Säilätuutti
Vriesea splendens
Ruotsiksi: papegojstjärt
Monivuotinen
Valo:
aurinko
puolivarjo
varjo
Hoito-ohjeet
Keskitaso
Tyytyy huoneenlämpöön. Kasvavaa säilätuuttia on kasteltava runsaasti kaatamalla ensi sijaisesti lehtisuppiloihin huoneenlämpöistä vettä. Mieto typpilannoitus kasvun aikana. Lepokauden alussa lehtisuppilo tyhjennetään, mutta sinne jätetään vain pieni tilkka.
Kuvaus
Säilätuutin lehdet ovat ehytlaitaisia, tummanvihreitä ja poikkijuovaisia. Lehdet ovat suppilomaisena ruusukkeena. Pitkä, litteä kukkatähkä on miekan muotoinen ja muodostuu oranssinpunaisista suojuslehdistä ja keltaisista, oransseista, vihertävistä tai jopa valkeista kukista. Kukinnot kestävät kauan. Vasta kukittuaan säilätuutti kasvattaa yhden tai kaksi tyviversoa ja emokasvi kuihtuu.Tunnetaan myös nimillä boakasvi ja tuuttiananas.Eräille lajeille ovat ominaisia pitkät kukintovanat, jotka voivat olla lajikkeilla haaroittuneet. Osa lajeista on kauniin kirjavalehtisiä, osa koreilee lostavanvärisillä ylälehdillä.
Kukinnon väri
eri värejä
valkoinen
punainen
vihreä
keltainen
oranssi
Kasvin ominaisuudet
Tuoksu: Ei
Myrkyllisyys: Ei
Allergisoiva: Ei
Piikikäs: Ei
Leikkokukka: Ei
Amppeli: Ei
Valontarve
aurinko
puolivarjo
varjo
Huomautus
Ei suoraa auringonvaloa.
Lisääminen
Kukinnan jälkeen verson tyvestä kasvaa uusi verso. Kun se on vaaksan mittainen ja silla on omat juuret, vanhan verson voi leikata terävällä veitsellä pois. Ensin on syytä poistaa vain lehtiruusuke ja vasta myöhemmin juurakon tynkä, jos se näyttää mätänevän. Uusi verso kukkii keskimäärin neljän vuoden kuluttua.
Käyttö
Lähilajit ja lajikkeet
'Flamme', 'Flammenschwert', 'Perfecta', verkkotuutti Vriesea fenestralis, kirjotuutti Vriesea hieroglyphica, oranssituutti Vriesea psittacina, vahatuutti Vriesea sandersii
Lisäkuvat
Vuosikierto
Kevät
Uuden kasvun aika
Kesä
Kasvukausi
Syksy
Kasvukauden loppuValmistelu talveen
Talvi
Lepokausi
Luetuimmat
Uusimmat