Keski- ja Pohjois-Suomessa mansikalle suositellaan istutusta keväällä. Silloin vältytään talvivaurioilta. Mitä aikaisemmin syystaimet ollaan saatu maahan, sitä suurempi sato niistä saadaan seuraavana vuonna. Kukat ovat kaksineuvoiset. Kukat ovat itsesiitoskykyisiä, mutta hyönteiset pääasiassa suorittavat siitepölyn kuljetuksen. Halla voi pilata kukat.Poiminnan yhteydessä poimitaan myös pilaantuneet marjat pois, ettei taudit leviä. Marjat olisi hyvä poimia joka toinen päivä, jos sää sallii. Kun maa on vanhaa ja taimet kasvavat tiheässä, niin kilpailu elintilasta saa aikaan pieniä marjoja. Homeiset raakileet kannattaa poimia heti pois, ettei home leviä muihin marjoihin.Mitä nopeammin marjat jäädytetään poimimisen jälkeen, sitä paremmin ne säilyvät hyvinä.Luonnonvaraisena yleinen kuivilla rinteillä ja lehtomaisissa metsissä. Teriöt valkeat. Rönsyilevä. Aluslehdet ruusukkeiset, 3-sormiset, lehdykät hammaslaitaiset. Emipohjus lopulta mehevä, marjamainen, tavallisesti punainen ja pinnassa pieniä pähkylöitä. Verhiö lopulta siirottava tai alaskääntynyt.

Taimia hankittaessa on hyvä varmistua siitä, että taimet ovat terveitä.Tuholaiset: Mansikka-ankeroinen, mansikkapunkki. Härmän tai muun kasvitaudin saatuttamat lehdet leikataan pois, niitetään ja poltetaan.