanssa. Kurkku sopiikin mainiosti painonhallintaan. Se keventää ja raikastaa ruokavaliota.Kurkku sisältää veden lisäksi vitamiineja ja kivennäis- ja hivenaineita, esimerkiksi kaliumia. Rasvaa kurkku ei sisällä juuri lainkaan ja sokeriakin vain nimeksi.
20225_78243.jpg
Korvasieni - myrkkyä vai herkkua?
Korvasieni (Gyromitra esculenta) on suosittu ruokasieni ja yksi kevätkesän ensimmäisistä sienistä. Korvasienistä valmistetaan maittavia herkkuja, kuten muhennoksia, keittoja tai leivonnaisia. On kuitenkin syytä muistaa, että käsittelemättömänä ja väärin käsiteltynä korvasieni on tappavan myrkyllinen!
20236_18999.jpg
Huussin takana tikittää ravinnepommi
Kuivakäymälän pohjalta eroteltua, käymäläjätteeseen imeytymätöntä nestettä kutsutaan suotonesteeksi. Suotoneste on hyvin ravinteikasta ja siitä saa oivaa ravinneliuosta koristekasveille ja kompostin herätteeksi. Liian usein kuitenkin hyötykäyttöä ei ole ja nesteet lasketaan sellaisenaan maahan huussin taakse. Niinpä voidaan sanoa, että usean mökkikäymälän takana tikittää todellinen ravinnepommi.
20138_35948.jpg
Paprika antaa potkua ja väriä aterialle
Paprikoiden perheeseen kuuluvat makeat vihannespaprikat ja tuliset maustepaprikat. Värikkäät vihannespaprikat antavat lempeää makua salaatteihin ja lukuisiin ruokiin; mausteiset chilipaprikat tuovat ihanaa sähäkkyyttä!Paprikoita on monenvärisiä, -muotoisia ja -makuisia. Maun voimakkuuden mukaan ne jaetaan makeisiin vihannespaprikoihin ja voimakkaan tulisiin, mausteena käytettäviin maustepaprikoihin. Paprikan siemenet sisältävät kapsaisiini-nimistä ainetta, joka antaa paprikoille maun. Siemenistä kapsaisiini leviää vähitellen laimentuen muihin hedelmän osiin.Vihannespaprikat ovat kooltaan isoja ja muodoltaan kulmikkaita, pyöreitä tai suippoja. Maku vaihtelee eri lajikkeilla, joidenkin ollessa hyvinkin makeita, toiset taas varsin mauttomia. Väriltään vihannespaprikat ovat vihreitä, keltaisia, punaisia, oransseja, valkoisia ja mustan sinipunaisia. Vihreät paprikat ovat raakoja paprikoita, jotka kypsyessään vaihtavat väriä keltaiseksi tai punaiseksi. Keltaiset ja punaiset paprikat ovat makeimpia, kun taas vihreät ja sinipunaiset paprikat ovat kirpeämpiä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton