Tanakat kukkavarret. Valkoiset kukat huiskilona verson päässä, lehdet hienojakoiset, hieman nukkaiset. Punaisia lajikkeita myydään joskus koristekasveiksi. Sisältää eteerisiä öljyjä, kineolia, kamatsuleenia, karvas- ja parkkiaineita. Versot kerätään juuri ennen kukinnan alkamista.Luonnonvaraisena valkoinen, joskus vaaleanpunainen, yleinen kuivilla töyräillä ja tienvarsilla.Tunnetaan myös nimillä siankärsäheinä, akantupakki, mäntäpää, pyörtänäpöllö, pellonvanhanen, kaljanen, peltohumala, satalatva ja aivastusruoho.Sisäisesti ruoansulatukseen, maksavaivoihin, sisäisiin verenvuotoihin, suonikohjuihin, peräpukamiin, flunssaan, yskään. Ohje: 2-3 tl murskattua tuoretta rohtoa (tai 1-2 tl kuivattua) haudutetaan 10 min kupillisessa kuumaa vettä, nautitaan ilman makeutusaineita. Ulkoinen käyttö: tuore murskattu lehti asetetaan märkivän haavan tai paiseen päälle. Pesu siankärsämöteellä edistää hiustenkasvua. Voi aiheuttaa herkissä allergiaa.

Rikkaruohojen poispito on tärkeää ja kastelua tarvitaan kylvön ja istutuksen jälkeen erityisesti.

Sopii keittoihin, patoihin, kastikkeisiin ja salaatteihin. Käytetään myös mausteena juustoissa. Edistää ruuansulastusta. Siankärsämöitä käytetään myös kauneudenhoitoon, siitä tehdään suuvesiä ja naamioita.Fytofotodermatiitti, joka aiheuttaa iho-oireita valon vaikutuksesta.