Poltinkarvallinen, monivuotinen ruohokasvi, joka leviää kasvustoiksi juurakolla. Varsi nelisärmäinen. Tummanvihreät, puikeat tai kapeanpuikeat ja karkeahampaiset lehdet kasvavat vastakkakkain. Tavallisesti kaksikotinen. Vihertävät kukat ovat norkkomaisissa kukinnoissa, hedekukinnot pitkiä ja roikkuvia, emikukinnot jäykempiä ja lyhyempiä. Sisältää mm. vitamiineja kivennäis- ja hivenaineita, asetyylikoliinia, histamiinia, muurahaishappoa, runsaasti hyvin imeytyvää rautaa.Kasvaa luonnovaraisena viljely- ja joutomailla, pihoilla, varsinkin muhevilla, typekkäillä mailla. Aivan pohjoista lukuunottamatta yleinen ja usein runsas.Sadonkorjuu: Nuoria lehtiä ja versoja voi kerätä huhtikuusta syyskuuhun. Typpipitoisissa paikoissa, kuten huussin tai navetan vieressä, nokkonen kerää helposti liikaa nitraatteja.Nokkosta voidaan käyttää ruanlaitossa pinaatin tapaan; nokkosen mausteiksi sopivat erinomaisesti esim. muskottipähkinä, viherpippuri piparjuuri ja yrtit.Lääkintä: Sisäisesti: virtsatietulehduksiin, vesipöhöön, munuaiskiviin, edistää suolen toimintaa, poistaa anemiaa, lisää vastustuskykyä, tyrehdyttää sisäisiä verenvuotoja, vertapuhditava vaikutus esim. ihottumissa. Nokkosteen ohje: kourallinen tuoreita tai ruokalusikallinen kuivattuja lehtiä keitetään 2-3 dl:ssa vettä n. 5 min. Ulkoisesti tuoreen nokkosen mehua hyönteistenpistoksiin rauhoittaa kutinan, sisältää luonnon antihistamiinia. Nokkostee sitkeisiin ihottumiin ja hiustenkasvua ja kiiltoa lisääväksi hiustenhoitoaineeksi, nokkosenlehtiä kylpyveteen reumassa ja kolotuksissa.

Voi aiheuttaa paikallisia ärsytysoireita.