PikkuPioni, mulla ei oo tyrnejä, mutta paikallisesta hallista saa ostaa aivan ihanaa tyrnipannacottaa, se valkea mössö pohjalla ja paksu kerros pehmeähköä tyrnihyytelöä päällä. Kokeilepa jos tykkäisit, varmaan resepti löytyy netistä.

Levi.

Voi säilöä umpioimalla, mutta öienee turhan työläs.

talvikurpitsakuutiot säilyy sellaisenana raakana pakastettuna.

Puolukan kanssa tulea hyvää hilloa. Ennen kun ei ollut pakastimia kurpitsa ja omena lohkoja laitettiin puolukkasurvos pyttyyn ja hyvin säilyi.

Araminta, äitini oli nähnyt jossain tilaisuudessa tyrnihilloa. Hän oli kysynyt miten se on tehty. Oli vastattu, että mehusta saostamalla.



Vähän mietittiin, pitäisikö tuota smoothiemaista löysää pyrettä nyt sitten vaikka sekoittaa jonkun toisen aineksen kanssa. Pitäis vaan keksiä hyvä makuyhdistelmä.

Noh..nyt on sitten äidin kanssa koklailtu saostaa sitä tyrnimehua. Eilen keiteltiin 3 litraa mehua hillosokeripusiin kera ja lisättiin kaksi pussia sinistä Melatinia. Kun äiti kokeili keitosta kylmään lusikkaan niin se hyytyi ihan kuoreksi lusikalle ja luultiin jo että ohho..tais tulla aika tönkköä. Noh..hämmenneltiin niitä pakastepurkkien sisältöjä siinä jäähdytellessä vispilällä, ettei eriytyisi (tiedätte varmaan kun se tyrnin oranssi siitepölymäinen väri joskus eriytyy) ja saatiin hyvää tasaista seosta. Mutta ei vielä isossa purkissa hyytynyt niin kuin lusikalle. Jäähdyttyä laitettiin ne jääkaappiin ja nyt kun aamulla purkkeja huljuttelin niin ihan ovat nestemäisiä. Avasin yhden rasian ja kokeilin lusikalla. Mehusta on tullut semmosta löysän kastikkeen paksuista..semmosta marja-smoothien paksuista, mutta edelleen juotavannäköistä. Eli kaksi kokonaista Melatinpussia ei riittänyt hillosokrupussin kanssa. Ja siis tuo sininen on just sitä, millä pitäis saada aikaan se täys hyytelö-tulos. Eli se "kovin" melatini pussi. Muut on tarkoitettu hilloamiseen ja marmeladin valmistukseen. Laitettiin sekaan myös tavallista sokeria, koska maku ois ollut muuten aivan tosi katkera. Saapa nähdä mihin tuon sitten nyt käyttäisi. Kun ei enää mehunakaan mene.

Voiko kurpitsaa säilöä umpioimalla?

Ruokolahti

Minusta tuotteessa, jonka liimalappu ei lähde ilman rasva- tai kemikaalikäsittelyjä, on  tuotevirhe ja sen voi palauttaa tai ainakin antaa palautetta. Pitäisi ehkä useammin näin tehdäkin, näillä kiintotarroilla on kiusattu kuluttajia jo kymmeniä vuosia 

Toinen täällä esillä oleva aihe eli hyytelöinti onkin mielenkiintoisempi. En ihan ymmärtänyt PikkuPionin kysymystä, miten mehusta voi tehdä hilloa. Eiks mehusta tuu vain hyytelöä, hilloon pitää olla muutakin kuin mehua? Itse olen yrittänyt jo pitkään saada hyytelösäilykkeen teosta parempaa ymmärrystä, mutta tieto on hajallaan ja pieninä palasina. Varsinkin oikea mitoitus on aina hakusessa, kun siihen vaikuttaa niin monet asiat.  Hyytelöintiaineita on ainakin

- pektiini, luonnostaan mm- sitrushedelmien kuoren valkeassa osassa sekä monissa marjoissa ja hedelmissä, joista vähenee/häviää niiden kypsyessä

- liivate eli gelatiini, eläinperäinen, homehtuu helposti, eli ei sovi säilykkeisiin

- karrageeni, merilevästä valmistettu, epäilyjä, että aiheuttaisi rotille syöpää, mutta paljon käytetty makeisteollisuudessa

- xantham, kehitetty USA:ssa 1968, valmistetaan bakteerien avulla esim. maissista tai herasta. Käytetään paljon elintarviketeollisuudessa.

- agar-agar, perinteinen merilevästä valmistettu hyydytysaine itämaisessa ruoanlaitossa

- sodium/natrium- ym. alginaatit valmistetaan myös merilevästä ja sidotaan johonkin suolaan jauheeksi. Käytetään elintarvikkeiden llsäksi mm. lääketeollisuudessa.

Kaikilla näillä aineilla on e-koodit ja useimmat on hyväksytty luomutuotantoon.

En tiedä, mitä eroja noilla merileväuutteilla on, kun olen käyttänyt niistä vain agar-agaria. Sitäkin on saatavissa aika satunnaisesti, eri muodoissa ja usein ilman käyttöohjetta länsimaisilla kielillä. Viimeksi tilasin sitä Tanskasta ja testasin hyydyttämällä lasillisen vettä. Tulos oli napakka, veitsellä leikattava, mutta ymmärtääkseni hyydytettävän nesteen happamuus heikentää tulosta ja hyytelö pehmenee itsestäänkin ajan kuluessa. Hyytyy huoneenlämmössä ja kestää korkeita lämpötiloja pehmenemättä. Hyytelösokerikin on tullut markkinoille, mutta käyttöohjeen mukaan "ei sovi kiinteän hyytelön valmistukseen" ja reseptitkin ovat heti syötäville, eli ei siitä liene säilöntäaineeksi. 

Tänään keitin yrttejä omppumehuun ja kokeilin taas agar-agaria, kun en pektiinillä ole saanut mieleistäni tulosta. Hyytelö on nyt jäähtynyt huoneenlämmössä ja pienin purkki on kerrankin sopivan napakkaa, ehkä muistakin tulee. Sokeria olis pitänyt olla enemmän.

Tämmöistä tää on, kokeilua. Toivoisin, että kaikkien maailman keittokirjojen joukkoon joku kirjoittaisi kunnollisen hyytelöintioppaan.       

 

 

Melatinia on erilaisia valmisteita. On punaista, valkoista ja sinistä. Jokainen tekee erilaista: sosetta/hilloa/marmeladia/hyytelöä. Sinisen melatinpussin (hyytelöä pienemmällä sokerimäärällä ohje on: 7,5 dl mehua, 350 g. sokeria, 1 pussi melatinia.



Tuolla ohjeella tein omena-pihlajanmarjahyytelöä ja minttuhyytelöä, molemmat mehuista. Tuli tiukkaa kirkasta hyytelöä molemmista. Tyrni on hankala, mutta voisit kokeilla hyytelöimiseen tarkoitettua melatinia, se tavishilloon tarkoitettu melatiinivalmiste ei tosiaan varmaan ole sopiva.

Iitti / III                       

PikkuPioni, senverran osaan kokemuksesta sanoa että jos laittaa pelkkää hillosokeria ja sitä vähän reilummin kuin mitä ohje sanoo, niin tulee ihan täyttä lirua. Joten ei paksune tarpeeksi hillosokerilla. Joissakin messuilla kyselin joskus joltain tyrnihillomyyjältä, sanoi että tyrnissä on jotain ainetta joka estää hytymistä, eli Melatinia menee.

Muoks: joku oli laittanut 3 kiloon mehua 1.5 kiloa hillosokeria ja 1.5 tl melatiinia ja löysäksi oli jäänyt.

 

Oisko säilöntäkeskustelussa kellään tietoa siitä, miten tyrnipuristemehun saisi keitettyä hilloksi? Tässä kaadettiin just kattilaan reilu 3 litraa mehua ja laitetaan siihen hillosokeripaketti. ei taida vaan ihan sillä paksuuntua tarpeeksi..? Melatin pusseja meillä on myös, mutta ei oikein hajua kuinka paljon sitä pitäis laittaa.

Liotan etiketit purkeista ja mahdolliset loppuliimat voilla tai käsidesillä (jossa on alkoholia).