Perstuntumalta, liian hieno hiekka jäätyy ja paakkuuntuu märkinä syksyinä kivikkokasvien herkkien juurien ympärille kuolettavasti. Parempi vähän soraisempi kasvualusta, se läpäisee veden eikä houkuta ehkä mustia murkkujakaan niin paljon pesäntekoon kuin ihan hienojakoinen hiekka.

Itse mietin juuri hieman samaa kuin Sinisointu.. Ja kuinka karkeaa tai hienoa hiekkaa siinä sekoituksessa kannattaa käyttää?

Olen parhaillaan perustamassa kivikkopenkkiä, mutta jumiuduin miettimään kasvualustan multa- ja hiekkapitoisuuksia. Ohjeissa neuvotaan laittamaan hiekansekaista multaa kivien väleihin ja/tai alle, mutta mikähän olisi hyvä suhde hiekalle ja mullalle, kun:

-alue on paahteisella paikalla
-alueen pohjalla on noin 20 cm sepeliä + 5 cm hiekkaa (entisen pihakivetyksen pohja)
-alueelle tulee maksaruohoja, mehitähteä, sammalleimua, hopeahärkkiä, kääpiökurjenmiekkaa, nukkapähkämöä, harmaakurjenpolvea, ohotanmarunaa...

Hiekkaa, soraa ja multaa löytyy, joten mahdollisuus olisi tehdä optimaalinen cocktail, kunhan vain tietäisi, millainen se on.

Neilikat on nii-in suloisia, kannattaa tutustua!

Ahomansikka sopisi hienosti kiviseen siltaan. Ja saisit kitkentäpalkkaa aina marjojen kypsymisaikaan :-)

Minäkin suosittelisin ketoneilikkaa, päivänkakkaroita, siperianunikkoa, kaukasian- tai turkestaninmaksaruoho (molemmat punakukkaisia).

Nuo on kaikki oikeatsaan sellaisia että kukkivat melko pitkään ja kuitenkin aloittavat hiukan eri aikoihin.

Kaikki kuitenkin sellaisia että kuivuuskaan ei suuremmin haittaa. Lisäksi erilaiset ajuruohot on aivan ihania, erituoksuisia/kukkivat eri väreissä jne.

No, on niitä talvioita tapettu heiniinkin, mutta myös aurinkoon ja tiiviiseen maahan ja kuivuuteen. Mutta ei kasvanut tammen ja mustaviinmarjapuskan allakaan kosteassa ja kuohkeassa. pysyi kyllä hengissä siellä. Nyt ovat siis kosteassa muhevassa pimeässä, josta en niitä näe ellen mene itse nauhusten alle. (Oliskohan kaikki huonot paikat pian kokeiltu ja löytyisi se sopiva, kyllä tässä vielä oppii avaamaan silmänsä.)
Siinä navettasillan edessä alhaalla on kyllä aika syvä varjo, jos siinä päällä tai länsipuolella vielä kasvaisi jotain suurempaa, vaikka se itse paikkansa valinnut mesiangervo. Alhaalla on siis rehevää ja ylhäällä laihaa ja kuivaa. Kissankäpälästä en tiedä, se ei näytä sellaiselta paikalta jossa niitä yleensä kasvaa, olisi kyllä luonnonkasvi ja tietäisin appiukonmetsäsätä paikan josta löytyisi, vaan olikos tämä nyt niin harvinainen, ettei semmoinen sovi? Mutta näistä tulikin ahomansikat mieleen, ja niitä voisinkin siirtää sinne. Niitä siperianunikoitaki voisi kyllä kokeilla. Lapset vei niistä joskus ne ihanat nuput ja ne hävisivät kokonaan pihasta. Lemmikki kuulostaisi myös aika hyvältä. Päivänkakkarat ja akileijat yhdistäisi kyllä mukavasti tämän siihen niittyyn. Neilikoista mulla ei ole mitään kokemusta, täytyypä tutustua niihinkin.

Satakunta, vyöhyke II

Meillä kasvaa suurin osa pikkutalvioista valoisassa, vaikka sitä varjon kasvina pidetäänkin. Kivikoissa ja liuskekivistä rakennetun oleskelupaikan laattojen raoissa ja täydessä auringossa olevien perenna- ja pensasryhmien alla. Muutamin paikoin saavat hieman hajavarjoa, mutta parhaiten on kukkinut ja levinnyt pihan keskellä olevan ruusupaviljongin pikkutalviokasvusto, joka on suorastaan paahteisessa paikassa. Kukaan ei ole kertonut niille, ettei siinä talviot menesty :-) Vinca major on paljon vaativampi, sen olen onnistunut muutaman kerran hävittämään tontilta, kun ei ole viihtynyt.

Kreeta-Eulalia, talviot eivät auringossa viihdy, maanpeitekasvina kyllä puskien juurilla, mutta turhaa on kivikkoryhmään yrittää kasvamaan,jollei ole niin isoja kiviä, että niiden varjoon! Kokemuksesta kerron, kun itse olen yrittänyt monessa paikassa kasvattaa, varjossa kaunis ja kukkii!

Kreeta-Eulalia: lemmikki, sipearianunikko, päivänkakkara, arovuokko, lehtoakileija, kissankäpälä, mätäslaukkaneilikka/ketoneilikka, hopeahärkki. Tupsahti nämä mieleen, käviskö näistä joku tai jotkut?