• Etusivu
  • Kasvillisuus

Naapurisopu meni pensasaita-jupakassa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 01.07.2022
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg

Asemakaavoissa ja/tai kuntien rakentamismääräyksissä saattaa olla joitain määräyksiä istutuksista ja olemassaolevasta kasvillisuudesta. Suomen laissa ei juuri asiaan oteta kantaa, mutta yksi naapuruussuhteisiin kantaa ottava kohta löytyy:


"Se, jolle oman tai nautintaoikeudella hallitsemansa maan käyttämisestä johtuu haittaa naapurin alueelta tunkeutuvista juurista, olkoon oikeutettu ottamaan ne pois. Sama olkoon laki sieltä ulottuviin oksiin nähden, ellei omistaja kohtuullisessa ajassa siihen kehoituksen saatuaan niitä poista."

Tässä yksi kurja esimerkki oikeuteen asti päätyneistä riidoista:
Naapuri vaati korvausta naapurinsa kanssa yhdessä omistaman orapihlaja-aidan leikkaamisesta lähes juuresta poikki 30 metrin matkalta. Toinen kiistelijöistä ehti kuolla oikeusprosessin aikana, mutta kuolinpesä jatkoi oikeuden saamista. Käräjäoikeus tuomitsi aidankynijän sakkoihin, samoilla linjoilla oli Itä-Suomen hovioikeus. Korkein oikeus hylkäsi ensin aidanleikkaajan valituslupahakemuksen, mutta mies osoitti KKO:lle, että aita oli hänen tonttinsa puolella, eikä naapuri ollut osallistunut aidan istuttamiseen. Aidankaatajan ja syyttäjän vaatimuksesta käräjäoikeus tuomitsi jutun nostaneen naapurin sakkoihin maaliskuussa 2005 väärästä ilmiannosta.

Kuolinpesän edustaja vaati kuitenkin edelleen aidankaatajalle rangaistusta vahingonteosta. Kun kuolinpesä ei pystynyt osoittamaan omistusoikeutta aitaan, ei aidankaataja ollut käräjäoikeuden mukaan syyllistynyt asiassa vahingontekoon. Valtio ja kuolinpesä joutuvat maksamaan aidankaatajalle oikeudenkäyntikuluja yli 5200 euroa.

Lähde: Viherympäristöliiton uutiset 31.5.2006

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20235_81972.jpg
Viikon kysymys: Miten juolavehnä hävitetään?
Pihassani on noin viiden neliön alue, jossa ei kasva muuta kuin juolavehnää. Paikka on mielestäni hapan eli siinä kasvaa vähän varpua. Haluaisin joskus tehdä alueelle niin sanotuille happamille kasveille kukkamaan ja voisin jopa istuttaa siihen varpuja metsästä. Mutta kun se on juolavehnää täynnä! Aloitin äsken urakan ja kaivoin lapiolla kaksi kottikärrykuormaa juolavehnätupaksia pois.Onko mahdollista hävittää juolavehnä, jos katan alueen nyt koko kesäksi esimerkiksi mustalla mansikkamuovilla ja annan olla syksyyn asti? Tappaako tämä myös juurakot? Mitä sen jälkeen pitää tehdä? Onko juurakot silloin helpommin kaivettavissa ylös? Olisiko vielä hyvä käsitellä ennen tai jälkeen roundupillla?Koska mahdollisesti voisi tehdä siihen kukka/kasvipaikan?
20236_82301.jpg
Viikon kysymys: Voiko jäniksen jyrsimän puun pelastaa?
Jänis on jyrsinyt kuoren noin 50 cm korkeudelta ympäri runkoa. Voiko millään keinoin puun pelastaa?
20088_12442.jpg
Huomio koululaisten kasvisten syömiseen
Lasten ja erityisesti poikien kasvisten syönti on huolestuttavan vähäistä. Lasten ja nuorten kasvisten riittävään syöntiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Sen, minkä lapsena oppii niin, vanhana taitaa. Lapsena opitut terveyttä ylläpitävät ja sairauksia ehkäisevät ruokailutottumukset kantavat hedelmää pitkälle aikuisuuteen.Vanhempien esimerkki on erityisen tärkeä asia arkisten asioiden oppimisessa terveelliset ruokailutottumukset mukaan lukien. Terveyttä kasviksilla -kampanjan yhteistyötahot; Kotimaiset Kasvikset ry, Suomen Sydänliitto, Suomen Syöpäjärjestöt, Suomen Hammaslääkäriliitto ja Suomen Terveydenhoitajaliito, haastavat vanhemmat kantamaan vastuunsa terveellisten ruokailutottumusten opettamisessa. On hyvä muistaa, että vanhemmilla on tähän mahdollisuus ja velvollisuus. Lisäksi lapset suorastaan toivovat sitä, vaikka se ei aina siltä näyttäisikään. Riittävä kasvisten syönti hoituu näppituntumalla. Kasviksia puoli kiloa päivässä on kuusi kourallista. Kasvikset voi nauttia haluamallaan tavalla muodossa tai toisessa, kypsennettynä tai raakana. Helpoiten tavoite toteutuu sisällyttämällä kasviksia jokaiselle päivän aterialle ja välipalalle.
20237_78846.jpg
Miksi lupiineista pitäisi päästä eroon?
Lupiini on Suomen luontoon villiintynyt vieraslaji. Se on alun perin kotoisin läntisen Pohjois-Amerikan vuoristoista ja on monen muun haitallisen vieraslajin tapaan tuotu Suomeen koriste- ja rehukasvina. Ensimmäiset havainnot luontoon karanneista lupiineista tehtiin 1800-luvun lopulla. Lupiini on myös myrkyllinen, vaikka pienen määrän syöminen ei yleensä aiheuta oireita.
Talvinen puutarha ja havukasveja
Havupuut ja -pensaat
Lehtipuiden ja -pensaiden lisäksi kannattaa pihaan istuttaa myös havukasveja; puita ja pensaita. Niitä osaa arvostaa viimeistään talvella, kun muut puut ja pensaat ovat lehdettömiä. Havukasveja voi istuttaa myös vapaasti kasvaviin aidanteisiin, yksilöpuiksi tai tilan salliessa ryhmäksi.
20194_57441.jpg
Leikkaa nurmikko entistä vaivattomammin ja hallitummin
Kesällä pihanurmi kasvaa usein yllättävälläkin vauhdilla vaatien säännöllistä leikkuuta pysyäkseen siistinä. Nurmikonleikkuun voi kuitenkin hoitaa vähällä vaivalla ilman "perinteistä bensankatkuista pörinää". Sähkökäyttöiset Bosch Rotak -ruohonleikkurit tekevät pihan siistimisestä miellyttävää puuhaa. Hiljainen käyntiääni, tarkka leikuujälki ja kevyt ergonominen työskentelyasento vievät nurmikon ajamisen uudelle tasolle.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton