Siitä vaan, voin mailata suuremmankin kuvan jos haluat (ja löydän sen mystisestä kuvatallennuspankistani) jos pistät hölöön mailiosoitteesi.

Josta tulikin mieleeni, että saako Temskukka sitä sun viime syksyistä ja mainiota kuvaa ontosta ja tummasydämisestä perunasta käyttää opetusmateriaalina, elikkäs kurssilla näyttää esimerkkinä? Tietenkin kuvan omistaja mainiten.

Yön yli kuitenkin jaksoit odottaa

Meillä on tänä vuonna kapinallinen vuosi - ostetaan tuttavalta, joka on ammattimainen perunaviljelijä, semmoisen ison perunalaatikollisen pottuja. Omalta maalta on syöty tämä syksy muttei sieltä mitään kellariin piisaa.

Saa nähdä nyt mennäänkö laadussa alas- vai ylöspäin. Viime talvena meillä meni hermot kun perunoissa oli semmoiset mustat sisukset ja päättelimme että nyt on aika uudistaa siemenperunamateriaali. Kuitenkin tuo pikkuinen perunamaamme on tuottanut moitteetonta ja erittäin herkullista perunaa koko syksyn. Mutta se onkin sellaista hiekansekaista multaa jota olen maanparantanut jo viisi vuotta ainakin kattamalla ja hevonpaskaakin sinne on saattanut vahingossa mennä

Ja kun se kellarin mystinen kosteusongelmakin selvitettiin on lippu korkealla taas näissä perunajutuissa. Eikö se tästä.

No just joo... odottelin niitä kuivia päiviä potunnostoa varten tosi sinnikkäästi. Tänään oli kaunis ja aurinkoinen päivä, joten nostin varhaisperunat pois maasta. Maa tosin oli märkää...

Pottusato on hyvä. Määrä on komea, laatu maukas eikä tauteja havaittavissa. Niitä muutamaan pientä rupea ei tosiaankaan lasketa.

Vielä jäivät maahan Puikula ja Pito. Josko oikeesti odottaisin niitä kuivia ilmoja ja maata.

Minä täällä multahietikolla odotan että kuivahtaa maa, ennenkö alan nostaa pottua. Näin saan puhtaita perunoita ilman mutakuorrutusta. Savimailla voi olla eri juttu. Jos pottu on multaista nostaessa, niin annan laatikoiden kuivahtaa ladossa valolta ja sateelta suojassa. Sitten pujahuttelen laatikoita niin että enimmät mullat karisevat. Sitten joutavat kellariin.

Perunalla ei ole mitään hätää siellä maassa odotellessa. Saapa nähdä kauanko saan odotella potunnostosäitä... varret niitin varmaan jo kuukausi sitten kun tuli ruttoa.

Taas vähän viisaampi olo. Ja kiitos kiinnostuksesta

Iitti / III                       

ei kun unohtui se tosi hyvä neuvo, jonka sait nanikalta(?) kompostoinnin kohdalla: ohjeet tarvitaan kun aloitetaan mutta lopulta käytetään tervettä järkeä. nuo kaikki numerot ovat ihanneoloja. minkäs teet, jos koko ajan sataa eikä lämpötila edes iltapäivällä nouse 10 asteeseen. kyllä me kotitarveviljelijät pärjäämme niidenkin säiden kanssa ihan hyvin. pahemmin ne kohtelevat ammattiviljelijää, jonka perheen elanto on potusta riipuvainen. heille huonolaatuinen ja huonosti säilyvä peruna on pois tilipussista.

nostolämpötila vaikuttaa juuri säilyvyyteen, joka sinun perunoillasi ei varmasti ehdi kärsiä ennen kuin jo olet syönyt kaikki loppuun:-)

Kiitos opastuksesta, siinähän se kaikki tulikin. En tosiaankaan sitäkään ollut koskaan kuullut että nostolämpötilallakin voisi olla jotain merkitystä. Tämä aika keväästä syksyyn on ollut minulle varsinainen opintie...peruna vain yksi niistä monista opintoaineista...Mutta eiköhän nyt ainakin tämän perunan suhteen olla saatu onnistumisen elämyksiäkin ja ensi vuonna ei tarvitse enää perusasioita kysellä Tosiaan Mai-lee, näillä seuduin on saatu sadetta ihan riittämiin, lammikot jäi vaan jäljelle niihin kohtiin joista perunan kaivelin pois...

Iitti / III                       

Niin, ja tiesittekö, että Kultarannan puutarhassa kasvatetaan Asterixiä ja Nicolaa. Blue Congo ei ollut keittiömestarin mielestä kiva, kun vaihtaa väriä lämpötilan mukaan.

Meidän mummo aina sanoi, että vastanostettuja perunoita pitää käsitellä kuin haurainta porsliinia. (Tai ei hän nyt ihan noin sanonut. Nahkamunista taisi puhua.) Idea kuitenkin se, että jos niitä kolhii, niin menevät herkemmin pilalle.