hyötykasvit

Syksyn tullen, kun kulunut puutarhakesä on vielä hyvässä muistissa, on hyvä aika tarkastella omaa pihaa kriittisinkin silmin. Mikä siinä toimii tai ei toimi, mikä on mieluista ja hyvää, missä tarvitaan muutosta? Kannattaa kirjata havainnot ylös ainakin siinä tapauksessa, että muutostöihin ryhdytään vasta keväällä. Talven aikana havainnot saattavat pelkästään muistinvaraisina hämärtyä.

Kun kesää ja kaunista syksyä on vielä jäljellä, eivät ajatukset aina ulotu talven yli seuraavaan kevääseen. Talven yli kannattaa silti jo kurkistella, sillä keväällä kukkivat sipulit istutetaan syksyllä. Kun pitkän talven jälkeen ensimmäinen leskenlehti, talventähti tai lumikello osuu silmiin, ilahduttavat ne kokoaan isommin. Työntyessään varhain maasta, osa jopa lumenkin läpi, tuovat ne viestin keväästä ja kiirehtivät sen edistymistä. Siksi helposti unohdetaan, että sipulikukista voi nauttia ihan koko kasvukauden ajan. Kukkasipuleiden ihanuus johtuukin niiden monimuotoisuudesta ja soveltuvuudesta erilaisiin tarkoituksiin.

Minulla on kasvimaalla kirveliä, salviaa, rakuunaa ja lipstikkaa. Ne kaikki kasvavat hurjaa vauhtia ja maku muuttuu tietysti huonommaksi, mitä isommaksi kasvavat. Kuuluuko niitä leikata ja uusiutuvatko ne vielä loppukesästä? Olen toki käyttänytkin niitä paljon, mutten ehdi siihen tahtiin, mitä kasvavat. Entä talvehtivatko ne vai otanko ne syksyllä maasta irti? Nimenomaan eri yrttien leikkaaminen ja uusiutuminen kiinnostaa, mutta tietoa ei vaan löydy.

Idätin kaupan pikkuluumutomaattien siemeniä ja yksi niistä on erikoinen. Se kasvattaa valtavia pallomaisia kukintoja, joissa on satoja tomaatinalkuja kussakin. Koko kasvi on silkkaa kukkaa. Mistä on kyse?

Istutin viime kesänä pienen perheomenapuun taimen. Puu on todella epäsuhta oksiltaan ja kysymys kuuluukin, kuinka minun kannattaa leikata se/ kuinka rankalla kädellä ensi keväänä?

Kotimainen herukkasato alkaa olla jo kypsää. Käsin poimittuja marjoja on ollut myynnissä jo heinäkuun lopusta asti ja koneelliset poiminnat ovat alkamassa. Kerää nyt talveksi varastoon flavonoideja ja vitamiineja sisältävät viinimarjat.

Puutarhurin sato ja kukkien kauneus uhkaavat helposti jäädä kasveja vaanivien tuholaisten ja tautien kanssa toiseksi. Tautien ja tuholaisten torjunta on kovaa työtä, kun haluaa maksimoida terveen ja runsaan sadon omassa puutarhassaan. Onneksi luonnossa elää myös luonnostaan jo monia apureita. Tuholaisten vihollisia ovat muun muassa leppäkertut, lehtilude, karhukaisen toukka, loispistiäinen, sammakko, sisilisko, päästäinen ja linnut.

Ruokaa voi mainiosti tuottaa ruukuissa eikä erillistä kasvimaata tarvita. Parveke- tai patioviljelyssä ei tarvitse tinkiä istutusten kauneudesta, sillä monet satoa tuottavat lajit ovat jo itsessään kauniita. Koristearvoa lisää, jos hyöty- ja koristekasveja yhdistellään ennakkoluulottomasti.

Tarkoitukseni on istuttaa 25 kpl 2 m korkeita timanttituijan paakkutaimia. Istutusväli on 0,75 m. Minkäkokoiset istutuskuopat tarvitsen ja paljonko havumultaa kuluu istutukseen?

Suomalaisille kesä ja mökki kuuluvat vahvasti yhteen ja mökkikauden alkaminen on monelle vuoden kohokohta. Mökkikaudesta kannattaakin ottaa kaikki irti, sillä talven pimeydessä on ihana muistella mökkiterassilla juotuja aamukahveja tai keskiyön auringon ihastelua. Toisinaan lyhyestä kesästä jää päällimmäisenä mieleen hankala sää – äkillisen sadekuuron pilaama ruokailuhetki tai terassille tuulen mukana ajautuvat risut, lehdet ja siitepölyt. Kuulostaako liiankin tutulta?