Kotipihlaja

Pihlaja on kaunis ja kestävä, keskikokoinen puu. Monihaarainen ja pyöreä latvus. Punaruskea-vaaleanharmaa runko harmautuu vanhetessaan. Vankat ja jäykät haarat kasvavat viistosti ylöspäin. Tuimmanvihreät lehdet ovat pääteparisesti parilehdykkäiset. Kerrannaishuiskilokukinnossa valkoiset kukat, joissa on hiemän tympeä tuoksu. Loppukesän marjat ovat kauniin oranssinpunaiset. Marjat sisältävät parkkiaineita, orgaanisia happoja, sorbiinihappoa, parasorbiinihappoa, C-vitamiinia (runsaasti), sokereita, pektiiniä sorbiittia.
Marjoista voi tehdä pihlajanmarjahyytelöä.
Kukista ja lehdistä tehty tee auttaa munuaiskiviin ja suotuisasti maksan toimintaan (uutetaan yön yli vedessä ja kuumennetaan sitten lähelle kiehumapistettä); tuoreista kukista tehty tee keuhkokatarriin, bronkiittiin. Marjat auttavat munuais- ja rakkotulehduksissa, reumassa, keuhkosairauksissa, keripukissa ja ovat lievästi laksatiivisia.
Luonnonvaraisena kasvaa lehdoissa ja tuoreissa metsissä, hyvin yleinen.