Aivan, Miikos osui naulan kantaan: Tiesithän Decussata, että rodo tarvitsee happaman kasvualustan. Tavallinen kalkittu kasvumulta saatikka sitten savimaa ovat myrkkyä rodoille. Tuo seikka kannattaa tarkistaa heti, että saat rodosi pelastettuasi.

Ja tuon kasvualustan voisi tsekata ja lisätä vaikka rodomultaa ja lannoittaa rodolannoitteella. Joku kate juuristoalueelle voisi myös olla hyväksi.

En väitä itseäni miksikään asiantuntijaksi, sillä kokemusta vasta parilta edelliseltä vuodelta. Vaikuttaa kuitenkin, että kasvi olisi kärsinyt kuivuudesta. Yleensä alppiruusu menestyy hyvin kokonaan lumen alle hautautuneena talven yli. Olisiko tuo kuivuus vaivannut jo viime syksystä? Itse kastelen alppiruusut hyvin ennen lumen ja jään tuloa ja jatkan sitten kastelemista keväällä, jotta maan saa nopeasti sulaksi. Alppiruusulla on todella pienet ja ohuet juuret ja ne sijaitsevat aika lähellä maan pintaa. Siksi veden puute onkin aika yleistä niillä. Toinen syy voisi olla liian valoisa tai paahteinen kasvupaikka. Alppiruusu tyytyy hajavaloon tai varjoisaan kasvupaikkaan.

Tuo alppiruusu vaikuttaa olevan vielä aika nuori(pieni). Siksi kastelun merkitys on entisestään tärkeä, jotta kasvi saadaan kotiutumaan paikalleen paremmin.

Lumen alta paljastui kuvassa oleva hieman surkean näköinen Alppiruusu, näin oletan. Edellisten asukkaiden istuttama, joten en tiedä, mitä on tehty tai jätetty tekemättä. En tiedä kyseisen kasvin hoidosta mitään, joten tarvisin apua. Mitä tuolle on tapahtunut? Voiko sille enää tehdä mitään? Vai revinkö pois?

Jos alppiruusua haluaa lannoittaa se kannattaa ajoittaa kesä- ja heinäkuulle. Elokuulta rodot alkavat valmistautumaan jo tulevaa talvea varten, jolloin lannoittaminen tuolloin voi heikentää talven kestävyyttä.

Omat alppiruusuni ja atsaleani selvisivät hyvin talvesta. Kastelin niitä koko eilisen illan kun ensin olin poistanut varjostukset. En uskaltanut poistaa varjostuksia ennen kuin ehdin kastella juuret kunnolla. Saattaa tuntua kummalliselta, että niiden varjostettujen rodojen juuristoalueella oli maa vielä kohmeessa, vaikka meilläkin on ollut lämmintä jo pitkään.

Minä laitoin rodilleni männyn neulasia katteeksi. Istutin viime viikolla alppiruusut. Paljon niitä kannattais nyt kastella, että juurtuminen lähtis hyvin vauhtiin?

Henk.koht en ole rhodojani lannoittanut metsämaassa. Luotan sielläkin katteen voimaan ja annan luonnon tehdä tehtävänsä.

Olin toissa talvena mukana Klorofyllin siemenketjukirjeessä jossa Rhodoisti jakoi siemeniä. Mukana oli myös azaleoja. Taimet ovat nyt siis 1,5 v vanhoja ja n. 1cm korkeita. Tosi söpöjä... Sisällä idätin, kesän olivat purkeissa täydessä varjossa ulkona, talven kylmällä kuistilla ja muistaakseni nyt helmikuussa otin sisään aloittelemaan kasvukautta. viikko sitten saivat siirron avovintille ja tänä kesänä olisi tarkoitus siirtää ne ulos kokonaan. Hyvin pitää vaan merkitä, ajattelin oksista tehdä niille pienet pyramidit ympärille ja talveksi suojata kunnolla.

Hidastahan tuo kasvattaminen on, mutta jos näen niiden joskus kukkivan, veikkaan, että sydän on pakahtua ylpeydestä

Kävin juuri katselemassa alppiruusuani ja kovasti on nuppuja. Lajiketta en tiedä, mutta korkeutta on n. 1,70 m ja leveyttä saman verran. Suuret kukat ovat anilliinin punaisia. Sain sen pomoltani kaksi vuotta sitten keväällä. Oli näky kun auton peräkärryssä heilui pari metrinen pensas. Hyvin lähti juurtumaan ja kasvamaan uudestaan ilman mitään kummempia valmisteluja. Kaivoin vain suuren kuopan vanhalle kasvimaalle ja kastelin alkuun kovasti. Meillä on valmiiksi jo hyvin hapan maa. Ensimmäisenä keväänä suurin osa nupuista jäi aukeamatta. Viime kesän kukintaa en muista... suuren järkytyksen ja surun vuoksi en oo varmaan edes muistanut katsoa sitä. Mutta nyt nuppuja oli valtavasti (arviolta 100-200), kunpa vain jaksaisi aukaista kaikki, niin olis kukkaloistoa viime kesänkin edestä. Keräsin myös auenneista siemenkodista siemeniä talteen ja ajattelin kokeilla kasvatusta. Pitää katsoa onko talvi tappanut siemenet. Milloinkahan tuota alppiruusua pitäisi lannoittaa rodo lannoitteella? Pitänee etsiä tietoa.

Kyllä näitten kasviasioitten kanssa saa ihminen olla ymmällään... taisi olla viime keväänä, kun osti halvat, violetinpunakukkaiset, jotkut, mitkälie rhodot. olivat seemoiset 30 cm korkeat. Istutin ne reilun metrin päähän toisistaa oikein hyvälle paikalle. Nyt toisella on kivasti töpöttävät, vihreät kauniit lehdet ja näyttää olevan oikein hyvässä kunnossa. Toisen lehdet ovat tummemmat ja alkakuloisesti supullaan. Jostain tosi pienestä se taitaa aina olla kiinni, eli vaikka kuvittelee tarjoavansa täysin samanlaiset kasvuolosuhteet kahdelle kasville, niin ei sittenkään. Ei se toinenkaan taida kuolla kupsahtaa, mutta hassua on... Muut rhodot eivät ole tällä pihalla vielä kukkineet. olivat reilun vuoden oston jälkeen toisessa pihassa, sitten taisivat muutosta sen verran suutahtaa, etteivät kukkineet pariin kesään. Nyt näyttäisi pollukoita olevan täälläkin, eli toiveita edes jonkinlaisesta kukinnasta on. Jos ei, niin lähden Mustilan arboreettumiin "lohduttautumaan"

Pakko tulla tänne kertomaan, että "Elviirassa" on yksi nuppu! Aivan pakosta, sellaisia pallukoita siinä ei koko kahdeksan vuoden aikana ole ollut! Ensin sinnitteli viitisen vuotta männikössä ja nyt keskellä pihaa näyttää niin kuin olisi vähän kasvanutkin... Ainakin lehdet ovat isompia ja jotenkin tanakampia, kuin metsässä ollessaan.

Kukkii ne perunanvarretkin! Jkl, III- ylälaita