Säilätuutti

Vriesea splendens

ruotsinkielinen: papegojstjärt

auringossa     puoli-pilvinen     varjossa
Kasvilaji:
Huonekasvit
Vyöhykkeet:
 
 

Ehdota kasvikuvaa

Kuvaus

Säilätuutin lehdet ovat ehytlaitaisia, tummanvihreitä ja poikkijuovaisia. Lehdet ovat suppilomaisena ruusukkeena. Pitkä, litteä kukkatähkä on miekan muotoinen ja muodostuu oranssinpunaisista suojuslehdistä ja keltaisista, oransseista, vihertävistä tai jopa valkeista kukista. Kukinnot kestävät kauan. Vasta kukittuaan säilätuutti kasvattaa yhden tai kaksi tyviversoa ja emokasvi kuihtuu.

Tunnetaan myös nimillä boakasvi ja tuuttiananas.

Eräille lajeille ovat ominaisia pitkät kukintovanat, jotka voivat olla lajikkeilla haaroittuneet. Osa lajeista on kauniin kirjavalehtisiä, osa koreilee lostavanvärisillä ylälehdillä.

Kukinnon väri:
erivärisiä, keltainen, oranssi, valkoinen, vihreä
Kukinta-aika:

Soveltuvuus

Valontarve:
aurinko, puolivarjo, varjo
Ei suoraa auringonvaloa.

Hoito

Tyytyy huoneenlämpöön. Kasvavaa säilätuuttia on kasteltava runsaasti kaatamalla ensi sijaisesti lehtisuppiloihin huoneenlämpöistä vettä. Mieto typpilannoitus kasvun aikana. Lepokauden alussa lehtisuppilo tyhjennetään, mutta sinne jätetään vain pieni tilkka.

Lisääminen

Kukinnan jälkeen verson tyvestä kasvaa uusi verso. Kun se on vaaksan mittainen ja silla on omat juuret, vanhan verson voi leikata terävällä veitsellä pois. Ensin on syytä poistaa vain lehtiruusuke ja vasta myöhemmin juurakon tynkä, jos se näyttää mätänevän. Uusi verso kukkii keskimäärin neljän vuoden kuluttua.

Lähilajit ja lajikkeet

'Flamme', 'Flammenschwert', 'Perfecta', verkkotuutti Vriesea fenestralis, kirjotuutti Vriesea hieroglyphica, oranssituutti Vriesea psittacina, vahatuutti Vriesea sandersii