Juu. Uudismaat ja laitumet tarjosivat paljasta maata, linnut söivät mesikoita ja paskoivat kuten nykyisinkin, siemenille löytyi paikka jossa itää eikä pusikot varjostaneet. Mökkisaaressa oli lampaat vielä -60 luvun alkupuolella kulkeneet syömässä pusikot ja hoitamassa mesikkamaita.

  
’ Jos ei ole mitään sanottavaa, niin en sano sitä täällä. ’

Joskus 60luvun puolivälissä muistan kun keräsimme äidin kanssa suopellonreunasta joka oli ns.uuvismaata litratolkulla mesikoita.
Senjälkeen ei ole kohdille osunut kuin jokunen satunnainen marja. 

Pohjois-Savo  vyöhyke V

Mahtavaa, upeetaa! Nyt sitten joidenkin taimien siirto lammen rannalta  taimikkoon ja sieltä lammen rantaan. Tuppaavat olemaan samaa rönsyistä levinnyttä kasvustoa piankin ja marjojen määrä vähenee.

Olen noita siirtelyjä harrastanut ja muutaman taimen taimikaupastakin ostanut, kummasti lisääntyy sato kun pölyttyvät paremmin. Litran verran kesässä on silti  jo paljon marjoja. Kun taimikko ja itse olimme nuoria keräsin yhtenä kesänä 5 litraa, sitten määrät alkoivat pienentyä.  Mesimarjapenkkini ongelma on iso rantakoivu ja järven vedenkorkeuden vaihtelu, keväällä lilluu penkki vedessä ja satokaudella kuivuu. Tarttis tasaisen kosteuden ja kastellakin pitäisi tihkuletkulla.

  
’ Jos ei ole mitään sanottavaa, niin en sano sitä täällä. ’

Ooollallaa,mikä aarre!!!!

Kemijärvi-Vyöhyke VII

Isäntä oli polkemassa aamupäivällä puuntaimien ympäriltä heinikkoa kun oli löytänyt mesikka apajan.
Haki litrankipon sieltä marjoja.

Lammelle on levinny kasvusto joka kukkii komiasti mutta sieltä löytyy vain jokunen marja. Tänäkesänä kylläkin ovat isoja kun kosteutta on riittänyt.



Pohjois-Savo  vyöhyke V

jollekulle nuorelle tästä voisi kehittyä ainakin lisätienestiä. markkinointiin ei varmaankaan tarvitsisi kovasti käyttää energiaa eikä rahaa...

Ääähhh. Meillä mökkirannan mesikkapenkissä tunkee nyt jo tervaleppää ja sinivalvattia ainakin . MESIKAT Kukkii ja rönsyilee maalaiturin alta  lautojen väleistäkin. Luonnon mesikkaa ja muutama taimi  taimikaupan Mespi ja Joku Toinen, hyvin marjoivat männä kesänä. Saattaapi  olla viisainta  antaa kaikkien kasvaa ja siirtää taimia  uusiin maisemiin. Mesikka erittää jotain, mikä haittaa lopulta omaakin kasvuaan. Humusta, kuoriketta ja kaikkee tulevaan mesikkamaahan heivataan vesirajaan, jossa on korkea ilmankosteus.

Ei ole pitkääkään  matkaa saaristoon, jolta kuuleman mukaan mesikoita kerättiin ja toimittettiin itse herra Kekkosello 19xx-luvulla. Kerääjät kuulemma vahtivat kasvupaikkuja mustasukkaisesti haulikot olalla,, nousepa siitä sitten maihin. Samaa toivotan rastaille ja muille marjarosvoille, vaikkei ruutivehkeitä meillä ole ei tule.

  
’ Jos ei ole mitään sanottavaa, niin en sano sitä täällä. ’

Kiitos, en tarvi kun ei ole aikomus sen kummemmin kasvatella. Nämä on ihan ikivanhoja luonnon juttuja. Ois vain kiva, jos lisääntyisivät tai edes säilyisivät.

Napapiiri - vyöhyke VI 
Sole niin justhiinsa.

Tuosta kasvista opin sen, ettei koskaan ikinä enää kasvilavoihin.
En tiedä miten tuo kasvaa avomaalla.
Aika monta vuotta olen tuota nyt yrittänyt kitkeä pois, mutta aina vaan nousee uusia taimia.
Se on yhtä elinvoimainen meillä kun jättipalsami, kauhea maanvaiva.
Kasvilavoista "tukahduttaa" kaiken muun istutetun hengiltä.
Marjat oli hyviä, ne kun löysi, linnut vei suurimman osan.

Maaretti,ostin.En nyt muista minkä niminen hempukka,eioo tullu ku muuan marija.
Yhtenä vuonna tuli joku tuholainen ja märehti melekeen kaikki.
Laitanko sulle tätä niinolis uus tulokas jos tulis marijojaki.
En osaa neuvvoa suojauksessa,Omani upotan kasvimaahan talaveki ja hyvin ovat pätijänneet.

Kemijärvi-Vyöhyke VII