Jos lukee tuollaisen "lihaisen" roiskeläpän tuoteselosteen, niin ei varmaan kenenkään tee mieli enää sellaista syödä ;D

jos on vakavasti allerginen niin tiukkaa linjaa on noudatettava,

joku Saarioisten roiskeläppä on yhtä paha kuin alkoholistille ryyppy,

...vai?

Joku lehti taannoin kirjoitti, että nykyään leipiin pannaan paljon erilaisia lisä- ja nostatusaineita, varmaan E-koodeja kaikki.

Tosi mukavasti alkaa olla kokojyväisiä pastoja ja riisejä tarjolla ja kun ovat jo oppineet vehnäleivänkin leipomoissakin tekemään kokojyväjauhoista niin olla hyvällä tiellä.



Hiukan eikä ihan hiukankaan minua hämää, että kokojyväleiväksi saa sanoa vaikka millaista mössöä, ehkä muissakin viljatuotteissa - siihen pitäisi tulla samat säännöt kuin rasvoihin eli kokojyvä saa lukea vain tuotteessa, joka on kokonaan kokojyvää.



Ihan kiva on joskus reissussa napata valmistakin ruokaa matkaan kaupan hyllystä ettei tartte kuin mikrossa lämmittää tai vaikka kylmänä mussuttaa, jatkuvasti en sellaista ruokaa itse haluaisi syödä enkä niillä lapsiani ruokkia.

PIrjoA, kyllä minäkin olen sitä mieltä, että liiallisuuksiin ei saa mennä. Ei ihminen siitä kuole, jos se silloin tällöin esim. einespizzan ostaa.

jos nyt ensin jättäis sokerit, valkoiset jauhot ja lisäaineet pois.....?

Nämä nyky ajan ruokakeskustelut ja ihmisten syyllistämiset kaikkeen valmiiseen ym tahtoo toisinaan saada liian suuret mittasuhteet! Kaikki on kiellettyä ainakin jostain näkökulmasta! Kaikkeen voi olla allerginen ja kaikki voi tehdä vatsaan kipuja. Olen vierestä seurannut yhden lapsiperheen, lähinnä äidin taisteluja, etsimisiä mikä lapsille sopii! Informaatoa tulee joka puolelta tuutin täydeltä, ihme että jotenkin järjissään ovat!!

Meilläkin yritetään vähentää valkoista sokeria ja vehnää, ja yritetään itse leipoa niin paljon kuin pystytään.

Mun olotilani on kummasti kohentunut kun jätin valmisruuat ja puolivalmisteet pois. Pussimuusista on nyt tullut mulle kaikkien ongelmien symboli, koska se liittyy kiinteästi siihen aikaan, jolloin mistään ei tahtonut tulla mitään. En tiedä oliko se varsinaisesti syy vai seuraus, vai ehkä molemmat ja aiheutti pahan kierteen. Joka tapauksessa ryhdyin pussimuusikapinaan, eikä ruuanlaitto sitten niin hankalaa edes ollut. Ei ollut kyllä osaamisesta kiiinni, vaan yksinkertaisesti väsymisestä. Väsymys haihtui samana päivänä, kun jätin valkoiset vehnäjauhot, sokerin, pastan, perunan ja riisin kaikkien (=mahdollisimman monien) lisäaineiden lisäksi. Tilalle tuli rasvaa, kasviksia ja eläinkunnan tuotteita, karppiruokaa siis. Koiran ruokapussin vaihdoin myös lisäaineettomaksi, ja jostain kumman syystä alopecia x:n oireet hävisivät koiralta parissa kuukaudessa. Saattoi tietysti johtua jostain muustakin.
Mahdanko nyt muistaa oikein, mutta olikos se juuri natriumglutamaatti, joka saattaa kiihdyttää ruokahalua ja aiheuttaa juuri sen tunteen, että vielä jotain pitäisi saada, vaikkei olekaan enää nälkä, ja josta seuraa makean himo? Mulle tuon tuntemuksen kyllä aiheuttavat ainakin nuo sokerit ja tärkkelykset.

Satakunta, vyöhyke II

http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2473