Vuoden turhake 2024 on nurmikko – vihreä pinta, joka vie luonnolta tilaa

Tiina Painokallio

Päivitetty 19.05.2025

muokhappy-children-eating-chips-in-the-park-selective

Nurmikko vaatii yllättävän paljon hoitoa – mutta tarjoaa vain vähän luonnolle. (Kuva: Envato)

Suomen Luonto -lehti on nimennyt vuoden 2024 turhakkeeksi nurmikon. Valinta nostaa esiin huolen pihapiirien ja kaupunkiviheralueiden yksimuotoisuudesta ja lajiköyhyydestä. Lehti haluaa herätellä keskustelua monimuotoisempien ja luonnonmukaisempien ympäristöratkaisujen puolesta.

Suomen Luonto -aikakauslehti on valinnut vuoden turhakkeen nyt 25. kertaa, ja vuoden 2024 valinta on herättänyt keskustelua: nurmikko. Lehden mukaan nurmikon valinnalla halutaan kiinnittää huomiota pihojen ja viheralueiden yksipuolisuuteen sekä luonnon monimuotoisuuden kaventumiseen.

Tasaisesti leikattu ja vähälajinen nurmikko nähdään yhä monissa paikoissa siistin pihan mittarina. Monimuotoisemmille vaihtoehdoille, kuten niityille, ei aina anneta mahdollisuutta – ehkä osittain siksi, että ne yhdistetään helposti punkkeihin ja muihin epämiellyttäviksi koettuihin ilmiöihin.

Nurmikko ei olekaan niin luonnonmukainen – eikä edes helppohoitoinen

Tosiasiassa vähälajinen nurmikko tarjoaa elinympäristön vain harvoille eliölajeille. Kun nurmi koostuu lähinnä heinälajeista, voidaan sitä Suomen Luonto -lehden mukaan verrata ekologisesti aavikkoon.

Päätoimittaja Heikki Vasamies muistuttaa, että nurmikko ei ole niin helppohoitoinen kuin usein ajatellaan:
– Nurmikot mielletään helppohoitoisiksi, mutta itse asiassa juuri ne tarvitsevat hoitoa: leikkausta, lannoitusta, kitkemistä, kalkitusta, ilmaamista. Lisäksi helteellä nurmi vaatii säännöllistä kastelua tai se kuivahtaa keltaiseksi.

Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta parannus saattaa alkaa siitä, että ei tee mitään – antaa luonnon ottaa vallan. Tällöin ympäristö alkaa vähitellen sopeutua kasvupaikkaan ja sen lajisto rikastuu.

Nurmikon säännöllinen leikkaaminen vie aikaa – ja samalla luonnon monimuotoisuus leikkautuu pois. (Kuva: Envato)

Valitettavasti suunta ei ole kaikkialla oikea. Helsingistä tehtyjen havaintojen mukaan nurmialueet ovat väistyneet laatoitettujen pintojen tieltä, ja puita on kaadettu enemmän kuin uusia on istutettu. Keinonurmien suosio on myös kasvussa, mikä herättää huolta niin luonnon kuin kestävyyden näkökulmasta.

Nurmikon valta-asema horjuu kaupunkisuunnittelussa – tilalle haetaan monimuotoisuutta

Kaupunkisuunnittelussa on kuitenkin havaittavissa muutos. Esimerkiksi Espoon viheralueiden suunnittelijat etsivät aktiivisesti ratkaisuja, joilla lisätään luonnon monimuotoisuutta. Nurmikko säilyttää edelleen paikkansa esimerkiksi urheilualueilla tai kulttuurimaisemassa, mutta yksiselitteisen hallitsevaksi elementiksi sitä ei enää haluta.

Suomen Luonto on valinnut vuoden turhakkeen vuodesta 2000 alkaen. Valintaa ohjaa tavoite herättää keskustelua kuluttamisesta ja sen ympäristövaikutuksista.

Heikki Vasamies toteaa, että tunnepohjainen kuluttaminen on erityisen haastava osa-alue:
‒ Kuluttaminen on henkilökohtaista. Monelle se on harrastus tai peräti elämäntapa. Harva turhake on kokonaan poistunut markkinoilta, ja osa on jopa kasvattanut suosiotaan. Moni niistäkin on tunnepohjaiseen kulutukseen liittyviä kulutustuotteita.

Keinonurmien ja laatoitettujen pihojen suosio kasvaa, mutta luonnon kustannuksella. (Kuva: Envato)

Vuoden turhake valitaan Suomen Luonnon lukijoiden ehdotusten perusteella. Lehden kustantaja on Suomen luonnonsuojeluliitto.

Ohje

Tiesitkö?

Vuoden turhakkeet:

2025: ?
2024: nurmikko
2023: maakuntalentojen tukeminen
2022: terassilämmitin
2021: liika lihankulutus
2020: kertakäyttögrilli
2019: korjauskelvoton elektroniikka
2018: pikamuoti
2017: fleecekangas
2016: muovikassi
2015: muovinen kananmunakotelo
2014: hyönteisansa
2013: hajustettu roskapussi
2012: automaattinen saippua-annostelija
2011: huuhtohylsy
2010: turkis
2009: ilotulite
2008: pantiton pullo
2007: mönkijä
2006: tuplapuhelinluettelot
2005: kaupunkimaasturi
2004: juotava jogurtti -minipakkaukset
2003: hampurilaisaterian kylkiäinen
2002: ulkomainen pullovesi
2001: vaipankätkijä
2000: lehtipuhallin

Lähde: Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote 04.12.2024

Kasvillisuus

luonto

Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Rakentaminen

Heinäkuu puutarhassa ja grillissä – näin nautit lomakuukaudesta

Kesäkuukausista keskimmäinen, heinäkuu, on yleisesti vuoden lämpimin kuukausi pohjoisella pallonpuoliskollamme. Heinäkuussa Suomen luonto saavuttaa kesän kasvunsa huipun ja alkaa pian tämän jälkeen valmistautumaan syksyyn. Heinäkuussa on usein lämmintä ja kosteaa; kuurosateet ja ukkosmyrskyt ovat tavallisia Etelä- ja Keski-Suomessa – iltapäivisin lämpötilat kohoavat ainakin jossain päin Suomea hellelukemille. Lapin yöttömät yöt jatkuvat kuun lopulle saakka, mutta eteläisemmässä Suomessa huomaa jo öiden pimenemisen.

Kasvillisuus

Miten kallan taimia hoidetaan loppusyksyllä ja talvella?

Lukija kysyy: "Kylvin keväällä kallan siemeniä kukkaruukkuihin. Ne kasvoivat hyvin syksyyn asti, mutta nyt lehdet kellastuvat ja kuivuvat. Tarkoitukseni on kasvattaa niistä kukkivia isoja kasveja. Miten hoidan sitä nyt loppusyksyllä ja talvella? Pitääkö ne viedä kylmään, pimeään vai voivatko ne olla sisällä asunnossa? Ovatko ne mahdollisesti kuolemassa?"

Kasvillisuus

Myrkkykeison hävittäminen? Asiantuntija vastaa

Epäilen, että yhdeltä puolelta puroon ja toiselta puolelta jokeen rajottuvalla tontillamme kasvaisi juuri puron ja joen reunassa myrkkykeisoa. Meillä on koira, joka tykkää uiskennella joessa ja kaivella siellä, nyt pelkäänkin, että koiramme joskus vahingossa söisi tätä kasvia.Onko olemassa tahoa/yritystä, mikä mahdollisesti kävisi tunnistamassa kasvin ja mahdollisesti myös poistamassa? Olen itse todella arka myrkkykasvien suhteen, enkä haluaisi olla kasvin kanssa missään kosketuksessa, saatikka itse poistaa.

Kasvillisuus

Villiyrtit lautaselle

Villiyrttejä saattaa löytyä metsästä, mökkitien varrelta, niityltä, pelloilta tai omalta kotipihalta. Suomessa kasvaa noin 200 syötävää kasvilajia.

Kasvillisuus

Tuija-aidan istutus ja kastelu ‒ Asiantuntija vastaa

Olemme istuttaneet uuden omakotitalon pihaan tuija-aidan ja tuntuu, että olemme ihan hukassa kuinka paljon noita pitäisi kastella. Nyt on vielä ollut todella kuumaa ja kuivaa. Ensimmäiset muutamat viikot kasteltiin joka päivä reilusti juurille, mutta osa tuijista tuntuu kuivuvan latvoista ja osa oksista on haalistuneet, etenkin niiltä osin mitä ovat auringossa.Ostimme kosteusmittarin, joka näyttää, että tuijien multa olisi kostean ja märän vaiheilla joka paikassa. Joten muutaman päivän nyt olemme ottaneet vähän rauhallisemmin kastelun kanssa. Mutta silti tuntuu, että ne vain kuivuvat kuivumistaan. Mikä neuvoksi? Jatketaanko reilua, jokapäiväistä kastelua vai otetaanko rauhallisemmin ja kastellaan reilummin esimerkiksi joka toinen päivä tai harvemmin? Meillä ei ole kuorikatteita tuijien juurilla, kannattaisiko se?