Kaksivuotinen puolipensas. Maavarsisto on laajalle levinnyt ja monivuotinen. Kukat ovat itsesiitoskykyisiä. Kukissa on runsaasti mettä. Monikäyttöinen, punainen marja on muodostunut osasista ja on hyvän makuinen. Hallanarka. Talvenkestävyys melko hyvä. Juurakosta kasvavat versot talvehtivat ja marjovat seuraavana vuonna. Sanotaan myös vattu ja vaarain.Eteläisemmässä Suomessa myös syysistutus saattaa onnistua. Sadonkorjuuaika kestää pari viikkoa. Ensimmäisiä marjoja päästään poimimaan heinäkuun lopulla. Marjat olisi hyvä poimia joka toinen päivä.Kasvaa maassamme villinä. tavalliset lajikkeemme polveutuvat villistä lajikkeesta.Vadelmasta saa hyvää hilloa. Marjat voidaan soseuttaa sokerin kanssa ja pakastaa. Myös oiva lisuke punaviinimarjasoseeseen. Vadelmamehu on erittäin maistuvaa. Talvella saadaan hyviä täytekakkuja, kun käytetään vadelmahilloa kakun välissä. Sopii myös kääretorttuun, marjapiirakoihin, leivoksiin, rahkajälkiruokiin, kiisseleihin ym. Esimerkiksi juolavehnää ei saa poistettua niin, etteikö vatuntaimia siinä samalla vahingoitettaisi.

Istutetaan varhain keväällä, ennen kuin silmut ovat avautuneet. Riviväli 2-2,5 m. Kevyet maat lannoitetaan. Tuulensuojainen paikka. Maassa ei saa olla monivuotisia rikkaruohoja. Lannoitukseen karjanlanta, vihantalannoitus, varo liikalannoitusta. Versot tuetaan 4 m välein sijoitettuihin ja 1,5 m korkeisiin tukipuihin viimeistään seuraavana syksynä. Tukipuiden väliin pingotetaan rautalangat. Vanhat versot leikataan sadonkorjuun päätyttyä pois. Rikkaruohot kitketään pois. Poutakausina kastellaan.

Vadelma on erittäin arka virustaudeille. Kun hankkii taimia, olisi hyvä varmistua siitä, että taimet ovat tarkastettuja käyttötaimia.Versotaudissa lehtiin tulee ruskeita tai violettisia laikkuja. Voidaan ehkäistä niin, että rivit pidetään valoisina ja ilmavina.Harmaahome voi saastuttaa marjat. Myös rivien ilmastaminen auttaa.Vattumato on vatun yleisin tuholainen. Sitä olisi hyvä torjua jo ennen kukintaa jollakin hyväksytyllä aineella.