viikon kysymys

Harkitsen kasvihuoneen hankintaa mökille, ainoa ongelma on kivikova savimaa. Toki lavakauluksilla saan kasvatettua paljonkin hyötyvihanneksia, mutta haaveilen esimerkiksi viiniköynnöksen istuttamisesta. Viiniköynnös varmaankin kaipaisi tilaa vähän alaspäinkin, millä lannistan savimaan? Toki hiekan ja turpeen sekoittaminen tekisi hyvää, jos saisi sekoitettua. Ei voimat riitä tämän saven sotkemiseen. Jyrsimellä olen koittanut, mutta naakatkin nauroi, kun juoksin jyrsimen perässä, toisin sanoen se ulkoilutti minua.

Iso mänty on rikkonut juurillaan piha-alueen parkkipaikan asfalttia taloyhtössämme. Juuret ovat noin 15 cm koholla asfaltista. Olemme uusimassa asfaltin ja työ vaatii vanhan asfaltin repimisen sekä maa-aineksen muokkaamisen ja tasoittamisen. Onko mitään keinoa yrittää säästää juuria vai kuoleeko mänty ajanmittaan?

Menestyykö ruohosipuli lavakasvatuksena ympäri vuoden?

Kanna koristekasvilla on  yleensä juurimukula, jonka ilmeisesti saa talvetettua, niinkuin daalian. Nykyään kannoja on siemenestä lisättyjä. Saako näitä talvetettua, itse en ole ainakaan onnistunut.

Ketunmultarinteemme on aamu auringossa ja sen yläpuolella kasvaa pähkinäpensaita ja mustikkaa, katajaa ja sieniä. Koivun taimet häiritsevät rinteessä ja saniaiset yrittävät vallata alaa. Peurat käyvät syömässä vuorenkilpien kukat. Haluaisin sitoa rinteen niin, että ketunmulta ei talvella lumen kanssa valuisi alas, koska se saa ylhäällä olevat kivet, jotka tukevat reunaa, valumaan pihalle.En välitä kovasti leviävistä kasveista, jotka voisivat levitä metsän puolelle. En kuitenkaan halua myöskään saniaisten valtaavan alaa, vaikka ne kuihtuvatkin talveksi, mutta estävät muiden kasvien valon ja kehityksen. Olen tulppaaneja istuttanut rinteeseen, mutta haluaisin syksyllä kukkivia ja eriaikaisesti kukkivia kukkia.

Kuvassa olevia pikku tuhohyönteisiä (pituus muutama mm) on löytynyt useiden huonekasvien lehtien alapinnoilta. Useita huonekasveja on jo ehtinyt kuolla ennen kuin huomasin hyönteiset. Ne hyppäävät jos niitä koskee.  Niitä on löytynyt aloeverasta , saintpauliasta, käärmekaktuksesta, korallikaktuksesta, samettilehdestä, laikkuvehkasta, rahapuusta, juorusta ja kuningaskissuksista.Olen niitä yksitellen pinsetillä ottanut pois ja laittanut kuumaan veteen. En haluaisi käyttää tuholaismyrkkyä, mutta mikä voisi auttaa? 

Haluaisin saunamökin viereen parin köynnösruusuja. Ne menestyvät täällä kaupungissa, mutta mökillä ovat auttamatta yksivuotisia – jänikset syövät ne maan tasalle kevääseen mennessä.Onko olemassa jänönkestäviä (riittävän piikikkäitä) lajikkeita, jotka vielä menestyvät Rantasalmen korkeudella?

Rusakon rungon ympäriinsä syömä tuurenpihlaja ei siitä toivu, mutta minkälainen siitä kasvaa, jos rungon poikkaisee syödyn kohdan alapuolelta, jolloin runkoa jäisi vajaa metri? Kasvaako pensasmaiseksi vai heittääkö henkensä? Ja jos tätä haluaa kokeilla, niin mikä olisi paras hetki, vai onko väliä, jos latva kuivuu kuitenkin. Vaatiiko sahauskohta suoja-ainetta? Kyseessä nuori, noin kaksimetrinen puu.

Voiko silpoydinherneen versoja syödä?

Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?