Lämpöä vaativa yrtti. Olemassa sekä suuri- että pienilehtisiä kantoja. Yleensä väriltään vaalean- tai tummanvihreä. Erään lajin lehdet ovat liilanpunaiset. Ehytlaitaist, soikeat lehdet ovat nahkeat. Valkoiset tai punaiset kukat. Aromipitoisuus lisääntyy kukinnan aikana. Sisältää eteerisiä öljyjä, parkkiaineita, saponiineja. Historia: Kotoisin trooppisesta Intiasta, jossa pyhä, Vishnu-jumalalle omistettu kasvi. Oli jo antiikin kulttuurissa arvostettu mauste, ja sitä käytettiin myös lemmen nostattamiseen.

Kylvetään kostutettuun multaan, 5–10 siementä/ruukku. Versot leikataan kukinnan päätyttyä elokuussa ja uudelleen loppusyksystä.

Ei yleensä menesty avomaalla, vaan mieluummin ruukussa. Sopii hyvin ikkunalaudalle. Maku voimakas ja täyteläinen. Lehtiä käytetään tomaattiruokiin, salaatteihin, kastikkeisiin ja patoihin, makaroni- ja sieniruokiin.Lääkintä: Hoitaa ruoansulatushäiriöitä, helpottaa pahoinvointia ja päänsärkyä, lievittää yskää.