• Etusivu
  • Kasvikortisto

Säilätuutti

Vriesea splendens
ruotsinkielinen: papegojstjärt
Huonekasvit
Monivuotinen
1047_3833.jpg
Kuvaus:
Säilätuutin lehdet ovat ehytlaitaisia, tummanvihreitä ja poikkijuovaisia. Lehdet ovat suppilomaisena ruusukkeena. Pitkä, litteä kukkatähkä on miekan muotoinen ja muodostuu oranssinpunaisista suojuslehdistä ja keltaisista, oransseista, vihertävistä tai jopa valkeista kukista. Kukinnot kestävät kauan. Vasta kukittuaan säilätuutti kasvattaa yhden tai kaksi tyviversoa ja emokasvi kuihtuu.Tunnetaan myös nimillä boakasvi ja tuuttiananas.Eräille lajeille ovat ominaisia pitkät kukintovanat, jotka voivat olla lajikkeilla haaroittuneet. Osa lajeista on kauniin kirjavalehtisiä, osa koreilee lostavanvärisillä ylälehdillä.
Hoito-ohjeet:
Tyytyy huoneenlämpöön. Kasvavaa säilätuuttia on kasteltava runsaasti kaatamalla ensi sijaisesti lehtisuppiloihin huoneenlämpöistä vettä. Mieto typpilannoitus kasvun aikana. Lepokauden alussa lehtisuppilo tyhjennetään, mutta sinne jätetään vain pieni tilkka.
Kasvuvyöhykkeet:

Kukinta-aika:
Kukinnon väri:
eri värejä
valkoinen
punainen
vihreä
keltainen
oranssi

Tuoksu: Ei

Myrkyllisyys: Ei

Allergisoiva: Ei


Kasvuympäristö:
Valontarve:
aurinko
puolivarjo
varjo

Huomautus: Ei suoraa auringonvaloa.

Lisääminen:
Kukinnan jälkeen verson tyvestä kasvaa uusi verso. Kun se on vaaksan mittainen ja silla on omat juuret, vanhan verson voi leikata terävällä veitsellä pois. Ensin on syytä poistaa vain lehtiruusuke ja vasta myöhemmin juurakon tynkä, jos se näyttää mätänevän. Uusi verso kukkii keskimäärin neljän vuoden kuluttua.
Kasvualusta
Lähilajit ja lajikkeet
'Flamme', 'Flammenschwert', 'Perfecta', verkkotuutti Vriesea fenestralis, kirjotuutti Vriesea hieroglyphica, oranssituutti Vriesea psittacina, vahatuutti Vriesea sandersii

1047_3798.jpg

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton