Kasvillisuus

Vanhan puutarhurin viisaus: Voit istuttaa niin kauan kuin saat upotettua rautakangen maahan.

Luonnonmarjojen satokausi on alkanut, ja keruutoiminta on nyt monipuolisempaa kuin aiemmin. Metsissä työskentelee kotitarvepoimijoiden ohella erilaisia myyntipoimijoita: marjayritysten palveluksessa olevia, marjalain mukaisesti toimivia, itsenäisiä poimijoita sekä yritystoiminnan rajamailla toimivia. Jokaisen tulisi tietää, mitä myyntikeruussa on huomioitava, mistä saa lisätietoa ja minne voi ilmoittaa huolestuttavista havainnoista.

Myrkkykeiso (Cicuta virosa) on monivuotinen, kotoperäinen putkikasvi, joka viihtyy kosteilla mailla, kuten rantaniityillä ja ojien varsilla. Sen kaikki osat ovat myrkyllisiä, ja erityisen vaarallinen on paksu juurakko. Myrkkykeisoa voi erehtyä luulemaan vaarattomiksi putkikasveiksi, mikä tekee sen tunnistamisesta tärkeää. Missä myrkkykeisoa esiintyy, miten sen tunnistaa ja milloin sen hävittäminen on tarpeen?

Olemme tekemässä mökillämme maankaivuu töitä tuija-aitamme lähistöllä ja mietimme kuinka läheltä uskaltaa kaivaa, ettei aita vioitu tai aiheuta haittaa tuija-aidan hyvinvoinnille.

Perennoiden kevätlannoitus jää minulla kevään muiden mökkiasioiden ja monien perennalajien vuoksi usein kesäkuun tai jopa heinäkuun puolelle. Kannattaako silloin enää lannoittaa (yleislannoitteella) vai meneekö se hukkaan? Vaikuttaako kevätlannoitus kesän kasvukauteen vai vasta seuraavan vuoden kasvukauteen? Riittääkö, että lannoite ripotellaan pintamultaan vai pitäisikö se laittaa syvemmälle?

Milloin on pihlajanmarjakoin torjuntahetki kanta-Hämeessä 2025?

Mökkipihaltamme on talven aikana kaatunut iso kataja. Runko ei ole katkennut, vaan juuresta juuripaakku on osin noussut esiin maan päälle, ja runko kallistunut etelään. Mitä tehdä? Voiko puu vielä juurtua uudelleen, jos sen nostaa pystyyn. Miten olisi paras tukea? Vai mitä olisi järkevintä tehdä?

Meille on ilmestynyt kasvihuoneeseen ja ulos kasvulavaan ja ruusuangervo pensaiden mullan joukkoon inhottavia paksuja vaaleta matoja. Mistä ne on voinut tulla ja mitä ovat ja miten voi torjua?

Palstalla on aiemmin neuvottu miten lähelle tuija-aitaa voi istuttaa uusia kasveja, jos tarkoituksena on peittää tuijien harvaa alaosaa. Kysyn jatkokysymyksen, mitkä lajikkeet (pensaat, puut, perennat ja erityisesti muut havut) ovat erityisen herkkiä tuijien läheisyydelle, tai mitkä erityisen vahvoja tuijia sietämään? Olemme kuulleet maisema-arkkitehdin sanovan etteivät mitkä tahansa kasvit viihdy tuijien lähellä, tuijien erittämien aineiden/yhdisteiden/molekyylien(?) takia. Emme ole varmoja onko kyse lehdistön vai juuriston erittämistä yhdisteistä vai molemmista.Asia on jäänyt vaivaamaan emmekä löydä vastausta verkosta. Haluaisimme istuttaa omalle puolelle rajaa osittain melko korkeaksikin kasvavaa sekaistutusta naapurinpuolella (pohjoispuolella) olevien rumien hoitamattomien tuijien peittämiseksi maisemasta. Pihassamme on tilaa vaihdellen 1-3 m leveydeltä 50m matkalla, johon suunnittelemme kaunista seka-istutusvyöhykettä. Maaperässämme on savea mutta myös ravinteikasta multaa ja voimme vaihtaa osittain maaperää paremmaksi sekä rakentaa kohopenkin, jos tarve. IIa-vyöhyke.

Pihallani on vanha, jo pystyyn kuivunut/kuollut riippapihlaja, jonka haluan säilyttää sen kauniin rungon vuoksi. Sen juurelle olen tehnyt kukkapenkin, jossa keväisin kukkivat krookukset ja narsissit. Paikka on paahteinen. Muita kasveja en jostain syystä ole onnistunut siinä kasvattamaan, kokeilussa ovat olleet mm. tulikellukat ja marketat. Nyt keväällä laitetuista 6 kappaleesta markettoja on hengissä enää kaksi.Voiko maapohjassa olla jotain ongelmaa? Keväisin olen aina lisännyt uutta puutarhamultaa ja istutusten yhteydessä lannoittanut. Pitäisikö koko multa vaihtaa vai onko muita vaihtoehtoja maan parantamiseksi? Paikka on etupihalla, näkyvällä paikalla, joten toivon saavani sen siistimmäksi.