Kolmisen vuotta vanha `hovijasmike, "Tuomas",aloittelee kukintaa.

Pihajasmike on aikas suuri meilläkin,en ole raaskinnut paljon leikellä.

Jasmikkeesta voi tulla todella iso, ainakin sopivassa paikassa. Tämän vieressä, noin 2 metrin päässä kasvaa toinen ja on paljon kitukasvuisempi. Vanha tämä on, ja olen sitä pihajasmikkeeksi veikannut.

Haah, huomasin, että jasmikkeita kutsutaan englannissa nimellä "mock orange". Olenkin kirjoissa sitä kummastellut ja pähkäillyt, että mikä ihme se oikein voi olla. No juu, nyt selvisi...

En tiedä, onko jasmikkeen lajilla merkitystä tässä. Muutenkin englanniksi kutsutaan aika kuvaavilla nimillä eri kasveja, hauskoja nimiä monilla kasveilla  (päinvastoin kuin monet rumat suomalaiset, esim. pärskäjuuri, kärhö).

pirjoh, pääsetkö Tampereelta hakemaan?

Mahtaisikohan joltakin teistä liietä vähän niistä oksista kirjeeseen ja meille päin?

Voikohan enään  laittaa pistokkaita multaan, kun on jo lehtisilmut aukeamassa?

Hoyabella, olen tökännyt oksia multaan pystyyn ja kastellut, jos on ollut kuivaa. Vapun allakin pari oksaa tökkäsin kukkapenkin syrjälle pystyyn. Oksat kannattaa painaa melkoisen syvälle ja leikata poikki liikoja sivuhaaroja maan päälle jäävistä osista, mikäli sivuhaaroja sattuu oksassa olemaan. Olen leikannut jasmiketta joskus ennen lehtiin puhkeamista ja joskus kukinnan jälkeen. En ole pitänyt kirjaa juurtumisen eroista.

Varmaan jotain parimetrinen on minullakin jasmikkeista se emopensas.

Jasmikkeet ovat siitä "ikäviä", että ne risuuntuvat helposti, ellei niitä väliin harventele ja ohjaile. Pensas kasvaa siis täyteen aika tiivistä oksistoa vanhemmiten.

Minun jasmike on semmoinen 2-2,5 metriä korkea ja suurinpiirtein 1,5 metriä halkaisijaltaan. Meillä kasvaa puolivarjossa, kosteassa maassa. Luultavasti on saanut kasvaa ihan vapaasti jo useampia vuosia tai vuosikymmeniä.