Janey, löydät viestisi nyt täältä. Laitoin sinulle tulemaan myös privaattiviestin, vilkaisepa postiasi



Olisikohan tässä nyt löytyneessä ketjussa jo ennestään jotain hyviä vinkkejä sinulle, kannattaa vilkaista. Tuoksuvadelman hävittäminen on kokemuksieni mukaan tosi hankalaa. Aina sitä vaan putkahtelee esille. Yritä saada naapurilta lupa sen hänenkin puolellaan olevan tuoksuvatun hävittämiseen.

Iitti / III                       

Meidän tontin rajalla kasvaa tuoksuvadelma, osin meidän puolella, osin naapurin. Meidän puolella sitä kasvaa suurin osa enkä oikein pidä siitä, joten olen karsinut sitä hieman ja päätin laittaa siihen kohtaan kukkapenkin. Samassa pöheikössä ja vieressä kasvaa myös nokkosta. Aloittelevana harrastajana kaipaisin vinkkejä, miten tuo maa kannattaisi kääntää niin, että sieltä ei kohta puskisi tuoksuvadelmaa kukkapenkkiin? Juuri kun kävin maasta repimässä uusia vadelman alkuja ja muita rikkaruohoja, huomasin, että oli vadelman uusia varsia kasvamassa ihan ojassa asti, aiempaa suuremmalla alueella siis - liekö villiintynyt siitä, kun siitä varsia poistelin.

Ohessa kuva, joka toivottavasti auttaa hahmottamisessa. Vasemmalla näkyy siis vielä jätettyä pensasta, jota kyllä karsin ensi vuonna vielä lisää. Tuo tuoksuvadelma on peittänyt kuvassa näkyvän lavan ja tynnyrin, jotka ovat naapurin puolella. Ilmeisesti siinä on joskus pidetty puita. Nyt sieltä kasvaa lautojen välistä sekä nokkosta että tuoksuvadelmaa. Mielessä on käynyt, josko kysyisi naapurilta, voisiko tuon poistaa, kun sitä ei ole kolmeen vuoteen käytetty. Suurissa suunnitelmissa kävi myös kukkapenkki koko kyseisen alueen kokoisena... Tynnyrin jälkeen oikealla alkaa oja, joka rehottaa koiranputkea ja nokkosta. Niillekin tahtoisin tehdä jotain, että olisi vähän siistimmän näköinen.

Tässähän se ryteikkö on, ihan koko alue ei näy kuvissa. Huomasin, että yksi naapureista olikin laittanut siihen keskelle yksinäinen nauhuksen! Hommaa voisi jatkaa ja jakaa omia nauhuksia lisää.

Nauhuksia.

Kotka, Karhula. Vyöhyke II  Otetaan mitä on.

Taloyhtiön entinen puutarhajätekompostialue meidän asunnon nurkalla hylättiin käytöstä. Nyt tuossa on tuollainen 5m x 5m alue, jonka nokkoset uhkaa vallottaa jos siihen ei pikaisesti istuta jotain. Voitte vain kuvitella, että kompostin maaperä on erittäin ravinteikas. Siihen on lykätty kaikki mahdollinen puutarhakomposti varmasti 20 vuoden aikana.



Mitäs istuttaisitte moiseen paikkaan? Saa olla korkeuttakin, ettei jää ympäröivän heinikon peittoon. Ryhmäruusuja?

Potagerini on perustettu alueelle, jossa kasvoi kaikkea "kamalaa". Aloitin heinäkatteella (ts. pikkuheinäpaaleista irroitetuin lirvuin) ja sen päällä kasvoi silmän iloksikin kurpitsaa.

Sitten varsinainen rytistys tehtiin niin, että kasvihuoneen rakennusvaiheessa traktorivoimin lanattiin aluetta vähän oikoisemmaksi ja sitten katettiin pinkopahvilla, sanomalehdillä ja mainospostilla. Päälle kasvilaatikot lautareunoilla+multaa täyteen ja käytäville haketta.

Vain potagerin ja pellon rajapinta (että tuo sana on hauska) on ollut jkv ongelma. Sitä ei voi kattaa koska peltotyöt häiriintyvät eikä peltokoneilla voi ajaa ihan potageralueeseen kiinni. Soiro on alle metrin.

Siinä on vähän ohdaketta, nokkosta yms. koittanut punkea esiin mutta ne on säännöllisesti trimmeröity ja tänä vuonna hoksattiin kattaa peltotöiden jälkeen heinämössöllä, jota siivottiin hevosen pyöröpaalin roippeista.

Minä tuumaan aina tuollaisten projektien alussa että pikkuhiljaa, aikaa voi mennä vuosiakin. Mutta voi valita: joko aloittaa tai antaa niiden vuosien kulua rikkaruohoissa. Jompaa kumpaa.

Muovit sun muut maatumattomat olen hyljännyt projekteistani kokonaan. Ne on niitä "taaksesi jätät ja edestäsi löydät" -juttuja. Mikä on masentavampaa kuin muovinriekalejäte, jota loppumattomasti maasta tursuaa? Tai alituisen tuulen riepottelema pressu?

Eli ensin kasvusto ihan maata myöden poikki ja niittojäte jätetään siihen. Sen jälkeen katetta niskaan vahva, raoton kerros niin kyllä se siitä. Vaikkapa joka vuosi aarin verran. Jos ohdake vielä ponnistaa esiin on se aivan mahdollista vetää juurineen irti sillä kattaminen pehmittää maan möyheäksi.

Oikotietä onneen ei ole Loput ohdakkeet kitketään sitten käsin. Kitketään, kitketään ja kitketään. Ja sama uudelleen.



(Lukinlilja, nyt äkkiä ne ohdakkeet pois ennen kuin kukkivat!)

Me laitettiin mustaa muovia pellolle jo toissakesän loppupuolella, ja olivat paikallaan vielä viime kesän. Eilen just käytiin katsomassa, niin iloisesti siellä ohdakkeet rehottaa. Muovi poistettiin tänä keväänä.

Ai tähänkö tää loppui?

Kaisaliisan kanssa samaa mieltä, kunnon katetta alueelle, mieluiten paksu muovi. Nokkonen, apila ja ohdake ovat todella sitkeitä...

Itsekin ehdottaisin harmillisten kasvien kaivua käsipelillä ja ehkä roundupilla suihkuttelemalla. Molempi parempi, luulisin. Ja sitten kylväisin niitä mainioita maanparannuskasveja sinne siksi aikaa kun ottaisin alueen "oikeaan käyttöön". Jossain vaiheessa kyllä tulee se ahaa-elämys senkin alueen käytön suhteen!



Ja siis maan rakennetta parantavia kasveja ovat esim. auringonkukat, hunajakukat, herneet. Osta linnuille tarkoitettu auringonkukansiemenpussi (halpa) ja kaupan hyllystä kuivahernepussi (hyvin halpa). Ne sitten viskelet sinne maahan - komialta tulee näyttämään, maa paranee siinä sivussa, ja saat aikaa nyhtää ja kiskoa epätoivottuja vieraita sieltä pois, sekä miettiä tulevaisuuden käyttötarkoitusta alueelle. Kuten Kasuaarina sanoi, valmiiksi jo raivatun maan käyttöä kannattaa harkita...



Iitti / III