Isabellansyreeni on melko kestävä, lupailevat sille taimistoilla menestystä vielä vyöhykeellä VI. Lajikkeesta riippuen se on noin 2-3 metriä korkea ja kasvaa itsestään pyöreähköksi pensaaksi. Siitä saa myös puuhasteltua varrellisen pikkupuun, jos jaksaa nyppiä versoja irti.
Mielestäni Moskovan Kaunotar on parhaimmillaan yksittäispensaana. Syreeniaidanne kannattaisi oikeastaan rakentaa useammanlaisesta syreenistä, niin saisi jatkettua kukintaa pidempään ja aidanteesta tulisi elävämmännäköinen.
Me kaivoimme viime kesänä Moskovan Kaunottaren pois vanhasta paikastaan talon seinustalta ja istutimme aurinkoisempaan kohtaan pihamaata. Saa nähdä, murjottaako se vielä ensi kesänä muuttoaan vai kukkiiko taas entiseen malliin runsaasti.