Keräkaali (valkokaali)
Brassica oleracea Capitata-ryhmä
Ruotsiksi: vitkål
Valo:
📋 Kuvaus
Vihanneskasvi, jonka syötävä osa on kerä.
Talvikaalin sadonkorjuu tehdään lokakuussa kuivalla säällä ennen kovien pakkasten tuloa. Keräkaalit alkavat kypsyä elokuusta lähtien nopeassa tahdissa. Aikaiset keräkaalit halkeavat nopeasti etenkin sadesäällä, mutta kelpaavat hyvin hapankaalin raaka-aineeksi.
Valkokaalia rakastavat kaalikääryleiden, kaalikeiton ja hapankaalin ystävät. Säilyy +1 asteen lämpötilassa useita kuukausia. Säilyy talven yli parhaiten viileässä kellarissa hyllyllä kannat ylöspäin tai riiputetaan verkkokassissa. Keräkaali voidaan varastoida myös aumoissa. Varo kolhimasta korjattavia keriä, sillä vioittuminen heikentää säilyvyyttä.
Pidetty ennen Suomessa köyhien ruokana. Keräkaalia kasvatettiin aluksi linnojen ja luostareiden kasvitarhoissa. Turun, Hämeenlinnan ja Savonlinnan seuduilla kaalia on kasvatettu 1400- ja 1500-luvuilta saakka. Kansanrunoudesta löytyy viitteitä, joiden mukaan kaali olisi tunnettu jo varhaisemminkin Suomessa. Yleiseksi viljelykasviksi keräkaali tuli kuitenkin myöhään. Hapankaaliksi valmistettuna kaali tunnettiin jo 1600-luvun Ruotsissa. Egyptiläiset viljelivät kaalia 2000 eKr. Kreikkalaiset käyttivät kaalia humalan ehkäisemiseen ja krapulalääkkeenä. Keräkaali lienee peräisin Välimeren alueen itäosista ja Vähä-Aasiasta.
Hoito-ohjeet
🎯 Soveltuvuus
Kasvin ominaisuudet
Tuoksu: Ei
Myrkyllisyys: Ei
Allergisoiva: Ei
Piikikäs: Ei
Leikkokukka: Ei
Amppeli: Ei