mahtaisikohan tuolta tulla vastaus?

Uutta kasvukautta odotellessa talven kylmimpänä päivänä mietin ensi vuoden lajikkeita. Kanoja varten pitäisi kasvattaa rehuperunaa. Mitä suositatte? Mikä on satoisa lajike, voivat jäädä pieniksi, kunhan ei olisi kamalan ruton arka?

Purin tänään puutarhakompostin, on sellaista lautakehikko tyyppiä ja ulkokerroksesta pilkotti komeita pikkuperunoita joita en ollut muistaakseni sinne laittanut. Alkaessani hajoittaa sisältöä enemmän pottuja löytyi lisää ja siitä kerroksesta johon olin elokuun puolivälissä kumonnut kellariin jääneet vanhat perunat. Olivat kasvattaneet jonkinlaisen juuristonkin mutta ei varsia. Eipä ole tullut ennen syötyä uusia pottuja marraskuussa mutta maistuivat yhtä hyviltä kuin kesälläkin voin ja tillin kera.

Titamiinille kiitos. Tiesin, että asiantuntija löytyy, omasta mielestä, omituiseen ilmiöön. Kompostiin siis.

Pitkät rihmat on juuristoa ja pallukat ovat uusi perunsatosi Eli peruna on käyttänyt varastoimansa tärkkelyksen uuteen kasvuun. Vaikka ei ole ollut edes maassa. Perunaan on ohjelmoitu vuodenkierto ja kasvukausi ja se toimii vaikka maakellarissa.



Pistä kompostiin.

Tyhjensin kylmäkellaria daalianjuurakoita varten ja löysin muutaman ylivuotisen perunan. Alkuperäisistä perunoista ei ollut kuin rusina jäljellä mutta olivat kasvattaneet pitkät rihmat, jotka ovat täynnä pieniä pallukoita, kuin minisipuleita tai miniperunoita. Ovat siis olleet yli vuoden puisessa perunalaatikossa, pimeässä.

Ovatko jotain aarteita, joille voisi tehdä jotakin vai lemppaanko kompostiin?

Nostin tänään Pito-perunat pois pellosta. Sen lajin laitoin ihan viimeisenä maahan, ja vähän liian myöhäänkin vissiin. Satoa sain enemmän kuin mistään muusta lajista mitä koskaan olen tuossa savipellossa kasvattanut! Suurkiitokset Kaisaliisalle joka ehdotti tuota Pito-lajiketta minulle. Oli aivan mahtava tunne kun ei turhaan savea kaivellut vaan sieltä nousi ihan kunnon kokoisiakin pottuja Nyt täytyy opetella höyrystimen käyttöä sitten...

Iitti / III                       

Piti tulla tänne kurkkimaan muiden pottusatoa. Viime vuonna ei saatu pottuja ollenkaan, kuten ei juuri muutkaan täälläpäin. Tänä vuonna tuntuu tulevan kahden vuoden sato kerralla. Järjettömän suuria kohtuuton määrä. Olen nostanut nyt Siiklin, Timon ja Pitoakin aloittanut. Gloria on vielä maassa. Kahdeksan metrin penkistä nousee koko pottulaatikollinen. Ja niitä penkkejä on kaikkiaan kahdeksan. Meiltä loppuu pottulaatikot...

No, niinpäs minäkin sitten nostin, vai pitäisikö sanoa, kumosin perunani.

Surettaa, kun jo toinen vuosi ilman omia perunoita olemme. Viime vuonna rutto vei perunat. Savisessa vellissä kaivelin pitkin peltoa, josko jonkun löysin. Muutamia sormenpään kokoisia löysin, jotka sitten säilytin talven yli. Niistä sain nyt noin 1½ l. hieman isompia perunoita. Siis talteen taas, että voi lisätä ensi vuonna. Taidan siis edelleen laittaa paljuihin, puhtaaseen multaan.. On kuitenkin vanha perintö-pottu laji tallessa..

Mä oon enemmän kuin tyytyväinen tämän vuoden perunoihini. Vain Siikliä oli kasvamassa ja niin ovat kauniita ja puhtaita ettei paremmasta väliä! Vielä muutama rivimetri on kaivamatta.