IrisFinlandica, jäin ihmettelemään miksi sinulla on ohje laittaa lehdettömät oksanpätkät valoisaan ? Aronian lisääminen pitäisi onnistua siemenistä ja heinäkuulla laitetuista pistokkaista.

Kiitos vastauksista ja keskustelusta, sitä olikin virinnyt runsaasti! Taidan hyödyntää nyt runsasta lumihankea ja upottaa ruukut pistokkaineen sinne syvälle.

Kokemusta pensaiden lisäämisestä ei ole käytännössä ollenkaan. Toissa keväällä, kun vanhempani leikkasivat omaa aronia-aitaansa, otin niitä leikkeitä ja istutin nurmikkoalueen ja pellon reunaan tarkoituksena saada siihen aitaa, mutta yksikään ei juurtunut eikä lähtenyt kasvuun. (Pajuhan tekee niin kyllä.) Eli silloin en erikseen mitenkään kasvattanut niihin juuria.  

Lieto 

unkarinsyreenistä on moneksi:-)
omasta kerran leikkasin muutaman polun yli sojottavan oksan ja kun samaan aikaan tarvitsin merkkikepakoita kylvösrivin päihin, pätkäisin niistä juuri leikatuista sopivat ja lykkäsin maahan. syksypuolella ne olivat juurtuneet ja hyvässä kasvussa. nyt parikymmentä vuotta myöhemmin yksi niistä koristaa naapuriystävän pihaa komeasti.

Kovin tietämätön olen pistokaslisäyksistä, mutta toissasyksynä otin jasmikkeesta sekä siperianhernepensaasta marraskuun lopulla pistokkaita 4 kpl molemmista. Työnsin samantien kompostimultaan, niin että n. 30 cm meni mullan alle ja samanverran jäi päälle. Viime keväänä kolme jasmikkeista ja yksi siperianhernepensaista alkoivat työntämään lehtiä. Koko kesän pysyivät hyvin hengissä. Vielä saavat ensi kesänkin kasvaa siinä paikallaan.

Miun on pakko kertoo hassu juttu unk.syreenin pistokkaasta, jonka ruukkuineen upotin poppelipuun alustalle , ihan vaan huvikseni kokeilumielessä. Sehän unohtu sinne vuosiksi, ja sitt kerran satuin huomaamaan oudon parikymmen senttisen taimen puun juurella, ja kaivelun tuloksena löyty purkkikin tikkuineen, sitt vasta muistin alkuperäsen ajatuksen, hassun näköstä oli se , kun taimi oli purkin pohjan kautta purkin kylkeä kiertäen ponnistanu pintaan , ei siis kelvannu purkki ja siinä oleva multa , vaan pitemmän kaavan kautta piti könytä ylöspäin .Ko. taimi on nyt jo ehkä n. metrin mittanen ja joka suuntaan kiero, vaikka kuin typistelis sieltä sun täältä.

Tokka, katso Viiniköynnös -ketjusta sivulta 149.

Mä olen säilyttänyt hangessa, koska viileää tilaa ei ole, paitsi jääkaappi, eikä sinnekään mahdottomia mahdu, tai tulee sanomista, tai ne "katoaa" salaperäisesti.

Omista kasveista otetut pistokkaat yleensä tökkään maahan tai maassa olevaan purkkiin multaan sulan maan aikaan, mutta jos sattuu saamaan jotain kivoja oksia lumen ja jään aikaan, niin sitten hanki on ainakin mulla hyvä vaihtoehto.

Olen onnistunut lisäämään pistokkaasta ainakin Japanin kelasköynnöstä ja kiinanlaikkuköynnöstä talvella leikatusta versoista, aikasin keväällä siirtänyt purkkiin. Sitä ennen säilytys kosteassa turpeessa viileässä paikassa pimeässä. 

Köynöshortenssian taas lisäsin taivuttamalla haaran purkkiin, purkki mullan alle ja seuraavan kesän lopulla oli jo omat vahvat juuret. Sitten vaan irti emokasvista ja taivukas valmiina purkissa juurineen.

Mä ole aina miettinyt tuota hangessa säilyttämistä, että miksi se olis parempi kuin suoraan pistäminen. Mutta kaipa se liittyy siihen, että ne ammattimaiset lisääjät käyttää niin suuria määriä, että pistokkaat mahtuu siten siis pienempään tilaan.
Tärkeintä kosteasäilytyksessä lienee se, että talven aikana tyveen kehittyis se kallus, josta juuret alkaa sitten kasvaa maahan kiinni.
Itse olen lisännyt vain herukoita (joka siis myös karviainen on). Määrät on harvoin niin suuria, ettei oksan maahan taivuttamalla sais riittävästi taimia (jos on omista pensaista kysymys). Silloin siis oksaan kasvaa juuret, vaikkei oksa vielä ole irti kasvista. Syksyleikkausten jälkeen jää myös yleensä mukavasti materiaalia pistokaslisäykseen.
Itse olen pistänyt syksyllä lyijykynän paksuisia noin 30-senttisiä oksia kasvimaan laitaan, siitä ne saa siirrettyä hyvässä kasvussa jo seuraavana syksynä kasvupaikoille. Keväällä pistetyt ei ole lähteneet kasvamaan.
Sisällä pistokasjutut on mulle onnistunu vain tummassa vesipullossa.

Lumihangessakin voi säilyttää puuvartisten talvipistokkaita kevääseen, kun huolehtii vaan että pysyvät hangen sisällä.