On totta että jotkin aidoista siemenistä kasvaneet perunat voivat olla kitkeriä, jolloin niissä on liian suuria määriä myrkyllisiä glykoalkaloideja. Myrkyllinen määrä on kuitekin sellainen, että sen jo maistaa ja perunat ovat niin kitkeriä, että niitä ei voi syödä.

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/tietopaketti/elintarvikkeiden_luontaiset_myrkyt/

http://www.redepapa.org/glycoalkaloids.pdf



Suurimmalla osalla ruokaperunasta on perimässään hyviä syötäviä lajikkeita, joten niitten siemenistä kasvaneet perunat ovat aika pienellä todenäköisyydellä kitkeriä ja myrkyllisiä.



Aidosta siemenestähän ne uudet lajikkeetkin ovat syntyneet joko vahingossa tai tarkoituksella jonkun jalostajan toimesta.

Toinen linkki ja sen toisinto. Näyttää siltä, että samat sivut löytyvät kahdesta osoitteesta, en osaa sanoa ovatko identtiset.

Enempi tai vähempi jotakuinkin noin.



Yleisesti ottaen kuitenkin: vihreät kasvinosat myrkyllisiä - muut eivät. Multaus turvaa "mukuloiden" laadun = myrkyttömyyden ja ei-vihreyden. :-)

Perunalla on Etelä- Amerikassa 235 tunnettua villiä sukulaista, joista intiaanit sekä luonto itse ovat risteyttäneet jo 8000 vuoden ajan lajikkeita syötäviksi. Espanjalaiset näkivät 1500-luvulla paikalle mennessään kummallisia erivärisiä juuria, jotka muistuttivat tryffeliä. Tällä hetkellä Suomessa löytyy vielä esim. Vanha Punainen/ Rättviks röd-lajiketta, joka on syväitukuoppainen. Parsaperuna on toinen.

Suomeen peruna taas tuli 1720-luvun puolivälissä Hisingerin veljesten mukana, seppäteoria on toinen.

Marjoista ei tule emokasvin kaltaisia, vaan yleensä kitkeriä, eikä niiden solaniinipitoisuudesta voi kotiviljelyssä olla varma.

Samaa mieltä kuin Irsa, juuri lopetin lukemisen.Kiitokset Weikolle

Iitti / III                       

Hieno linkki Weikko!

Asiaa: Linkki

 

Wikistä: "Suomessa perunoita on nähty ainakin 1720-luvun lopulta, jolloin niitä tuli Inkooseen Fagervikin kartanoon saksalaisten peltiseppien mukana. Perunanviljelyä edisti erityisesti Asikkalan seurakunnan kappalainen Axel Laurell, joka kehui perunoita jokaisen saarnansa yhteydessä. Hän julkaisi myös opaskirjan perunan viljelystä vuonna 1773. Peruna vei pian nauriin aseman suomalaisten tärkeimpänä viljelys- ja ruokajuureksena. Naurista on viljelty Suomessa jo esihistoriallisena aikana. Nykyisin peruna mielletään suomalaisten perinteiseksi perusravinnoksi."

Kävin illalla kaivamassa taas pottuja, oli ne sentään jo 2 euron kolikon kokosia, kyllä se kun pari riviä kuokkii niin saa kattilallisen

Rovaniemi- vyöhyke VI

"Maanpäällisessä osassa saattaa olla myös marjoja, jotka ovat solaniinipitoisuutensa vuoksi myrkyllisiä."