Punakaali eroaa keräkaalista sinipunaisen värityksensä vuoksi. Punakaalin lehdistö on antosyaanin värittämä. Punakaali sisältää C-vitamiinia yhtä paljon kuin valkokaalikin mutta karoteenia hieman vähemmän. Talvikaalit kerätään vasta ennen pakkasten tuloa. Kerät leikataan veitsellä maasta ja uloimmat lehdet poistetaan. Varo kolhimasta kaaleja. Punakaali sopii hyvin talvella valmistettaviin erilaisiin salaatteihin. Myös haudutettu punakaali on herkullista. Punakaali säilyy hyvin varastossa. Punakaalia viljellään samalla tavalla kuin keräkaalia. `Amager 304´ AH SF 80 on myöhäinen lajike. Soveltuu Etelä-Suomeen. `Autoro´ BZ SF 85 on myöhäinen lajike. Se on hyvin satoisa. Tuholaiset: Kaikki ristikukkaisten tuholaiset viihtyvät kaalissa. Kaalikärpäsen toukat vioittavat kasvin juuria. Ne ovat valkoisia, sentin mittaisia. Pienet kirpat syövät lehtiin reikiä. Pyretriini- tai malationivalmisteita kannattaa koittaa viimeisenä torjuntakeinona. Kaalimaalta voi myös löytää suurikokoisia perhostoukkia. Niitä on helppo poimia käsin ja hävittää sitten esimerkiksi polttamalla., Kasvitaudit: Taimipolte tuhoaa itävän siemenen tai pienen taimen. Sen aiheuttaa maassa kasvava sieni. Puhdas taimikasvatusalusta on paras torjuntakeino. Möhköjuuri pidetään aisoissa vaihtamalla kaalimaan paikkaa vuosittain ja hyvällä kalkitsemisella.
Muista kalkita maata hyvin. Haraa rikkaruohot kaalimaalta kasvatuksen alkuvaiheessa. Kuivina kausina kastellaan. Kerät halkeilevat helposti huonoissa kasvuoloissa. Lisälannoitus on tarpeen kasvukaudella. Sen voi antaa kastelun yhteydessä liuoslannoitteena. Maahan voi levittää myös kalkkisalpietaria noin 20 g neliömetrille.
Taimivali pienet varhaiskaalit 35 x 45 cm, talvikaalit 50 x 60 cm.
'Autoro', 'Fuego', 'Granat', 'Huzaro', 'Maestro', 'Primero', 'Redma', 'Roccoma', 'Rodima'