Kalvevarjohiippa
Epimedium x versicolor 'Sulphureum'
Ruotsiksi: Blekgul sockblomma
Monivuotinen
Korkeus: 40 - 40 cm
Valo:
puolivarjo
varjo
Kukinta:
toukokuu
kesäkuu
Hoito-ohjeet
Keskitaso
Varjohiipat eivät kestä runsasta talvimärkyyttä. Tämä laji kestää hyvin juurruttuaan kohtalaista kuivuuttakin kesällä.

Kuvaus
Lehdistö kuin tarhavarjohiipalla. Kukinnon, jossa voi olla jopa 20 kukkaa, väritys vaihtelee lajikkeen mukaan, yleisimmin keltainen. Kaunis ja yksi Suomessa parhaiten menestyvistä varjohiipoista. Risteytetty lajien Epimedium grandiflorum (idänvarjohiippa) ja Epimedium pinnatum subs. colchicum välillä Belgiassa jo vuoden 1850 tienoilla.Varjohiippoja on noin 55 lajia Euroopasta ja Aasiasta. "Kasvienmetsästäjät" löytävät uusia lajeja vieläkin, varsinkin Kiinasta. Japanilaiset ovat erikoistuneet kauniiden risteymien luomiseen.Happomarjakasvit (Berberidaceae).
Soveltuvuus
Puolivarjoisat istutukset, pensaiden tai isompien perennojen varjostuksessa.
Kukinta-aika
toukokuu
kesäkuu
Kukinnon väri
valkoinen
keltainen
Kasvin ominaisuudet
Tuoksu: Ei
Myrkyllisyys: Ei
Allergisoiva: Ei
Piikikäs: Ei
Leikkokukka: Ei
Amppeli: Ei
Kukinta-ajat
T
H
M
H
T
K
H
E
S
L
M
J
Kasvuympäristö
tuore
Valontarve
puolivarjo
varjo
Lisääminen
Siemenestä heti niiden varistessa (tämä laji saattaa olla steriili). Jos pihassa on useampia varjohiippalajeja, saattaa näistä kehittyä risteymä, varmempaa jakamalla.
Kasvualusta
Humus: +
Käyttö
Lähilajit ja lajikkeet
'Cupreum' uloimmat terälehdet kuparinpunaiset, 'Versicolor' uloimmat terälehdet ruusunpunaiset.
Lisäkuvat

1777_5952.jpg
Vuosikierto
Kevät
Uuden kasvun aikaKukinta alkaa
Kesä
Kukinta-aika
Syksy
Kasvukauden loppuValmistelu talveen
Talvi
Lepokausi