Filaya - vastaan tälle uudelle palstalle, että samantyyliset asiat kertyisivät yhdelle sopivalle palstalle.

Tulee mieleen tuosta valkoisesta lähinnä villakirvat. Ne ovat niin pieniä, että niitä on vaikea paljain silmin erottaa ja kannattaisi ne aina yrittää tunnistaa suurennuslasin kanssa. Ensiapuna tuo konstisi menettelee, mutta tuskin ongelma kokonaan noin häviää, vaan tarvitset siihen jotain torjunta-ainettakin. Ja nyt alkuun on syytä pitää kukka erossa muista, etteivät tarttuisi niihinkin.

Laitan vielä linkin vanhan palstan ötökkäkeskusteluun, joka kannattaa lukea kokonaan. Siellä on paljon puhetta noista ja niiden torjunnasta, kysy myöhemmin lisää jos jotain jää vielä epäselväksi.

Vanha ötökkäkeskustelu.

Joku on taas kutonut verkkojaan - kohteena pikkuinen kingianum.

Oli taas käyttöä mäntysuopasumutteelle.

Oletpas kauniin kuvan napannut ikävistä verkoista

Hyi yäk...Tuo on ihan kirjaimellisesti painajainen...Olen jopa nähnyt pahoja unia villakirva-invaasioista. Orkideat ovat - ONNEKSI - niiltä vielä säästyneet (vain niitä kukkakärpäsiä ja yksi hometapaus), mutta viime kesänä menivät kaikki parvekkeen kasvit parempiin suihin.  Onko kukaan kokeillut tolua öttiäisten tuhoamiseen? Miehen täti sanoi, että sitä voisi lisätä jopa kasteluveteen...Eikös sekin mäntypohjaista ole?

Samaa mietin kuin Kikko, että eikös Tolua voisi käyttää? Jollain tavalla ainakin.

Mun parissa orkideassa näyttäisi olevan vähän sellaista valkoista hötöä lehtien lähettyvillä. Toisella lehdet jo alkanu lurpsahtamaan.. ääh.

Piparminttuöljyäkin olen käyttänyt ötökän/sienen/homeen torjunnassa, ihan pumpulipuikolla epäilyttävään kohtaan sivelemällä. Se vaatii kuitenkin sen, ettei kasvi saa olla useampaan päivään kirkkaassa auringon valossa, etteivät käsitellyt kohdat pala. Kokemuksen syvällä rintaäänellä, palolaikut yhä muistissa...

Muuten on kyllä ollut käytössä vain mäntysuopa ja laimennettu alkoholi. Nyt tuo tolu on sitten harkinnassa. Astmaatikon kanssa elävänä en haluaisi kovempiin myrkkyihin turvautua.

Tuo kuvassani oleva seitti on punkkien tekemää, ei villakirvan. Ja tuohon tehoaa aika hyvin Substralin vihreässä sumutinpullossa oleva saippuapohjainen torjunta-aine.

Sen sijaan Traffic''''''''''''''''''''''''''''''''lla ilmeisestikin asialla ovat villakirvat ja niitäkin voi Toluvedellä ensihätään pyyhkiä pois, mutta jatkossa kannattaa käyttää Provadoa joko sumutteena tai kasteluveteen sekoitettuna ohjeen mukaan, mutta tämä ei tehoa punkkeihin.

Laitan tähänkin linkin entisiin palstoihin, josta löytyy aikaisempia kirvakuviakin.

Taas paljastuu, että olen monta kertaa joutunut viestiä korjailemaan.

Onpas taidokkaita,mutta hirvittäviä kuvia tuolla vanhalla palstalla..
Juu jos pyyhkisin sillä toluvedellä näin ens alkuun.
Paljos se Provadosuihke maksaa kutakuinkin?
Ärsyttävää kun mulla on vähän tollanen ötökkäkammo,niin hirvittää tutkia lisää noita 

Mites se mäntysuopaliuosjuttu meni? Et miten sillä sais. Meillä ei kyllä ole kuin mäntysuopasaippuaa nestemäisenä,mutta täytyypi käydä ostamassa ihan tuota liuosta vaan.

Olen ollut laiska itse noita sekoittelemaan ja ostanut molemmat valmiina ja niiden hinnat näkyvät vaihtelevan tosi paljon eri liikkeissä - halvimmillaan 8€ ja kalleimmillaan 15€.

Kun itse en käytä mitään viinaksia, niin olen juottanut sitä ötököille - eli kirkasta viinaa laimentamattomana sumutinpulloon ja sillä sumutellut koko kasvin ensi hätään ja sitten noita myrkkyjä perään.

traffic: Minä yritän käyttää säännöllisesti kasvit mäntysuopasuihkussa, niin ei punkkikasvusto pääse jylläämään. Havin mäntysuopaliuos on nestemäistä mäntysuopasaippuaa ja pullon kyljessä on ohje 2-3% liuoksen käytöstä esim juuri vihannespunkin torjuntaan. eli 2-3 dl mäntysuopaa/10 litraa vettä. Aineella ei ole kestovaikutusta, joten jos punkkeja/punkin verkkoa on jo näkyvillä käsittely pitää uusia useampana viikkona.

Villakilpikirvoihin ja tavallisiin kilpikirvoihin on tepsinyt seuraava hoito:

1. Siirrä ötököiden tartuttamat kasvit erikseen muista kasveista, jotteivät ötökät pääse valtaamaan  lisää tilaa. Suihkuta provadolla lähimpänä olevat kasvit, joissa ei ole ötököitä.
   


2. Poista ötökkäisistä kasveista alkoholiin kastetulla pienellä pensselillä kaikki näkyvät kilpikirvat. Tarkista huolellisesti kaikki lehtihangat ja lehtien alapinnat. Aarno Kasvi antoi hyvän neuvon siitä, että kasvia puhdistettaessa sen olisi hyvä olla vaaka-asennossa, jotta pienet kilpikirvan poikaset putoaisivat pois kasvista, eivätkä kasvin juurelle. Itse laitan pienen muovipussin ruukun ja juurien ympärille puhdistamisen ja suihkun ajaksi, niin kasvin kääntäminen on helpompaa.
   


3. Suihkuta paineruiskulla/käsisuihkulla kasvit (tietysti kukkia varoen, jos niitä on) Muista käydä läpi lehtien molemmat puolet
   


4. Anna lehtien kuivua suihkun jälkeen ja sumuta kasvi provadolla. 
   


5. Pidä kasvit edelleen eristyksissä ja tarkkailussa ja poista heti kaikki havaitsemasi ötökät. Kerran tein sellaisen mokan, että laitoin ötökkäiset kasvit eristyksiin kaapin päälle. Kaapin edessä, alapuolella oli lisää orkideoja, joista muutaman viikon kuluttua löytyi, yllätys yllätys, myös kilpikirvoja. Eristyksiin siis niin, että nuoret kilpikivat eivät lennähdä/pääse käsiksi muihin kasveihin.
   


6. Toista normaali suihkutus viikoittain ja provadosuihkutus ohjeessa annetun ajan kuluttua.
   

Tietysti paras tapa välttää ötökkätartunta, on pitää uusille kasveille useamman kuukauden karanteeni. Mutta silti niitä aina jostain ilmestyy. Provado-suihke on maksanut täällä Turun seudulla 7-9 euroa ja yhdestä pullosta riittää useampaan suihkuun, jos kasveja ei ole ihan hillitöntä määrää. Provadolla ei ole tarkoitus suihkuttaa kasvia litimäräksi, vaan sumuttaa kevyesti joka puolelta

voi kiitos aurinkoinen! luulisi tuon keinon tepsivän!

yksi kysymys vielä, toisessa ötökkäkasvissa on kukat vielä, kukkinut jo pari kuukautta. Niin mietin että olisikohan järkevintä leikata kukat kokonaan pois? Ettei sinne varmasti jää niitä pieniä paholaisia piiloon :o

Masdevalliassa jotain vaivaa: lehdet menee tällaisiksi kärjestä alkaen.  Tulevat kyllä hienoina esiin, mutta sitten ajan kuluessa alkaa pisteet ja pilkut vallata alaa. Tällä hetkellä sinnittelee kolmella lehdellä, kun leikkasin huonot pois ja vaihdoin alustan. Häätö uhkaa eristyksistä pihan perälle

, sääli, kukki kauniisti viime syksynä.  Silloin tapasin jonkin kotilonkin, mutta nyt ei ole niitäkään näkynyt.  Niin että mitä pitäisi tehdä, tunkiolleko vai olisiko vielä jotain yritettävissä? Kertokaahan viisaammat, kiitos.

En kompostoisi - ainakaan IHAN vielä...Masdevalliat ovat kai vähän keskimääräistä pilkkuherkempiä.
Vertailun vuoksi omani vaikkei ehkä olekaan ihan samasta kyse...
Tämä tykkäsi viime kesänä kyttyrää ulkoilusta ja pilkutti oikein kunnolla useammankin lehden (enimmät jouduin poistamaan, tuohon yhteen lehteen pilkkuja on tullut vielä muutama lisää kuvan ottamisen jälkeen):

Stressipilkuiksi olen kuullut näitä nimitettävän. Tai sitten ovat auringonpolttamia. Oletan ettei ole tautia kun ei ole levinnyt?

Uusia, pilkuttomia lehtiä tämä tekee silti, samoin uusia juuriakin on nyt keväällä alkanut kasvaa.
Katsele nyt vielä vähän aikaa, varsinkin jos terveitäkin lehtiä on. Jos kaikki lehdet ovat pilkkuisia, se on tietysti huonompi juttu.
Sirkkahelena osaisi varmaan neuvoa näiden Masdevallioiden kanssa paremmin...?

Nyt on sitten ötiköitä. Lehdet lurpsahtaneet ja kas, tällainen oli lehden alapuoli

Pieniä valkoisia parin millin pirulaisia lillui upotusvedessä. Onneksi huomasin ennen kuin upotin samaan veteen toisia orkideoja. Ripsiäisiä vai jauhiaisia? Mitä tehdä? Kasvualustan heitin jo menemään ja purkit pesin niin kuumalla vedellä kuin hanasta sain (n. 60 asteista). Mitä pikkuphaleparalle pitäisi tehdä? Muuta kuin eristää toisista... Samaisessa phalessa oli pieni hämähäkki viime viikolla, mutta otin sen sieltä pois ja nyt on tuholaisia. Mahtoikohan pikkuhämis elellä noilla tuholaisilla?

Pipperäisen ongelmaan en osaa sanoa kovin paljoa, kun en ole vielä päässyt kuvaamaan kumpiakaan mainitsemiasi ötököitä. Jos ne vaan kasvualustassa olivat ja sen hävitit, niin juurethan on aika helppoa puhdistaa. Saattaisi olla varminta käyttää molempia sumutteita, eli Provadoa ja Substralin vihreässä sumutinpullossa olevaa saippuapohjaista torjunta-ainetta.

Tuo Masdevallian ongelma on sitten jo tutumpi. Viime kesänähän pohdittiin, että onko ulkoilu noille hyväksi ja joillakin ulkona ilmestyi noita täpliä lehtiin. Itse en vienyt omiani ulos, kun sattuivat silloin kukkimaan ja niissä ei ole minkäänlaisia vioituksia lehdissä. Toinen vaan alkoi muuten voimaan huonosti ja suuri osa kasvista kuoli, ennen kuin älysin vaihtaa kasvualustan. Nyt sekin jo kasvattaa hyvin uusia lehtiä.

Sain joulun alla hoitooni tuollaisen rokkoisen yksilön, kun mietittiin, että jos se ei tykkääkään asua kaupungissa kerrostaloasunnossa. Tuo otaksuma näyttää ainakin osittain pitävän paikkansa, koska kaikki meillä kasvaneet lehdet ovat virheettömiä, eikä vanhakaan "rokko" ole levinnyt. Siinä samassa purkissa kasvaa kuulemma kolmea erilaista keltaista kukkaa ja siksi lehtienkin koko on erilainen. Mitään muuta en ole kasville tehnyt, kuin kastellut samalla tavoin, kuin muitakin kukkiani ja minusta kasvi näyttää aika hyvältä.

Ensin kuva vanhasta "rokkolehdestä"...

...ja sitten koko kasvista ulkona kuvattuna.

Hienoa Raakki! Tuohan on kuin kokonaan toinen kasvi Hyvä siitä vielä tulee. Kohtapuolin varmaan raaskii jo napata rokkoisimmat lehdet pois rumentamasta.

Juuret putsasin ja sumuttelin kasvia tuolla Substralin torjunta-aineella. Provadoa minulla ei nyt olekaan Toivotaan parasta!

Masdevallioilla voi tosiaan tulla pilkkuja stressistä. Stressi tulee siitä, että se kasvaa väärissä olosuhteissa eli kylmässä viihtyvä liian lämpimässä tai toisin päin. Se ei aiheuta kasvin menetystä, jos ajoissa siirtää kasvin oikeaan paikkaan.

 Masdevalliani on ''urosalpinx'' lapun mukaan. Katselin vanhoja keskusteluja  ja ehkä omani on ollut liian lämpimässä sitten ja valoakin ehkä saanut liikaa. Voi olla, että se ei sovi minun hoiviini, vaikka kuinka tykkäisin.

Ne ovat pikkuphaleni kimpussa vieläkin! ÖTIKÄT! Ostin provadopuikkoja kun suihketta ei ollut saatavilla. Voiko puikkoja liuottaa kasteluveteen? Montako puikkoa litraan? Vai mitenkä olette liotellut puikkoja veteen? Substralin vihreetä suihketta näytän niille taas ja noita provadopuikkoja laitan kasteluveteen, jos osaatte neuvoa missä suhteessa niitä laitan. Sitten luulisi lähtevän! Katsotaan saanko kuvattua ötikät tässä vielä ennen kuin tuhoan ne.

Mie laitoin muistaakseni 1 puikko per litra vettä. Vanhassa penassa oli ohje.

Okei. Laitan sitten sen verran. Tässä vielä -hieman epätarkka ikävä
kyllä- kuva tuon phalen asukista. Oikeassa alareunassa näkyy millaista
jälkeä nuo tekevät: valkoisia laikkuja lehden alapinnalla. Raakki
ottanee joskus paremman kuvan näistäkin ötöistä.

Tuo pieni valkoinen puikula siis ötökkä.

Pipperäinen: Otökkäsi näyttää ripsiäiseltä orkideakirjojen kuvien perusteella. Orkideyhdistyksen lehdessä oli esim Havu Mäntysuopaliuos ja Substral saippuapohjainen hönteisten torjunta-aine, joiden pitäis tehota ripsiäisiin. Jotkut ripsiäiskannat voivat olla jo valmiiksi vastustuskykyisiä torjunta-aineille, joten kannattaa kokeilla useampia eri aineita ja muistaa tehdä torjuntakäsittely tarpeeksi usein. Ripsiäiset ovat kovia leviämään ja ystäväni joutui heittämään kaikki kasvinsa pois kun mikään ei saanut ripsiäisiä kuriin. Toivottavasti onnistut. Jos vain yksi kasvi on nyt tartunnan saanut, niin vie se kokonaan eristyksiin ettet menetä muita kasveja

Hyy...Substralilla sitä nyt oon suihkutellut. Ja vien kyllä tuonne toiseen huoneeseen, etteivät pirulaiset vaan pääse leviämään!

Ei kai tämä nyt sitten ole tuo ripsiäinen, joka oli pipperäisen kuvassa...??? Kovaa tuo täplä on ainakin kasvissa kiinni, ei lähde rapsuttamalla. (Vähän on ruskeahko, kun yritin haudata kaneliin. Sitä kun aina tarjotaan lehtiongelmiin... )

Ripsiäisellä on siivet ja se lentää.  Tuo voi olla joku arpeutunut pikku haava, kaiken varalta pyyhkisin sitä vaikka kossulla. Jos on elävä niin kuolee ja jos on haava niin desinfioituu.

Huh, ehdin jo säikähtää. Kuukausi sitten ostamastani perhosesta listin parin hämähäkit ja pelkäsin, että on tullut jotain muutakin.

tuota tuota. Auttaako pelkkä provadosuihke niihin villakilpikirvoihin?

Kun jotenkin tuntuu tuo peseminen,alustan vaihtaminen ja kaikki tommonen niin vaivalloiselta, vaikkakin tarpeellista olis. Hhhm.. ja mites voiko tota suihketta käyttää kasteluveteen?

Tuo suihke on vähän hidas, koska se vaikuttaa imeytymällä kasviin ja ötökkä sitten syötyään kasvia saa sen mukana myrkkyä. Eli siinä mielessä kyllä kannattaa ilman muuta ainakin näkyvät aikuiset poistaa kasvista ja se käy parhaiten jollain saippua- tai alkoholiliuoksella.

Itse olen pari kertaa käyttänyt systeemiä, jossa olen ensin tietysti poistanut näkyvät kirvat ja sitten sumuttanut kasvin täysin märäksi kirkkaalla laimentamattomalla koskiksella ja kun se on haihtunut niin vielä perään tuolla Provadon suihkeella ja valmistajahan suosittelee vielä sumutuksen uusimista jonkin ajan kuluttua.

Tuota sumutettavaa ainetta ei pysty mitenkään kasteluveteen sekoittamaanm mutta saman valmistajan puikkoja käytetään murennettuna ja hienonnettuna veteen sekoitettuna - tosin sekin on aika huonosti liukenevaa, joten täytyy hyvin sekoitella kasteluveteen.

Kokeneemmat ötököiden hätyyttäjät huomio! Bongasin lasiruukun läpi phalien kasvualustassa tosi pieniä, hädin tuskin silmin havaittavia läpikuultavia/harmaanhopeisia öttösiä jotka hyppelevät tai lentävät siellä kasvualustan seassa. Mitä ne ovat? Toistaiseksi en ole niitä nähnyt lehdissä vaan pelkästään kasvualustassa. Luin vanhaa ötökkäkeskustelua, mutta nopeasti lukaistessa en löytänyt sieltä nimeä näille pikku pirulaisille...

Onko parasta nyt yksitellen upottaa kasvit 46-asteiseen veteen ja ostaa provado-suihketta? Kasvit ovat kukassa, joten en voi ihan koko kasvia upottaa veteen. Jos upotan lehdetkin, niin miten varmistan ettei lehtiruusukkeeseen jää vettä ja rupea mädättämään lehtihankaa? Paljon kysymyksiä, toivottavasti joku ystävällinen sielu valistaa

Voi olla vaikea noille pikkuisille nimeä löytää. Muutama päivä sitten yritin kuvailla tosi pieniä ötököitä, josta tuo harmaa voisi sopia kuvaukseesi.

Ne ovat salvästi alle millin kokoisia ja siksi aika hankalia kuvattavia minun kamerallani. Kaiken lisäksi ne asustelevat hiilenpalan huokosissa, joten niitä täytyy kuvata täysin mustaa taustaa vasten ja mokomat vielä liikkuvat aika nopeasti. Salamalla otetuissa kuvissa märkä hiili peilaa valoa ja kiilltelee ja taas ilman salamaa kuvatessa kuvista tulee epätarkkoja, kun liikkuminen näkyy pitkän valotusajan vuoksi.

Laitan nyt kaikesta huolimatta näitä surkeitakin kuvia, koska niistä kuitenkin saa edes jonkinlaisen käsityksen hiilenpalan asukeista - kannattaa siis muistaa, että otukset ovat selvästi alle millin kokoisia ja huonosti silmällä nähtäviä.

Toinen niistä oli tälläinen ruskea:

Toinen tällainen hopeanharmaa:

Vielä yhteiskuva hiilenpalan asukeista:

Pupulle sanoisin, että ne ötökät tuskin ihan vaan huvikseen asustelevat siinä kasvualustassa, vaan mitä todennäköisimmin kuitenkin rouskuttavat sen kukan juuristoa. Voisihan sitä kuumavesikäsittelyäkin kokeilla ja hävittää tuo kasvualusta ja vaihtaa se uuteen.

Provadon puikkoja voisi myös murentaa ja sekoittaa kasteluveteen, jolloin myrkky imeytyy kasviin ja ötököst saisivat sitä vähitellen siitä. Eikä varmaankaan pahitteeksi olisi kasvin sumuttaminen puhdistamisen jälkeen saman valmistajan aerosolilla.

Luulen, että noita kuvieni ötököitäkin yritetään tosissaan tunnistaa ja torjuntakeinoa niille etsiä ja ehkä muut sitten myöhemmin osaavat antaa lisävinkkejä niiden häätämiseen.

Pupu: Jos ne olisi toukkamaisia, ne epäilemättä olisivat kukkakärpäsen toukkia, jotka on helppo hukuttaa ja tappaa upottamalla kasvi n. puoleksi tunniksi mäntysuopaveteen...

Mutta ainakin nuo Raakin kuvaamat voisivat olla esim. jotain juuripunkkeja, joita muistelisin phaleilla ainakin esiintyvän. Virallista tappokeinoa en tiedä, itse kokeilisin ensin ensimmäistä + tolua, sitten provadoa ja jos ei sekään tehoaisi, niin menisin näin kesällä ehkä jopa malationiin. Ehkä. Riiippuu vähän kasvista ja siitä, onko mahd. hyöty haittaa suurempi... Kasvualusta kannattaa joka tapauksessa vaihtaa.

Muita hyviä arvauksia?

Raakin ylemmässä kuvassa oleva näyttäisi juuripunkilta (kuin pienenpieni hämähäkki ja vikkelä).

Noita toisia hopeisen sävyisiä öttiäisiä ilmenee kasvualustassa yleensä, kun se on alkanut jo hajota liiaksi eli pysyy kosteana turhan pitkään. Olen tavannut niitä tänä keväänä myös kesäkukkien siemenkylvölootista, mitkä täytyy pitää koko ajan kosteina.

Minullekin ovat nuo jälkimmäiset "hopeiset" tulleet tutuiksi tänä keväänä. Nyt olen kaksi kertaa toluvedessä upotuskastellut kaikki orkideat ja aion vielä toistaa tempun seuraavilla kahdella kerralla. Lisäksi olen sumuttanut tolu-liuksella (aika jytyllä) lehdet ja kasvualustan pinnan... Inhottavia vilistäjiä!

Kiitos kommenteista kaikille Raakki, se sun kuvaama hopeinen ötökkä on varmaan juuri se sama mikä on pesiytynyt mun phaleihin. Se piti vielä lisätä, että ne ovat ikään kuin läpikuultavia, mutta niin taitaa olla myös sun kuvaama ötökkä?  Ja Ainan kommenttiin sen verran, että kasvualusta on kyllä kaiketi liian märkä. Lasiruukun alakulmissa on selvästi havaittavissa kosteutta viikko kastelun jälkeen. Se yksi kuivatusreikä ruukun pohjalla ei taida ihan riittää.

Onko joku poraillut lisäreikiä lasiruukun pohjaan? Minkälaisella välineellä se onnistuisi? Phalit tuntuvat muuten kyllä viihtyvän niissä ja lasiseinän läpi on kiva seurata miten juuret kasvavat vauhdilla

Minä en vanhoilla silmilläni nähnyt kuin juuri sen verran, että siihen liikkuvaan osasin kameralla tähdätä.

Ei taida onnistua reikien poraaminen siihen lasiruukkuun. Jos välttämättä haluat siinä kukkaasi kasvattaa, niin kasvualusta pitäisi väihtaa selvästi karkeampaan, ettei se pidättäisi niin paljon vettä. Ja ennen kaikkea siksi, että sinne jäisi riittävästi ilmatilaa.

Peter Green - josta tuli vappuaattona se TV-ohjema - harrastaa tuota lasiruukussa kasvattamista ja hänellä ruukuissa on isoa Lecasoraa ja toisessa jopa lasikuulia ja hän kastelee kukkansa kaksi kertaa viikossa.

Yleinen käsitys kuitenkin on, että lasiruukku olisi turhan kylmä Phaleille ja siksi suurin osa harrastajista käyttää muovisia ruukkuja. Niihinkin on nyt keksitty tehdä vielä lisäreikiä sivuillekin ilmankierron parantamisesksi. Itsekin teen ne nykyään kaikkiin uudelleen istutettaviin kukkiin - tai paremminkin niiden ruukkuihin.

Vielä noiden ötökö

iden koosta, ne ovat todellakin pieniä - vain millin murto-osia. Tämä villakirva on niiden rinnalla jo jättiläinen, vaikka tämäkin on vain noin 3mm:pituinen.

Heittää kuvan näköjään aina sinne, mitä kohtaa on viimeksi korjaillut ja viesti sitten vielä vahingossa karkasi ennenaikojaan palstalle.

Voi ei  villikset ovat niin kauniita lähikuvissa, vaikka inhoankin niitä.

Helkkari sentään. Villakilpikirvat ovat oikein sodan julistaneet hyökkäämällä perhosteni kimppuun.

Muutama viikko sitten ajattelin kunnon kuurilla viedä voiton 1-0, pesu ja suihkutus ja pensselillä öttiäiset huitsin nevadaan. Kylppärissä vielä kaksi malationi-iskua saman päivän aikana. Ei auttanut; joten reilu viikko sitten etsin kaupasta Provadoa ja kunnon käsittely sillä (mekaanista puhdistusta en tehnyt, kun sain muista keskusteluketjuista sen vaikutelman, että Provado tekee selvää jälkeä), perjantaina uusintakäsittely. Tänään tutkailin kastelun yhteydessä kasvien tilaa, ja eikös vain siellä mokomia ollut taas lisää. Argh.

Nyt on sitten testattu kaikkea mahdollista: pari yksilöä irrotin purkista, ja kaarnan paloistaan, pesin niin lehdet, juuret, kaarnat kuin purkinkin. Sitten kaarnoille niin kuumaa vettä kuin kraanasta tuli. Sitten mäntysuopaliokseen taas kaikki mahdollinen, ja kukka takaisin purkkiinsa, sain jopa mahtumaan osan niistä kaarnoista!  (Vähän kuin yrittäisi koota itse purkamaansa silitysrautaa... )

Muutama perhosyksilö yrittää kauneudella päihittää öttiäiset; upeimmat nuppurykelmät koskaan minun hoidossani; enpä niitä raaskinut raastaa purkista, mutta kasvit pesin ja upotin mäntysuopaliokseen. Ja huomasinpa mikä näissä yksilöissä on öttiäisten lempipaikka: kukkavanan ne kohdat joista on vanhat kukat irronneet, siellä ne lihavasti eläen bileitä viettivät ja olipa kaveritkin kutsuttu kylään. Pensselillä ei mokomia sieltä pois saanut, joten tylpällä neulalla metsästin, teurastin ja lähetin maata kiertävälle radalle.

Nyt pohdin, tuikkaanko vielä tänään Provadoa p**siille. Kun ovat sodan ovat julistaneet, niin saamansa pitää. Ja minun raivollani taistellessa jokin kyllä heittää veivinsä: mieluummin sentään ne kirvat kuin perhoseni!

Tintta, ennen kuin otat liekinheittimet ym järeät aseet käyttöön, anna Provadolle viikko aikaa vaikuttaa. Niin kuin varmaan tiedätkin, se ei toimi samoin kuin nämä raidit. Kaikki esiin kaivetut ötökät on tietty sopivaa listiä. Vedin kuukausi sitten yhden Phalen ruukusta ja suihkutin Provadolla suoraan sen juuret. Kasvi ei ollut millänsäkään, mutta villakirvat lähti.

Kiitos, Hari, tuosta vaikutusaikamuistutuksesta. Ja liekinheittimet ovat lähes ainoita, joita en vielä ole tullut ajatelleeksi!

Äsken muuten teurastin kaikkiaan vain yhden öttiäisen yhteensä kuudesta perhosesta. Haa!

Olen pitkään välttynyt kirjoittelemasta tänne osastolle. Tänä aamuna, kun olin kastelemassa porrasaukossa olevia kasveja(posliinikukka, tuoksuköynnös ja tohtorin kukka) huomasin posliinikukan lehdellä villakirvoja!!!!!!!!!!!!! kiitos vaan hyvästä kuvasta, Raakki. Paikka on minun karanteeni nurkkaukseni, jossa olen pitänyt niitä uusia orkideoitani, jotka tulivat yhteistilauksesta. Orkideat ovat olleet jo muutaman päivän ulkona ja Provadolla myrkytettynä alusta asti, mutta nämä vanhat kasvit eivät olleet saaneet pgovado-annostaan ennen tätä päivää. Joten tarkkailkaapa toverit niitä uusia kasvejanne!

Pöööhhh. mulla sama ongelma...uusimmasta poslaristani löysin myös ko.ötököitä viikonloppuna.
Iloisesti vilkuttelivatkin vielä, murrhhh!  ensin pääsivät kuumaan suihkuun ja Provadoa perään.
Näköjään saa AINA varoa vaikka kuinka hyvämaineisesta puodista ostaisi...

Orkideat ovat onneksi vielä säästyneet (kop, kop)

Eipä ole minullakaan pitkään aikaan taas noita ollut, mutta tänään kastelukierroksella tuli ikävä yllätys vastaan. Se viimeksi hankkimani Cattleya oli elämää täynnä, eikä mitään mukavaa sellaista.

Näin kesällä tahtoo olla muita kiireitä ja noiden orkideoiden tarkkaileminen unohtuu useina päivinä, enkä sitäkään ole viikkoon vilkaissut ja tosi nopeasti nuo ovat kukan valloittaneet.

Tällaisia valkoisia ötököitä en ole aikaisemmin nähnytkään, enkä tiedä mitä ne ovat. Eivät kuitenkaan villakirvoja ole, vaan jotain selvästi pienempiä otuksia.

näyttävät mielestäni ansarijauhiaisen toukilta?

Kukassa oli useampaakin sorttia ötököitä, eli ainakin kahdenlaisia tavallisia vihreitä lehtikirvoja ja siinäkin noita valkoisia otuksia.

Nyt kukka sai aikamoisen aerosolisumutuksen ja häädön ulos, vaikka kukinta onkin vielä kesken.

Kibu, onko kokemusta noiden häätämisestä? Mikä tehoaa? Riittääköhän tuo Puutarhan aerosoli ja Provado perään?

mulla on enimmäkseen ollut niitä kasvarissa, tänä vuonna ei ole näkynyt, ihme kyllä
viime kesänä oli muutamassa pelakuussa, nyt en ole huomannut
olen myrkytellyt, Provadon puikot tais tehota
kylmä on niiden paras vihollinen, jos kärsis kasville antaa pienen pakkaskäsittelyn,
onnistuu pikkuhiljaa syksyllä

Kasvihuonemyymälästä nuo minullekin kaupanpäällisinä tulivat. Nyt sen tosiaankin ensi hätään sumuttelin ja jätän ulos.

Täytynee seuraavalla kertaa tehdä lannoitevesi niistä puikoista kaikillekin orkideoille.

Raakki, olen unohtanut, kuinka monta puikkoa Provadoa liuotat litraan?

Olivia. Minä liuotan 1 puikko/ 1 litra vettä. Vaikka en Raakki olekaan 

Juu, ja minä uskon kyllä tuon Marnan sekoituksen olevan jo aika tehokasta.

Jotain tuon suuntaista ohjetta muistelen aikaisemmin jossain lukeneeni, mutta itse olen tyytynyt vähän laimeampaan sekoitukseen, kun pelkään ylilannoitusta. Neljä tai viisi puikkoa olen murskannut, liottanut ja sekoittanut isoon noin 10 litran sangolliseen vettä.

En sitten tiedä, mikä sen vaikutus lopultakin on, mutta ei kuitenkaan onneksi mitään pahempaa ongelmaa ole vielä tullut vastaan. Pari kertaa vuodessa on joku pieni ongelma ollut ja yleensä ne ovat noita myöhäisheränneitä kaupanpäällisiä.

Kummallisesti niitä vaan aina jostain ilmestyy. Viikolla huomasin maatiaisamarylliksen lehdillä muutaman villakirvan, mutta vaikka kuin tarkkaan tänään syynäsin orkideat, niin en niistä mitään löytänyt.

Kiitokset kummallekin!

Tällaisen ötökän vuoksi sitä kyselen:

kuparinruskea, kahdet läpikuultavat siivet, nopealiikkeinen, (vaikka tämä yksilö hoosasi tuolla bulbon lehdellä pitkään, mielestäni touhusi ohuen seitin parissa). Harmi, etten pääse kamerallani tuon lähemmäs. Otuksen yleisväri oli ulkovalossa tosi kuparisen kiiltävä.

Pari muutakin yksilöä bongattiin.

Jotenkin ajatukset vievät ripsiäisen suuntaan (vaikka tuo seitti on siinä mysteeri). Tuli eräältä ulkomaiselta tarhalta tilaamiemme "koekasvien" mukana.

Alkajaisiksi ruiskutin Substralin saippuapohjaisella. Enpä yhtään välittäisi osoittaa noille vieraanvaraisuutta!

hyi,kuulostaa joltain villakirvalta.joskus aikoinaan ostin jonkunnäkösen päivänsinin ja ei menny varmaan ku reiluviikko nii se näytti hattarata eikä mikään tuntunut tehoovan. 

Olivialla on niin erikoisia kasveja, että näyttää sitten ötökätkin olevan erikoisempia. Toivottavasti saat nuo kuriin ja mieluummin tietysti hävitettyä kokonaan.

Sainkin tuossa illan mittaan vähän lisätietoa noista omista otuksistani. Eli nuo valkoiset olemattoman pienet hiukkaset ovatkin ilmeisesti noiden tavallisten kirvojen käytettyjä nahkoja. Heittävät ne kuulemma pois, kun käyvät pieniksi

Helpottava tieto sinänsä, koska nuo tavalliset kirvat on huomattavasti helpompaa hävittää.

Veikkaan Olivian ötökkää ripsiäiseksi ja siinä sitä onkin torjumista. Onneksi se ei näytä kuitenkaan niiltä vaarallisilta itämaisilta lajeilta.

Mikäköhän ötökkä mun orkideojen juurilla lentelee. Kun kasvualustaan puhaltaa, sieltä ponnahtaa muutama lentävä, ihan miniatyyrikokoinen kärpänen. En ole saanut kuvia, mutta ötökkä näyttää ohuelta kärpäseltä, pienet ohuet, harmaat siivet. kuulostaako kenenkään korviin tutulta? En löytänyt mitään vastaavaa kirjoista tai netistä.
Yksi ongelma buddhalaiselle on hyönteisten torjuminen, kun kaiken elävän ja elämättömän elämän kunnioitus kieltää tappamisen.

Noiden pikkukärpästen kanssa voi kyllä elellä, niin sinä kuin kasvisikin. Ne viihtyvät kosteassa alustassa, joten kasvualustan kuivahtaminen välillä pitää niidenkin populaatiota kurissa.

Olinkin vähän muistellut samaa. Kiitos paljon Olivia.

Lihansyöjäkasvista voisi olla apua pieniin lentäviin ötököihin.

Mulla oli viime viikolla pikkukärpästenhävityspäivät. Kastelin huonekasvit liuoksella, jossa oli jotakin pöpöä, joka tappasee harsosääsken ym. toukat, ja tiskipöydälle viritin uuden ansan mehulla ja astianpesuaineella höystettynä. Nyt on taas rauhallista sillä maailmankolkalla.

Kestäisiköhän iso ja hyvinvoiva phalaenopsis vihannespunkkien hävityksen Substralin torjunta-aineella? Se on tarkoitettu kotikukille ja puutarhakasveille.

Kyllä ainakin itse olen käyttänyt sitä vihreässä sumutinpullossa olevaa saippuapohjaista ainetta lähes kaikille orkideoille. Tosin en ole koskaan Phaleissa punkkeja uomannut, lähinnä Dendroissa ja Cympideissä.

Ja tässä terkkuja poutapäivän ennustajalta! Kyseessä on sama kaapissa asustava mini-dendro, jonka kuva on tuolla kukinta-palstalla (kuihtunut kukinto vielä näkyvissä). Dendro kasvaa ohuella puunpalasella, eikä siinä ole muuta kuin juuria. Palikka on muovirasiassa, josta on pistelty poskeen tiramisu, kertoo siis mittakaavan. Etana löytyi myös pari kuukautta sitten, samanlainen pieni. Voiko siis juurten välissä säilyä etanan munia? Kai sitten vissiin, kun muitakaan epäilyksenalaisia etanalähteitä ei ole!

Huijuijui!!! Nopsasti pois sillä pikkuetanat syövät juuria ja saattaapi tappaa kasvin vaivihkaa...

Hetipois ja koko kasvi käsittelyyn, myrkkykylpy juuria myöten.

Tehty jo! Ja on helppo homma, kun on niin pieni palikka. Mutta ei taida tehota muniin, koska olen ennenkin kasvin kylvettänyt.

Millaisella kylvetit?

Pöytäviinalla kirkastetulla Substralin saippuapohjaisella - en tiedä tehoa etananmuniin, mutta muut kyllä sillä pysyvät aisoissa.

Olen itsekin löytänyt etanoita ulkoilevien orkideoitteni lähettyviltä. Yksi hyväkäs oli popsinut psychopsis papilioni nupustakin palasen(-se kyllä saalistettiin aivan manuaalisti).Kertoisitko , Olivia aivan tarkasti kuinka tuon kylvetyksen kanssa menetellään?Tarkoitan lähnnä noita sekoitussuhteita. Noita kirkkaita minulla on kaapissani aina kasveilleni. Itse olen lopettanut niiden käytön sisäisesti jo reilut pari kymmentä vuotta sitten. Onkohan tuo jonkun mielestä alkoholin väärinkäyttöä?

Itse asiassa hiukan varioin sen mukaan, mikä tuholainen on vastassa. Tuossa äskeisessä ajattelin, että loraus alkoholia voisi liuotella niitä etananmunia.

Substralin saippuapohjaisen olen todennut käteväksi siten, että kaadan sitä tilkan kupin pohjalle ja pensselin avulla sudin aineen mahdollisimman tarkkaan kasville (siis kun on pieniä tai muuten selkeälehtisiä kasveja). Suihkutusta varon, koska sitä kuitenkin hajoaa huoneilmaan ja sitä myöten keuhkoihin. Kyseinen aine tehoaa myös punkkeihin, mitä Provado ei tee.

Puhtaalla pöytäviinalla olen pensselöinyt irti kilpi- ja villakirvoja, lähtevät hyvin ja kilven alla piilotteleva nuori polvi saa samalla kyytiä. Sitten perään joko saippuapohjaisella tai Provadolla. 

Viinan käyttöä olen hiukan vähentänyt noin yleensä (siis kyse kasveistani). Sen sisältämä sokeri on myös sienten herkkua, joten jos sienitautia on jossain, se mahdollisesti leviää. Myös sanotaan, että viina ohentaa kasvin lehden pintakerrosta, ja altistaa sen sienitaudeille. Käytännössä tätä en ole huomannut, mutta tällainen tieto on kasvialan asiantuntijalta saatu. Yleensä viinakäsittelyn jälkeen kasvit ovat olleet tosi hyvän näköisiä. Kohtuus lienee kuitenkin paikallaan tässäkin viinan kanssa lotraamisessa.

Vaikka Provadon käyttö kasteluveteen liuotettuna on helppoa ja hajutonta, on muistettava sen rajallinen  tehoaika.

Paras tehokeino on päivittäinen tarkkailu ja uusien kasvien tehotarkkailu. Kummasti kyllä silmä alkaa valikoida ja esimerkiksi nuppineulanpään kokoisen kotilon bongaa jo muutaman metrin päästä.

Lähinnä näitä käytän, kovia myrkkyjä olen välttänyt, enkä ole niitä kaivannutkaan. Toistaiseksi aika vähällä olen päässyt  ja toivon, että pari viikkoa sitten tulleiden kasvien mukana matkustaneet ripsiäisetkään eivät ole asettuneet taloksi vaan siirtyneet autuaammille ötökkämaille.

No nyt saavat etenat elämänsä ensimmäiset ja viimeiset "ruokaryypyt". Kiitokset Olivialle.

Oliko myös joku etikkaliuos kotiloiden karkoittamiseen? Ne ovat minun kasvieni ongelma... Varsinkin Oncidium ornithorhynchumissa niitä vilisee.

Mikä on vikana kaverini cambriassa?!  Mustaa pilkkua (osa
pilkuista liikkui...) lehdet täynnä. Pilkkujen valtaama lehti on
vaaleampaa kuin vielä terveet osat lehdestä. Kuvaa:

Phailin, käytän liosta jossa on 8 osaa vettä ja  johon lisään 1 osan mäntysuopaa ja 1 osan etikkaa tässä järjestyksessä. Annan kasvin tuukun olla vaikkapa 30 min upoksissa. Senjälkeen huuhtelen hyvin. Vaikuttaa tehokkaalta. Juuri äsken käytin sammaleen jonka olin  näin käsitellyt ja senjälkeen nopeasti pakastanut  ja viikonpäästä nopeasti lämpösessä vedessä sulattanut.

Onko teistä kukaan käyttänyt etanoiden ja kotiloiden torjuntaan Ferramol-nimistä ainetta?

http://www.esbau.fi/etana.html

Se on rautafosfaattia ja teho perustuu siihen, että etanan kalsium-aineenvaihdunta estyy. Kotiloillehan tuo kalsium on vielä tärkeämpää, kun niillä on se kuoriosa.

Siis luomutuote, toisin kuin Mesurol.

Etanat ovat synnynnäisiä alkoholisteja ja jos niille asettaa olutta saataville, niin juovat itsensä samantein hengiltä. Näin olen lukenut.

Olen lukenut samaa kuin sinä Fanitar, mutta eräs ystäväni kertoi kokmuksesta, että etanoilla on loistava hajuaisti. Niinpä olut houkutteli etanoita entistä enemmän puutarhaan lähimetsistä...

Ostin ison säkillisen Ferramolia keväällä. Kyllä se tehoaa kuten on luvattu. Olen poiminut joitakin sellaisia käpristyneitä etanoita niiltä kohdin, kun sitä ainetta olen levitellyt. Se ei kuitenkaan, ainakaan meillä, ole ratkaissut koko etanaongelmaa. Keräämme jatkuvasti manuaalisti niitä rontteja pois uunin pesään heitettäväksi. Meillä on vasta osa pihaa laitettu ja sieltä villiltä puolelta sekä naapurista että koko takaosaltaan metsään rajoittuvasta osasta valuu uusia etanoita, kun vanhat on hävitetty. Ferramolin eduksi lasken kyllä sen, että ainakin vuorenkilven lehdet ovat saaneet olla rauhassa. 

Meidän etanat ovat hieman vaativampaa sorttia sen oluen suhteen. Niille ei kelpaa mikään ykkäsolut syötissä. Kokeilin. En kuitenkaan periaatteessa osta niille väkevämpää, kun sitä ei itsekään juoda.Meillä asustaa lähellä irlantilais-pohjainen perhe ja he käyttävät etanoille kahvia. Kofeiini jotenkin kuulemma lamauttaa ne. Heillä ei ole kuulemma etanoita tontillaan. Kahvin käyttö on kuulemma yleistä Irlannissa etanoiden torjuntaan. En sitten osaa sanoa ovatko kahvin porot yhtä hyviä-luulisi olevan. Voihan ne vanhat rouheet keittää uudelleen etanoille, tuskin ne sitä huomaa.

En ole Ferramolia käyttänyt, mutta lukaisin esitteen ja ilmeisen hyvältä vaikuttaa. Täytyy kokeilla, ongelmaa on meilläkin. Kiitos tiedosta.

Mullakin on kaikki rehuni pihalla, osa parvekkeella ja loput maalla, anoppilassa. Kun sain eilen osa niistä kotiin, selvisi, et rakas anoppini oli, vasten mun käskyjäni, tökännyt angraecumin kukkapenkkiin, ihan näin vaan. Ja voitte kuvitella, miten lihaisaa se oli eilen! Koska mitään järeää ei eilen kotoa löytynyt, sitten kippasin kasvin pois ja keitin substraattia n 10 minuuttia. Tarjosin keitettyjä kastematoja ja etanoita miehelleni mutta se jostain syystä ei tykännyt mun ranskalaisesta herkustani :-P Mutta sitä en osa sanoa, tepsiikö keittäminen etanamuniin.

damn..mitähän nuo mahtavat olla ..voisiko olla punkkeja/hämähäkkejä

ja milläs niitä lähen tuhoamaan=/

Ei tuosta kuvasta ihan varmasti noita pysty tunnistamaan, mutta veikkaukseni on, että punkkeja olisivat. Tietojeni mukaan niihin parhaiten tehoaa saippuapohjainen torjunta-aine. Ainakin Substralia löytyy vihreässä sumutinpullossa valmiina seoksena, sillä sumuttelee kasvin aivan märäksi pariin kertaan, niin pitäisi ötiäisten hävitä.

ok..kiitoksia raakki ovat niin pieniä että ei kyllä saa kameralla taltioitua

elikkäs tossa vähän tarkempaa...  näyttää ihan hämähäkiltä=/

 

Suurennuslasia niiden kanssa tosiaankin tarvitaan. Viime talvena niitä yritin kuvailla, mutta ei minunkaan kamerallani niistä kovin kummoisia kuva saanut.

Vanhalla palstalla on niitä kuvia.

Tuosta kuvastasi tulee kyllä mieleen villakirvakin, mutta se ei yleensä mitään varsinaista verkkoa kudo.

Katselepa noita öttiäisten kuvia tuolla vanhalla puolellakin.

Saattaahan tuo olla kehrääjäpunkkikin (yöks-näin käy aina kun puhutaan tuholaisista).  Ne iskevät helposti silloin, kun kasvualusta pääsee kuivahtamaan. Nuo ilkiöt ovat tosi nopeita leviämään ja vaikeita hävittää. Provado ei niihin tehoa tietääkseni. Kannattaa kokeilla jotakin saippua-pohjaista ja pyretriiniä sisältäviä suihkeita.

todih..lisää ongelmiaehkä

olen huolestunut nuista mustista juurista....ei kait vaan ole sitä mitä pelkään

apuvaa!!!mulla on alkanut oikea tuholais aalto ..toissa päivänä punkit ja tänään tämä pelottava ötökkä

istuskeli miltonian lehdellä ,mikähän mahtaa olla

Tällaista jälkeä on etana päässyt tekemään ulkona olevalle kattleyalle, myös toisessa on lehdissä vaurioita. Kumpikohan tehoaisi paremmin vihreästä pullosta sumute vai Provado. Vai annanko tukevat prosenttijuomat.

Tuosta jälkimmäisestä Juudaksen ihanuudesta en osaa sanoa mitään,
mutta edelliset ovat kyllä aika varmasti kehrääjäpunkkeja. Provado ei
niihin tehoa, mutta esim. Substralin saippuapohjainen tai aerosoleista
Puutarha-aerosoli nitistävät ne. Torjunnan uusinta noin viikon päästä
ja senkin jälkeen ahkeraa tarkkailua.

Juudaksen kasvin juuret ovat hyvässä kunnossa. Osa juurista vanhenee
luonnostaan, joten ne voi leikata siististi pois. Ei siis syytä
paniikkiin, joten laitapa varovasti takaisin purkkiinsa!

Niitä kuvia katsellessani tuli mieleen parin viikon takainen reissu Saksaan ja vierailu eräällä orkideatarhalla. Siellä oli tapahtunut täysituho - onneksi ei ötökat vaan kuumuus. Nimittäin kasvihuoneiden automatiikka oli heittänyt veivinsä, ikkunat eivät auenneet ja kaikki taimet (poislukien lattianrajassa olevat) olivat kärähtäneet. Näky oli erittäin masentavaa, omistajan monen monen vuoden työ oli hukassa. Kaikkein kummalisinta oli se, että silloin oli Saksassa erittäin viileetä (+15C), eikä  aurinkoa. Tarhan isäntä oli perunut kaikki nettitilaukset eikä millään halunnut myydä mulle mitään.
Sain hyvän oppitunnin että pilviselläkin säällä lämpötila voi nousta kasvimajassa huippulukemiin ja jos ilma ei liiku, sitten jälki on tuhoisa.

Veronica, epäilen ettei mainitsemistasi aineista ole apua, vaan pitäisi turvautua aiemmin mainittuihin Ferramoliin (tai Mesuroliin). Ja yrittää jotenkin tehdä etanoiden kapuaminen kasviin vaikeaksi. Yhdessä kirjassa (en vaan muista missä) oli aika kätsynoloinen neuvo: kymbidin kukkavana oli alaosastaan kiedottu pumpuliin (tai vastaavaan), mikä tehokkaasti katkaisi etanoilta tien kukintoon. Kymbidi oli kasvihuoneessa, miten mahtaisi vastaava viritys toimia sateessa?

Voi Olivia!!!!! Kuinka olet uskaltanut yleensä viedä orkideat ulos ilman etanasyöttejä? Koskaan ei kannata ottaa etanariskiä, ellei tarkoituksena ole kutsua niitä herkkuaterialle.Mesurol rakeita jokaisen kasvun ruukkuun pinnalle. On myös toinenkin  valmiste, joka tehoaa yhtä hyvin.

Heippa, Mummo!

Ihan syytön olen!  Omat kasvini nököttävät kesäleirillä kuistilla ja etanoita näytän kasvattelevan vain lasikaapissa...

Kiitos neuvoista Olivia ja Mummo, aamulla etsimään kunnon aineita. Tämä sateinen kesä kyllä yllätti,orkideat ovat hyllyllä muovikopperoissa eikä aikaisempina kesinä ole näitä ongelmia ollut.

Nyt tavoitin roiston itse teossa. Nopea tuomio siilin iltapalaksi.

Onpa surkeasti käynyt  veronicalle. Jotain hyötyä tästä kuivasta tontista ja vähäsateisuudestakin on. Aika vähän on meillä etanoita näkynyt, vain joissakin daalioissa tiuhoissa kasvustoissa on syöntijälkiä.

Minusta tuo ötökkä, jonka kuvan juudas on laittanut, näyttäisi ihan joltain pieneltä hämähäkiltä. Ne eivät tee mitään pahaa kasveille, päin vastoin pyydystävät kaikenlaisia muita pieniä kärpäsiä ja käsittääkseni myös ainakin tavallisia kirvoja syötäväkseen. Ovat siis ihan hyötyelukoita ja ainakin itse annan noiden kotihämähäkkien olla rauhassa.

Mutta onkos hämähäkki laumaelän? Katsopa kuinka monta niitä tuossa verkostossa kiipeilee.

Tarkoitinkin tätä kuvaa edellisellä sivulla.

No nyt minä ymmärrän!

(Varmuuden vuoksi kerron, että itsekin kuulun hämähäkkien suojelukerhoon. Lapsilla oli terraariossa aikoinaan ihana lintuhämähäkki ja sen nahanluonti oli varsinainen näytelmä. Hyödyllisiä otuksia ovat. )

kiitoksia vain kaikille aivan turhaan panikoin se oli tosiaankin vain viaton hämähäkki..

nyt täytyy vaan jatkaa taistelua nuitten punkkejen kanssa ja toivoa että ei ole kerinny levitä muihin kasveihin

No onpa hirvittävä tuuri ollut veronicalla! toivottovasti etanafarmi olisi historiaa.. ikävästi olivat syöneet kauniin kukinnon.. tosi harmi!

sain tänään ihastuttavan phalen ja denron. anoppi oli saanut eilen ne lahjaksi mutta ei halunnut niitä pitää, joten lahjoitti ne minulle. jes. hullu nainen kylläkin.
mutta. tutkailin phalen lehtien pintoja äsken ja trallalaa, ihanaa valkoista seittiä. olisikohan ollut punkki paikalla. seitti oli lehtien alaosassa.. käytin heti mäntysuopasumutetta lehdille ja vaihdoin kaupan kasvualustan samalla. huuhtelin mäntysuovan pois, kannattaako tehdä niin? toistan sumutuksen kahden viikon päästä.

Etanat ovat kyllä varsinainen riesa. Meillä ei vielä ole ollut tungosta sillä parikymmenpäinen pihalla vaelteleva kanalauma kyllä pitää huolen etanoista.... 

Mie hoitelen siilejä. Normaalisti ne pitää etanalaumat kurissa mutta orkideat ovat hyllyillä varjossa.

ja jes. dendrobium phalaenopsiksen kasvualustaa vaihtaessa ruukussa näkyi elävää. hetken tiristeltyäni sieltä'' hahmottui vaalean ruskea, tuhatjalkaisen näköinen otokkä vilistämässä. huuhtelin juuret kuumalla vedellä. mutta dendro oli istutettu ihmeelliseen huokoiseen puupalaan, jota ei saanut irti irrottamatta koko juuristoa. en ole koskaan ennen nähny sellaista. vähän pelästyin, sillä samana päivänä saadussa phalessa oli punkkien seittiä.

mikäköhän se oli? kuvaa en ehtinyt ottaa ja kyseinen elämä on nyt etelä- helsingin viemäristössä.

Tuonne vanhalle puolelle laitoin vuosi sitten kuvan sellaisesta tuhatjalkaisesta. Ei se välttämättä kasville haitaksi olisi ollut, ainakin nuo isommat tietääkseni syövät muita pikkuötököitä.

Joku sellainen pienempi versio tuosta kai saattaa syödä myös kukan juuriakin.

Aika iso yksilö sulla on ollut! Kun vertailin kaarnanpaloihin, tuo näytti isommalta kuin eilinen tuttavuuteni. 

Pitäisi oikein perustaa palsta hyötyelukoille, ettei jokaista vastaantulevaa hyönteistä ala kiduttamaan hengiltä. Itse asensin juhannuslomien ajaksi leppäkertun vahtimaan kasvejani. Ei ole kerttu tullut sen jälkeen vastaan kylläkään..

Hei vaan,

Ollaan arvuuteltu mistä tällainen lehden reunan mustuminen johtuu. Itse löysin tänään Phalaenopsis Harlequinin -lehdestä alla olevan

hyvin pienellä alueella onneksi. Onko kyseessä puhdas palovamma vai voisiko lehti olla hiertynyt johonkin tms. Pari muutakin samanlaista lehden reunan mustumista olen nähnyt, enkä kirjallisuudesta oikein vastausta löytänyt.

Ko. Harlequin majailee länsi-ikkunalla, puolen metrin päässä ikkunasta. Länsiaurinkoa varjostaa pihakoivut ja ikkunan ja ko. yksilön välissä on vielä useampikin valoa enemmän vaativa orkidea.

Onko ko. kohta syytä leikata varovasti ja desinfioda, vaikka kanelilla?

Kannattaisikohan tässä kunnossa oleva taimi laittaa heti suoraan ruukkuun vai yrittää ensin elvytellä rahkasammalessa. Oncidium suvun kasvit kun ovat hieman herkkiä jatkuvalle kosteudelle.

En haluaisi menettää tätäkään alkua.

Laita tuorreeseen rahkasammaleeseen joka on vain hiukan kostea. Itse liotan kunnalla  sammaleen ja sitten purista nyrkissä voimakkaasti kuivahkoksi.  Pidä sammal kuohkeana vaikkapa tikulla välillä varovasti hiukan pöyhimällä. Laita pieneen läpinäkyvään kertamukiin ja tee reikiä sivulle ja pohjaan. Laita sitten minigrippussiin jonka puhallat täyteen ilmaa, tai jos on kaappi niin sinne. Pidä suoralta auringola suojassa. Kastele  varovasti niin että sammal pysyy kuohkeana.

Nyt iski minunkin kotiin kirvat.

Tulin sunnuntaina mökiltä ja ikäväkseni huomasin denrobium lituiflorumin olevan TÄYNNÄ pieniä valkoisia pisteitä jotka liikkuivat ja ohutta seittimäistä juttua lehtihankojen alapuolella.  Että näin. Olipa ihanaa. ja dendro näyttää ihan kamalalta....

laiton dendron tulikuumaan suihkuun, kaksi kertaa mäntysuopaliuosta päälle ja taas kuumaa vettä.
tänään kun tulin kotiin, oli kirvat (vai mitä olisi?) palanneet. nyt otin kovemmat aseet ja suihkutin 5%:sta toluliuosta ja kohta alan jynssäämään kämppää. 

itkettää.

Hei Suva! Seitistä päätellen kiusaajat ovat punkkeja. Mulla on niitä muratissa vähän väliä ja olen alkanut ottaa heti kovemmat torjunta-aineet käyttöön, kun eivät oikein suovalla poissa pysy.

Mutta muratin paksuhko lehti kestääkin niitä tököttejä paremmin.... Onnea ötökkäjahtiin!

minullakin oli tuossa muutama viikko sitten noita kehrääjäpunkkeja Dendrossanikävin ostamassa sitä substralin saippuapohjasta tököttiä punkeille,sitä olen tässä nyt ohjeitten mukaan suihkutellut..ja nyt näyttää siltä että punkit olisivat  kuolleet 

kyllä aika kovaa räkkiä nuo punkit tuolle dendrolleni aiheuttivat tässä ennen ja jälkeen

muutama lehti tippui rytäkässä..(muutama)mutta tärkeintä että on kuitenkin hengissä

Mulla ei dendro vielä ole tuon näköinen... Monet lehdet kuitenkin ihan kippuralla ja keltaisia. 

Olen kolmesti tehnyt suopahoidon, kolmeprosenttisella liuoksella ja viisiprosenttisen tolusuihkutuksen. vasta tolun jälkeen (neljä päivää sitten) punkit/kirvat ovat hävinneet. tänään uusin mäntysuovan. Tällä hetkellä ei ole mahdollisuutta ostaa muita aineita, katselen tilannetta.

Kauhukseni löysin villakilpikirvaepidemian phaleistani. Eikös alkoholin pitäisi tehota mokomiin? Millainen laimennussuhde olisi hyvä ja miten levittäisin alkoholia kasveihin parhaiten?

Kaippa ne kirkkaat viinat sopivat sellaisenaan.Itse käytän sinolia. En laimenna sitä, vaan kastelen vesiväripensselin (pitää parhaiten nestettä) sinoliin ja sillä sivelen kaikki lehdet joka puolelta ja erikoisesti kukkavanat ja Phalaenopsiksen kukkien taustat ym suoja paikat. Tarkkana pitää olla ja käsittely pitää uusia  moneen kertaan.Uusien kasvien mukana tulee kaikenlaisia tuholaisia, joten aina pitää olla valppaana.Torjunta kannattaa alkaa, ennekun tuholaiset ovat päässeet leviämään laajalti.

Raakaa kossua minä olen laittanut sumutinpulloon ja sillä sumutellut koko kasvin aivan märäksi pariinkin kertaan ja vielä senkin jälkeen Provadosumutus kaksi kertaa. Tuo on minulla kyllä tehonnut hyvin, kun olen ne öttiäiset huomannut riittävän nopeasti, etteivät ole vielä päässeet kovin leviämään.

Eivätkö kukat tai lehdet kärsi laimentamattomasta kossusta?

Jos niitä ötököitä on enemmän, niin ne ovat varmasti jo ehtineet kukkia vioittamaankin ja minusta kuitenkin on tärkeintä saada öttiäiset häviämään heti ja kokonaan. En ainakaan itse ole huomannut sen sumutuksen sinänsä aiheuttavan mitään vaurioita, jos nuppu tai kukka tippuu, niin se on todennäköisesti jo aikaisemmin vioittunut ja tippuisi ja kuihtuisi ilman sumutustakin.

Päinvastoin, Phalin. Kuulin jostakin tutkimuksesta, että etanoli on jopa eduksi kasveille(Huom: EI kasvattajilleliiassa määrin). Etanoliahan tuo Sinolikin on, vaikkakin juomakelvottomaksi maustettu.  Se kuulemma jotenkin edistää ravintoaineiden kulkeutumista kasvissa ja niiden hengittämistä. Sensijaan öttiäiset eivät pidä siitä ja juuri tuota ominaisuutta ötököolle suihkuttamisella hyödynnetään. Edes tuo sinoli ei ole muuten myrkyllistä ihmiselle toisin kuin jotkut torjuntamyrkyt.

Juuri pääsin suihkuttamasta melkein kaikki ulkona olevat Jaakon taialla. Sen ainesosista etanoli on ilmeisesti merkittävin. Kasvua luvataan 100% lisää sekä tuholaiset ja homeet pois - noin suurinpiirtein.

No voihan jösses!! mie laitoin orkideani vesipaljuun ja niitä siinä seurattuani huomasin ensin veden pinnalla valkoisia ötököitä, noh annoin niille aerosolia.. en tiedä oliko fiksua veteen päästää.. noh.. sitten huomasin että voihan räkä kaarnan seassa on oikea yhdyskunta villakilpikirvoja.. ilmankos en niitä lehdillä vielä tavannut.. nyt menevät mäntysupapesuun joka iikka.. ja viherkasvit läheltä kans tarkistaa.. huomenna niille provadopuikot näytän!!  ennen en ole niitä saanut nujerrettua millään.. silloin kun koko armeija hyökkäsi isoon kaktukseeni...

Villakilpikirvat ovat sitkeitä paskiaisia, mutta oman kokemukseni mukaan nekin tottelevat luomukonsteja eli saippuaa, viinaa ja pyretriiniä. Eli ensimmäisenä viinaan kastetulla hammasharjalla lehtien pesu (raaputus irrottaa valtaosan möröistä), sen jälkeen suihkutus mäntysuovalla ja lopuksi märkä kasvi muovisäkkiin ja kunnon "Zyklon B"-käsittely Raidilla tms. Lopuksi kasvin huuhtelu suihkulla. Kaikki kasvini ovat kestäneet ko. käsittelyn mukisematta, mutta ötököiden selviämisprosentti on samaa luokkaa kuin Auswitschin kaasukammiosta...

juuh, noh.. mie otin kaarnat pois ja yllätykseksi huomasin että joku on tunkenu sinne superlonpatjan paloja ja ne oli lahonnut sinne ja oli yhtä mössöö keskeltä.. että niillä kaarnan vähilläkään enään tehnyt mitään.. nyt on uudet kaarnat purkissa ja pestyt juuret.. toivottavasti hyvin kehittynyt kukintovarsi ei lakastu minun käsittelystäni..  provadoa odotellessa täytynee tyytyä mäntysuopaliuokseen

tuli sellanenki mieleen että voiko harsosääsket tehdä orkideaan sitä tahmeaa kastetta.. meillä niitä on pilvin pimein..  terveissä orkideoissani on tuota tahmeaa mönjää

Aargh..hutiloin kastelukannun kanssa orkideapöydän tuntumassa, ja yhden cattleyan uuteen versoon (tietystikään ei vanhaan ja kukkineeseen...) läikähti vettä. Koitin kyllä heti kuivailla talouspaperin kulmalla veden pois suppilosta, mutta nyt uuden verson esiin työntyvässä lehdessä on mustaa kosteaa länttiä, joka näyttäisi hitaasti leviävän. Sieni? Bakteeri? Pitääkö koko verso leikata, tai peräti dumpata koko kasvi? Help...

Lueskelinpa tässä vanhoja viestejä ja huomasin Raakin ongelman,googletapa hyppyhäntäisten(collembola) nimellä,voivat olla niitä.Niitä on minunkin ruukussa hypellyt,ovat ilmeisesti piileskelleet kaarnassa.Pitäisivät olla hyödyllisiä öttiäisiä niinkuin juoksujalkaisetkin vaikken niitä purkkeihin haluakaan!

Pompidou, oikeassa olet! Raakin kuvaamat otukset asustelivat nimittäin luonani ja niille saatiin sitten myöhemmin ötökkätieteilijältä tuo sama määritys - hyppyhäntäisiä siis, vaikka nämä eivät hypikään.

Ovat pienin joukoin esiintyessään ilmeisen harmittomia, koska syövät maatuvaa ainesta. Nämä omani asustivat purkeissa, joissa ei ollut kuin hiilenpaloja. Ja niistä näytti olevan ilmeistä haittaa kasvin juurten kehitykselle, joten tulivat heitetyiksi pihalle, vaikka ihan sööttejä olivatkin.

Juoksujalkaisia vilistää muutama ainakin yhdessä kaapissani. Niistä osa on kasvissyöjiä, osa lihansyöjiä. Saamani selityksen mukaan kerälle kiertyvät ovat kasvissyöjiä, jotka siis syövät myös juuria. Omani ovat oletettavasti noihin hyödyllisiin laskettavia, kauniita kuparinruskeita otuksia.

Kiva olla avuksi! Noita juoksujalkaisia on muutamassa kukkaruukussa vähän liikaakin,vaikea karkoittaa pois kun pitäisi vaihtaa mullat pariinkymmeneen purkkiin.....olen aina välillä niitä kastellut yleistorjunta-aineella.Onneksi orkideoissa niitä ei ole ja ne hyppyhäntäisetkin olen saanut niiden seasta pois.

En kyllä tälle palstalle mielelläni kirjoittele, muuten kuin pakosta. Nyt kun on ollut näin viileä ja märkä kesä niin olen surukseni menettänyt muutaman orkidean ilmeisesti mustamädälle. Se iskeytyy kasvupisteeseen mustuttaen sen ja sitten kohta koko kasvi onkin mennyttä. Komea Burragearani oli joukossa. Nyt en saa koskaan tietää oliko se Stefan tai Nelly.

Poltin tällaiset kasvit alustoineen päivineen ja vaihdoin vieläpä kasteluvedenkin uuteen kokonaan. Osaako joku viisaampi kertoa tästä vitsauksesta enemmän. Se on ilmeisesti sienitauti.

Auttakee!

Venuksenkengän lehdellä oli ensin pieni ruskea läntti. Nyt lähtenyt leviämään. Näyttää tältä:

Osaako joku sanoa, mitä tehdä? Leikkaanko lehden pois? Sienitauti vai mikä tämä on? ötökkä ei ainakaan.

Onko kyseessä vanha, jo kukkinut ruusuke?

Ei, kyseessä on kukkimaton, vielä lehtiä kasvatteleva ruusuke.

Äää! Eikö joku tietäisi mikä venuksenkenkää vaivaa?  Läntti oli ensin lehden päästä jonkun matkaa alaspäin. Nyt se on levinnyt sekä alas että ylöspäin alkupaikasta.

Vaikea sanoa, Pipperäinen. Missä ajassa läntti on tullut?
Olisko kasteluvirhe? Lannoitusvirhe? Tai sitten tuo lehti on vaan päättänyt vanheta vähemmän arvokkaasti.
Minä leikkaisin tuon huonon kohdan pois ja katsoisin mitä tapahtuu.
Kasvualusta ja juurien kunto kannattaisi ehkä tutkia myös.

Mitäs viisaammat sanoo?

Oiskos noin kolmessa viikossa läntti ilmestynyt... tai kahdessa. Kolmessa on varmaan lähempänä. Ajattelin sen ensin olevan "aurinkoallergiaa", mutta sitten se paikan vaihdosta huolimatta vain kasvoi. Täytynee leikellä irti vaan. Ja toivoa, että pysyy poissa.

Lähikuvasta näkee, että läntti kyllä vain etenee. Leikkaisin lehden mahdollisimman läheltä vartta ja hieroisin leikkauspintaan hiilipölyä tai kanelia, molemmat tunnettuja pöpöjen vastustajia.

Näiden länttien syntyperää tai varsinaista aiheuttajaa on tosi vaikea keksiä. Veikkaan, että lehdelle on jossain vaiheessa jäänyt seisomaan vesitilkka. 8 h riittää sienitaudin aktivoitumiselle. 

Tämä on vaarattomampi tapaus kuin että lehti olisi lähtenyt  ruskettumaan varren suunnasta, silloin olisi jo syytä epäillä juurtenkin kuntoa.

Kasvisi näyttää napakan hyväkuntoiselta, joten en usko, että syytä suurempaan hätään on.

Okej! Leikkasinkin läntin pois ja hieroin kanelia leikkauskohtaan. Täytynee jatkossa varoa tuon veden kanssa Kiitos!

Onko normaalia että Blc:n pari vuotta vanha verso alkaa kellastua tyvestä alkaen vai onko syytä pelätä jotain tautia? Miten blc hybridien versot käyttäytyvät vanhetessaan, putoaako lehti ensin ja bulbi jää vihreänä kasviin kiinni vai kuinka...?

Muistaako joku reseptin torjunta aineesta johon laitettiin Tolua ja Lasolia, yritän etsiä sitä juuri vanhalta puolelta.

Jos saat jonkun reseptin, niin kokeile ensin pariin kasviin ja odota ainakin neljä pävää. Tutki juurien kunto myös. Voi käydä niin ,että kasvit kuolee ja tapettavat jäävät eloon.En ole lasolia kokeillut, mutta muita kokemuksia on.

Tietenkin tarkoitin Tolua ja Sinolia, mie aina sekaannun noitten nimissä . Nyt on tihutyöntekijä tunnistettu, juuria syövät valkoiset pienet madot joilla on musta pää eli harsosääsken toukat. Sumuttelin vihreästä pullosta saippuapohjaista niin johan alkoi sieltä liikettä tulla.  Juuri kun sain etanoiden hyökkäyksen torjuttua, niitä kun löytyi vieläkin ulkona olleista ruukuista, niin nyt tämä uusi ötökkä-invaasio. 

Ostin elämäni ensimmäiset orkkideat(phalaenopsis) ja toinen niistä pärjää hyvin, mutta toisesta on tippunut yksi kukka ja nuppu ja loputkin nuput ovat melkoisia rusinoita.

Ilmajuuret ovat päästä aivat rutikuivat, mutta mielestäni purkissa olevat näyttävät terveiltä. Oli jo ostettaessa sen näköinen (en tajunnut edes katsoa sellaista)

Kukat ovat länsi ikkunalla jonka edessä on toinen talo joten siihen ei suoraa aurinkoa tule, olen kerran ne kastellut upottamalla ruukun, ja suihkutellut päivittäin. Samaa hoitoa ovat ,molemmat saaneet. Ne ovat vierekkäin mutta tämä huonovointinen on kyllä lähempänä parvekkeen ovea jota mies availee päivittäin, voiko niinkin pieni ero vaikuttaa?

Olenko siis ostanut tuhoon tuomitun kukan vai voiko sille tehdä jotain?

Jos kaikki nuput ovat rusinoiksi jo menneet, niin se kukinta on todennäköisesti nyt ohitse. Syytä siihen on vaikeata sanoa, mutta kukatkin ovat yksilöitä. Joskus saattaa pelkästään olosuhteiden muutos kaupasta kotiin riittää varistamaan kukat ja nuput. Ja tuo kylmä veto on huono asia Phaleille, joten kannattaa siirtää kukat vähän kauemmaksi ovesta tasaiseen lämpöön.

Jos ilmassa olevat juuret ovat kuivuneet ihan koviksi, kuiviksi ja elottomiksi, niin ne voit katkaista pois. Pääasia on, että juuret ruukussa voivat hyvin. Uppokastelu noin viikon välein, mutta on syytä antaa kasvualustan vähän kuivahtaakin, jonka näkee harmaantuvista juurista (kastelun jälkeenhän ne ovat lähes kirkkaan vihreät).

Tuon sumuttelun voisit kyllä mielestäni jättää pois, kukat eivät sitä tarvitse ja siitä saattaa olla vaan haittaa, jos liian märkinä ovat.

Vaikka nuo kukat ja nuput nyt tippuisivatkin pois, niin ei se ole kukan tuho. Se vaan otta kasvutauon ja kerää voimia seuraavaa kukintaa varten, joten ei kannata jäädä murehtimaan asiaa.

Kyselisin neuvoa oheisen venuksenkengän hoitoon. Tämä huonoksi mennyt alue on levinnyt pikkuhiljaa alkaen yhdestä lehdestä. Mitä sille voi tehdä? Kiitos neuvoista etukäteen!

Kauhea juttu kehottaa vaihtamaan kasvualusta tähän aikaan vuodesta-se on sitten se äärimmäinen keino. Vaikuttaa, kun kasvisiasi olisi pidetty liian märässä ja kasvualusta ei olisi päässyt välillä (hieman)kuivahtamaan. Vaikka venuksenkengät pitävät huomattavasti kosteammasta alustasta kuin esimerkiksi perhosorkideat niillekin liika on sentään liikaa. Lehtihankoihin on jäänyt vettä seisomaan ja se on alkanut mädättämään lehden tyviä. On tässä vaiheessa tärkeä varmistaa juurten kunto. Se ratkaisee pitkälti kasvin kohtalon. Terveen venuksenkengän juuret ovat sellaisen ruskehtavan nukan peitossa ja jos juuret ovat kunnossa voi kasvi olla tosi sitkeähenkinen. Pidän peukkuja, että saat pelastettua kasvisi, sillä venuksenkengät ovat niin ihania.

Kiitos nopeasta vastauksesta! Uskon ongelman johtuvan yhdestä kastelukerrasta, jolloin kasvi vahingossa upposi liian syvälle kasteluveteen. En silloin ymmärtänyt, että siitä suuttuu, enkä alkanut lehden tyviä kuivattelemaan (kukkikin silloin vielä kauniisti ).  Muuten kastelu on ollut pikemminkin liian vähäistä kuin liiallista. Kasvilla on terve lehtiruusuke vieressä kasvamassa ja pelkään, että tämä tauti iskee siihenkin. Onko mitään keinoa pysäyttää tilanne? Tuo kasvualustan vaihto kyllä vähän hirvittää...

Ei kovin hyvältä näytä. Ainoa toivosi on tuo uusi lehtiruusuke, vanha ruusukehan luonnollisesti pikku hiljaa muutenkin kuihtuisi ja tekisi tilaa uudelle kasvulle. 

Itse leikkaisin pois vanhan ruusukkeen niin pitkälle kuin mahdollista ja laittaisin tyngän päälle hiilijauhetta tai kanelia. Sen sijaan juuriin en tässä vaiheessa koskisi. Voihan olla. että mätä on  tässä vaiheessa levinnyt jo juuristoonkin, mutta mielestäni kannattaa katsoa tuon uuden ruusukkeen sitkeys.

kiitos Riverboogielle seikkaperäisestä villksien torjuntaohjeesta. Mä olen aiva randomilla tehny jotain vastaavaa mut eri järjestykses. ensi heitin phalen uppeluksiin mäntysuopavesisankoon ja jonkun ajan päästä huuhtelin sen. Suihkun paine auttoi myös vähän, kun öttiäiset piti sada irti. Sitten kuivasin rehun ja sen jälkeen raakaa viinaa pumpulipuikolla ja lehtihankoihin jopa kaataen. Viinakylpy on toistunut myöhemminkin, kun ötökät yrittivät vielä uutta invaasiota. Raidia suihkutin tässä viimeksi ennen kun uskalsin viimein laittaa kasvin taas kaarnoihin. Villis on siitä rasittava ötökkä, kun se saattaa vasta kuukauden päästä ilmaantua taas näkyviin. Että katellaan, miten tässä vielä käy. Kasvi eikun punkee kukkavarsia niin että heikompaa hirvittää, joten käsittelyn kovuutta ei tarvi pelätä.

Mikähän vaivaa perhostani, kun lehdet ovat yksi toisensa jälkeen menneet tällaisiksi aika lyhyen ajan kuluessa? Pilaantuminen on lähtenyt lehden kärjestä. Onko jokin viruspöpö, vai voisiko olla ötökkä asialla?

Kylläpäs näyttää surkealta nuo lehdet. En oikein usko minkään ötökän tuollaista aiheuttavan, vaan veikkaan jotain tautia. Kummallista, kun juuret kuitenkin näyttävät noin hyväkuntoisilta.

Jos kukassa on vielä muita terveitä lehtiä, niin ainakin itse leikkaisin nuo äkkiä pois ja kanelia leikkaushaavoihin. Laitapa vielä kuva koko kasvista ja odotellaan muidenkin mielipiteitä.

Omasta kokemuksestani veikkaisin ötököistä ripsiäistä tai punkkia tai kesällä saatua liikaa aurinkoa tai vilustumista, kuten Riverikin epäilee. Joskus lehden kärjet mustuvat myös liiasta lannoituksesta. 

Ripsiäisiin ja punkkeihin tehoaa saippuapohjainen torjunta-aine. Kolme peräkkäistä käsittelyä, aina viikko välissä. Ja jatkuva tarkkailu, koska ne ovat sitkeähenkisiä ja vastustuskykyisiä myrkyille.

Onnea Phalin hengenpelastukseen. Kyllä siitä voi vielä ihan nätti kasvi tulla, kunhan saat uuden lehden alulle.

Pelastin puolitoista vuotta sitten kukkakaupasta tuon näköisen raaskun. Oli saanut pahasti kylmää kuljetuksen aikana. Neljästä lehdestä se menetti hiljalleen kolme, mutta teki samassa prosessissa koko ajan uutta. Nyt sillä on yhteensä kuusi lehteä ja on hyvinvoiva, mutta ei ole kyllä kukkinut vielä kertaakaan. Liekö toipuminen ja isoksi kasvaminen vienyt voimat...

Kolme vuotta on taisteltu tämän Vandan latvuksen hengissä pysymisestä vaihtelevalla menestyksellä. Tänään vapautui pieni akvaario ja pitäähän sitä kokeilla jos vaikka tykkäisi siellä toipua. Usvauttimen säädin toimimaan päivällä 15 min. tunnissa ja loisteputki on Aquastar.

Kukka on ollut minulla n. vuoden ja suurinpiirtein samassa paikassa, joten kylmää se ei ole voinut saada. Itselleni tuli mieleen, olisiko sittenkin päässyt kasteluvettä lehtiruusukkeeseen. On vain niin surullista kun se juuri rupesi työntämään kukkavanaa, joka nyt on n. 4 cm, että sen kukkavanaksi erottaa.



Tällainen hän on ollut aikaisemmassa elämässään.

En usko että syynä olisi ruusukkeeseen joutunut kasteluvesi, sillä se mädättäisi pikemminkin kasvupisteen, ei lehtien kärkiä (ainakaan ensimmäiseksi) Phalilla on olemassa jokin sieni- tai virustauti joka aiheuttaa täysin terveen kasvin lehtiin ensin kellastuman joka muuttuu mustumaksi. Tämä mustuma yleensä kuivahtaa, ja uusi mustuma ilmestyy toisaalle. Näin jatkuu, kunnes koko kasvi on kuollut. En tiedä tämän sairauden nimeä enkä hoitokeinoa, joten otan neuvoja vastaan.

Kasvupisteeseen jäänyt vesi ei ole syynä - siinä ongelma olisi alkanut lehtien tyveltä.

Ötökkä- ja tautikirjanikaan ei tässä auta yhtään, vaikka sinne tautipuolelle itsekin olen kallistumassa.

Ethän ole lähiaikoina suihkuttanut kasvia millään sprayllä? Tai käyttänyt muutakaan poikkeavaa ainetta kastelussa? Tai ympäristössä tehty mitään remonttia?

Vieläkin pyytäisin kuvaa koko kukasta. Noissa kuvissa kun juuret ja uusi kukkavanakin näyttävät aika hyviltä, niin silloin kiinnostaisi nähdä onko siinä vielä terveitä lehtiä jäljellä. Ja jos on, niin kiireesti leikkaisi nuo huonot lehdet pois!

Nämä uudet napit on niin oudoissa paikoissa että pistin ensin tyhjän viestin tulemaan.

Kiitos kaikille vastauksista. Ja Raakille kerron, että ensimmäisessä kuvassa, jonka lähetin, kasvi on kokonaan, siinä ei ole enempää lehtiä. Tällä hetkellä siinä on vain se yksi lehti, kun otin kellastuneen pois ja sekin on kärjestä mustunut. Lehdet olivat ensin kovin tumman punaiset alta . Jostain olin lukevinani, että sekin merkitsisi jotain huonoa. Voiko kasvi yhteyttää ilman lehtiä? Juuret ovat mielestäni hyvässä kunnossa. Laitoin kanelia siihen haavaan, josta taitoin viimeksi huonon lehden pois. Elän vielä toivossa, kun tykkään kukan väristä.

Perhosorkideoilla lehtien tummanpunaisuus on lajiominaisuus, ei mikään huolestuttava asia.

Yleensä se on merkki liiallisesta valosta ja kun tällainen kasvi siirretään vähempään valoon, punainen pigmentti yleensä hiljalleen häviää.

Kasvisi ainoa toivo on nyt lehtiruusukkeen keskellä oleva kasvupiste, jospa sieltä nousisi uusi lehti. Eihän kasvisi kovin pimeässä ole, sillä nyt tarvitaan sille valoa?

Tällaiseksi on mennyt Venuksen kengän toisen kukkavanan pää. Tässä oli ostettaessa yksi kukka auki, se putosi kotimatkalla. Nyt tuosta on lähtenyt tuollainen moukula kasvamaan (onko se uusi nuppu?) ja nuo suojalehdet ovat menneet ruskeiksi ja niistä erittyi sellaista tahmeaa pihkaa. Onko tuossa nyt joku tauti/ötökkä, vai onko normaalia? Toinen kukkavana on kovasti kasvanut pituutta ja kasvin juurelle molemmille puolille on tulossa uudet lehtiruusukkeet; tässä se isompi:

Ja lopuksi vielä kuva koko kasvista

 

Nyt tulee rumia kuvia. 

Kesällä alkoi ilmestyä vioituksia pullotaimina hankittuihin dendronpoikasiin. Provodo ei tehonnut, Jaakontaika ja viina hillitsivät. Nyt taisi löytyä lääke, Tolu ja Sinol. Pahasti vaurioituneet ja kellastuneet lehdet tippuvat pois ja uudet versot ovat alkaneet kasvaa terveinä.

Tämä tuholainen on nirso, sille kelpaa vain jotkut dendrolajit ja phalien lehtihangat.

Vioittuneet lehdet kellastuvat ja tippuvat pois.

Hui, veronica, oletko saanut selville, mikä ötökkä se on?

Epäilen että on joku punkki, ovat hyvin pieniä ja niillä on jalat joilla menevät aika vikkelästi. Lisäksi Tolu-Sinoli-vesi tehoaa niihin, Provadosta eivät olleet millänsäkään.

Ansu, olet onnistunut ostamaan hyväkuntoisen Paphiopedilum Pinocchion. Olettaisin, että tuota kukkavanaa on kohdannut jokin ihan paikallinen vamma siellä kaupassa, jostain tippunut esim. kylmää vettä tms ja aiheuttanut paikallisen mädäntymisen.

Sen isomman "mollukan" vasemmalla puolella, ruskettuneen suojuslehden sisällä olisivat tulevat kukat - joita voisi olla tulossa vielä toistakymmentäkin. Ellei tuo paikallinen ruskea alue leviä sinne ja tuhoa niitä. 

Voisit leikat ruskeat alueet pois terävillä saksilla tms. varoen nuppuja. Parfyymiksi voisit ripotella kanelia.

Aina kun ostaa uuden kasvin kotiinsa, se tulee varmuudeksi käsitellä ötököitä vastaan. Esim. Substralin saippuapohjainen, vihreässä spraypullossa, on hyvä tähän tarkoitukseen, sillä se tehoaa myös punkkeihin ja siinä on torjunta-aine mukana.  Joten suihkuta muu kasvi sillä. On yleisesti myynnissä marketeissa ja rautakaupoissa. 

Sain tällaisia kaupassa seisoneita, huonokuntoisia perhosia. Mitäs luulette saako näistä enää mitään? Muovipussiinko aluksi, vai mitä kannattaa tehdä?

Se rahkasammal-muovipussi metodi vaan käyttöön...  ja paljon kärsivällisyyttä. Siis: laita nuo juurettomat raukat muovipussiin (mini-grip), joka voidaan sulkea ja avata. Pussiin laitetaan kourallinen kosteaa rahkasammalta, joka on ensin puhdistettu ötököistä (=kuivatus, etikka...tms). Tuo pussi kannattaa laittaa roikkumaan valoisaan (ei paahteiseen) paikkaan. Pussi pitää olla hieman raollaan, että ilma ei pääse ummehtumaan ja sitten kosteutta lisätään tarvittaessa, jotta sammal pysyy tasaisen kosteana. Uusien juurien kasvattaminen vie vähintään puolisen vuotta. Kun juuret ovat kasvaneet takaisin voidaan ne istuttaa uudelleen tuohon perinteiseen kaarna kasvualustaansa. Onnea yritykselle !

Mitä jos kokeilisit semi-hydroo?

Nyt laitan rumia kuvia palstalle. Minulla nimittäin muutama orkidea kärsi aika pahoja vaurioita ulkoillessaan, enkä ole keksinyt varsinaista syytä niihin.

Ensiksi kevään yhteistilauksta hankkimani Phragmi. Se kasvoi koko kesän tosi hyvin, mutta sitten syksyllä lehdet alkoivat ruskettua ja nyt sisään tuotuna osa uusimmista kuivuu kokonaan pois ja vanhempiin jää ruskeita länttejä. Onko ollut liian kylmässä vai mistä tuollainen voisi johtua?

Nyt kukka näyttää sitten puskevan uusia versoja juuresta, joten ei se kokonaan näyttäisi kuolevan. Yksi kukinta ainakin meni nyt suteen ja kasvukausirytmi aika sekaisin, saa sitten nähdä kuinka tuon kanssa lopulta käy.

Tässä sitten jatkoa - vasen on Hansuelli Isler ja oikean puoleinen Nelly Isler. Aika rumannäköisessä kunnossa molemmat, mutta hengissä kuitenkin.

Minusta nuo vauriot syntyivät silloin kylmänä jaksona kasvihuoneessa, kun en ollut vielä sinne lämmitintä laittanut. Kosteutta tiivistyi sisäpintoihin ja kylmiä vesitippoja putoili katosta kukkien päälle. 

Voisiko kylmä vesi aiheuttaa tuollaisia vaurioita? Toiseksi on tullut mieleen, ettei suinkaan kasvihuoneen muovikennoista irtoaisi jotain ainetta, joka vaurioittaisi kukkien lehtiä? Kaikkiin kukkiin ei tullut vikoja, olisiko ollut kymmenkunta tällaista pehmeälehtistä, jotka eivät oikein tykänneet loppukesästä.

Raakki, vastaus taitaa olla aika yksiselitteisesti että on ollut liian kylmässä ja yöllinen kosteus tiivistynyt lehdille.

Vaikka tuon Phragmipedium Sedeniin vanhemmat (P. longifolium  ja P. schlimii) kasvavat  viileästä lämpimään alueella, Sedeniin kasvulämpötilaksi antaa eräs kasvattajista minimi 15 ja maksimi 30 Celsius-astetta.  Napakat alut sieltä kuitenkin näyttävät olevan tulossa.

Ja nuo Islereiden lehdet näyttävät juuri siltä, että ne ovat saaneet vettä niskaansa. Kylmän lehdistölle tiivistyvän veden vaikutuksen jäljet näkyvät jo lyhyenkin altistusajan jälkeen.

Kiitoksia Olivia ja veronica!

Taitaa olla liian monenlaisia kukkia, kun ei kaikkien vaatimuksia mitenkään voi muistaa, eikä osaa niitä edes etsiä. Oikeilla jäljillä kuitenkin päätelmissäni sitten olin, mutta halusin kuulla muidenkin kokemuksia ja tietoja. 

Jotkut hankkivat tietoa ennakkoon ja jotkut oppivat asioita kantapään kautta. Ehkä nämä kuvat kuitenkin auttavat jotain muuta harrastajaa välttämään samoja ongelmia. Syksyllähän oli ensin sellainen märkä sateinen jakso ja sitten tuli aika kylmää ja kasvihuoneenkin lämpötila kävi varmaan aika lähellä nollaa ja vettä tippui silloin koko ajan kukkien päälle.

Juu - yleensä sitä vaan mieluummin laittaa näkyville kauniita kukkia, kuin tämän kaltaisia tai ötökkäisiä kasveja.

Onneksi näille ongelmille on aivan oma palstansa. Jos on kovin herkkä niin ei tarvitse vilkuilla laisinkaan tänne . 

Tuo samainen kylmyys ja kosteus tuhosi minunkin komean burragearani(Nelly-/tai Stefan islerin). Siihen tuli aivan samannäköisiä kuolleita kohtia.

Tämän Rossioglossumin kanssa on myös ongelmia. Keväällä kun kasvu alkoi iski mustamätä uuteen versoon, samoin kävi seuraaville. Kesän on viettänyt hiili- rahkasammal alustalla hyvin niukasti kosteana. Nyt työntää kääpiökasvua kovasti vaikka oikeastaan olisi kukinta ja lepoaika vuorossa.

Malvankukka, minä lupaan pitää uuden Nellyni tiukasti sisällä(kunhan olen ensin sen hankkinut). Sen menettäminen harmittaa niin paljon. Kolmena edellisenä kesänä oli ulkona ja teki upeat kukat aina syksyisin.

Tuo Veronican Grande taitaa olla sellaista " taistelija sorttia", kun haluaa olla noin tiukasti elämän syrjässä kiinni. Jos tuo kasvi olisi minun antaisin sen kasvaa, jos on kasvaakseen talvellakin. Luonnossahan sen olisi pakko levätä, kun talvi on niin kylmä siellä. Mutta kotiolosuhteissa on hieman eri asia. Vasta kun kasvi olisi isompi ja vahvempi alkaisin totuttelemaan sitä uudelleen oikeaan rytmiin.

Ovatko nämä zygopetalumien versoissa olevat tummat  pehmeät kohdat sitä paljon pelättyä mustamätää? Lakkasivat hiljattain molemmat kukkimasta kukkavarren mustuttua puolivälistä alkaen. Samoihin aikoihin poistin pari pientä isomman verson tyvestä kasvavaa alkua, jotka olivat kokonaan mustuneet ja alaosastaan homeessa. Eilen ja tänään ottamieni kuvien perusteella tummat alueet näyttävät uhkaavasti leviävän. PItäisikö nyt kylmästi leikata pois kaikki mustuneet kohdat?

Ikävä kyllä, mädältä näyttää ja amputointi edessä.

Zygolla on taipumusta saada tällaisia, ovat ne sitten mustamätää tai jotain muuta lajiketta. Ilman pitää kiertää hyvin zygon ympärillä, eikä kosteutta saa jäädä seisomaan. Muuta keinoa siihen ei taida kotona ollakaan.

Mikä voisi vaivata muutamaa orkideaani, ne ovat nuutuneet. Olen vaihtanut tuossa syksyllä niille kasvualustan :  männyn kaarnaa ja hiilen paloja. Kyse on siis phalaenopsiksista. Yksi niistä pitää todella paljon kasvualustasta ja olen saanut sille kaarnat juurien väliin. Mutta nuo huonovointiset, niille en ole saanut purkkia täyteen sitä kasvualustaa. Voisiko kyse olla siitä? Ne ovat pöydällä, joka on eteläikkunalla, mutta sinne ei paista näin "talvella" aurinko. Pöydän edessä on ikkunalauta, jonka alla on patteri.

Ihan kuin kärsisivät kuivuudesta. Kaarna ja hiilenpalat kestävät aikansa vettyä ja tuo lämpöpatteri taitaa siinä löyhytellä kuumaa ilmaa.

Anna koko kasvualustan kastua kunnolla, eli liota purkkia lämpimässä vedessä jonkin aikaa ja siirrä kasvit hiukan kauemmaksi patterista. Ja sitten tihennä kasteluvälejä.

Oikea ötökkäpesäke löytyi kuivuneen lehden suojasta. Tämä jakopala on ollut aika huonovointisen oloinen eikä ole juuri kasvanut  vaikka tekikin syksyllä yhden kukan.  Kuva on vähän kehno lisävalojen vuoksi.

Sama muistikuva Marnan kanssa, ehkä jossain vuoden takaisessa numerossa.

Hiilidioksidi sinänsä on kasveille solukonrakennusaine, esim. tehotuottajatarhat käyttävät sen lisäämistä kasvun nopeuttajana. Ja eikös se mummommekin aina sanonut, että kukille pitää puhua!

Mikähän tällä lienee?  Oncidiumin uusimman puolikokoisen verson lehdet alkoivat kärjestänsä osoittaa keltaisia pilkkuja  ja nyt se keltaisuus kulkee lehtiruotia pitkin. Lehdet on muuten ihan tanakat eli mitään kuivumista niissä ei ole. Pitäisikö tälle siis tehdä jotain??

Tuolla jäällä tarkoitatte varmaankin hiilihappojäätä, joka todella alkaa höyryämään, kun se laitetaan veteen. Aiemmin raviatolassa työskennelleenä meillä käytettiin sitä joskus boolien tehosteena tai sitten joissakin show-esityksissä tehosteena. En nyt enää muista mistä sitä hankittiin. Sen muistan kuitenkin, että pitää olla hanskat kädessä, kun sitä käsittelee. Se on niin kylmää, että paljaalla iholla pidettäessä se aiheuttaa palo/paleltuma vammoja.

CO-kakkosta saa eläintarvikekaupoista sellaisessa kaasupullossa. Käyttävät sitä akvaarioveden  pH:n alentamiseen, tietty määrä kuplia per aika. Muuta en siitä sitten tiedäkään, en myöskään sen mahdollista muuta käyttötarkoitusta. Törmäsin ilmiöön eräästä kyseisestä kaupasta lamppuja hakiessani.

Hei, onkos kellekään tullut vastaan tällaista otusta? Olen perussiivonnut yhtä lasikoistani ja siellä erään ruukun kyljessä sojotti tällainen tötterökotilo. On ihan eläväinen, koska on häirittynä hiukan vaihtanut paikkaa. Nuppineulanpäitä minulla ennen on ollut...

Mulla oli samannäköisiä kotiloita akvaariossa aikanaan ihan vaivaksi asti, tulleet varmaan kasvien mukana, hiekan seassa viihtyivät piilossa. Välillä kiipeilivät myös laseissa akvaarion sisällä.

Heippa! Noviisi huutaa kipeästi apua, jokaisella tuntuu olevan eri neuvot ja eri tavat. Niin paljon on tapoja kuin omistajiakin. Noh, kukissani vilistää jos jonkin näköistä ötökkää. Tänään otin vanhat karikkeet pois, jotka olivat mielestäni aivan liian tiukkaa tavaraa ja haisivat aivan mullallekkin, huuhtasin puhtaaksi, upotin toluveteen ja laitoin uusiin karikkeisiin. Karikkeet nyt tähän hätään hommasin lemmikkiliikkeissä myytävästä matelijoiden terraarioiden pohjamateriaalista. Mikä on muuten tuo toluveden suhde?

Ensimmäinen murheeni, perhonen, on pudottanut muutamassa päivässä kaikki kukat. Ensin kellastutti yhden pienimmistä ja alimmista lehdistää ja pudotti sen. Isot vahvat lehdet olivat myös hieman lötköjä joten annoin seuraavalla kastelu kerralla lillua yön yli, tämä hieman vahvistutti suurimpia lehtiä, ja uusi lehti jatkoi kasvuaan mutta putosi toinen pieni lehti ja nuo kukat. Ja jotain hyppiäisiä mönkii pohjakarikkeissa.

Toinen rassukka, pikkuperhoseni, pudotti kaikki kukkansa toisesta kukkavarresta eikä kovin hienosti tunnu voivan sekään, juuret olivat kylläkin hieman paremmassa kunnossa kuin tuossa suuremmassa. Kuvassa kaverina isompi perhonen.

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä puikkoni, jossa tuntui olevan suurin ongelma. Karikkeen seasta löytyi pieniä valkoisia palluroita ja hemmoja tuntui killuvan toluvedessäkin enemmän kuin laki sallii. Tämän juuristakin otin kuvat. Perhosista en tajunnut ottaa. Kukkii sentään vielä erittäin komeasti.

Perushoitona kastelu kerran viikossa järvivedellä orkidealannoitteella höystettynä. Valoratkaisu on ollut parhaimmillaan vedonkin estämiseksi akvaarioni vieressä, josta saavat kosteutta ja elohopeapurkausvaloista hajavaloa (3x125W), lisäksi noilla on pieni 40W kasvispotti. Ikkunan eteen ei juuri tuon vedon takia voi laittaa. Voisiko siitä huolimatta olla valonkin puutetta, ja pitäisiköhän kastelua vähentää vai mitä ihmettä mie noiden kanssa teen. Viimoisena kuvana orkideahyllykköni, tuon varjostavaksi kasvaneen kultaköynnöksen lehden leikkasin pois. Tarkoituksena olisi saada hankittua kaksois 60W spotit tuohon juuri orkideoiden yläpuolelle kunhan löydän sisustukseen sopivan valaisimen.

Auttakee viisaammat, että saan nuo pikkuiset pidettyä hengissä. Kiitos jo etukäteen.

Olivia tuossa jo kertoikin ne oleellisimmat asiat orkideoidesi hoidossa,Trifasciata. Näin joulun lähestyessä haluan muistuttaa myöskin siitä, että omenoita ja havuja ei saa tuoda samaan huoneeseen kukkivien orkideoiden kanssa. Hedelmistä lähtevä etyleeni saa aivan takuuvarmasti orkideoiden nuput varisemaan ja kukat lakastumaan. Samoin havujen vahvat aromit häiritsevät kukkia, usein muitakin kuin orkideoita. 

Lannottaminen näin talvisaikaan ei ole tarpeellista, sillä eihän tuo kasvi kovasti kasvakaan. Varsinkin, kun olet rohkeasti vaihtanut kasvulaustankin kannattaa lannoitus jättää keväälle, kun uutta kasvua on jo havaittavissa. Lannoite voi tässä tapauksessa pahimmillaan tukkia juurten veden saannin. Ellei orkideasi ole kukissaan sen kastelunkin voi jättää joka toiseen viikkoon. Tuolloin juuret saavat reilusti kuivahtaa kastelujen välillä. Akvaariosta tulee kosteutta ilmaan.

Törnrosa otti esille tärkeän asian: joulukuusi ja hedelmät eivät sovi kukkivien orkideojen kanssa. Tässä todiste: kaksivanainen upea perhosorkidea oli avaamassa pitkän rivin lisää kukkia. Perheen lapset toivat äidilleen tuoreen kuusen, suoraan metsästä. Seuraavana päivänä kumpikin kukkavana oli kuin sulanut pois - kaikki nuput ja vana jo avautuneesta kukasta lähtien oli käpertynyt. Tuosta kuvasta sitä on hiukan vaikea hahmottaa, mutta oikealla roikkuu vielä yksi kuivunut kukka, vasemmalta näkyvissä enää vanan tynkä.

Trifascita. Olivian ehdotukselle jatkoa. Jospa hankkisit lyhyen parvekelaatikon ja laittaisit sen tuonne akvaarion päätyyn. Saisit mahtumaan sinne nuo kaksi Phalaenopsista ja vielä ehkä pari lisääkin. Laatikossa niitä olisi helppo siirrellä ja ruukut pysyisivät paremmin pystyssä. Debrobium kestää vetoa ja viileämpää ilmaa kun Phalaenopsikset.Se sitten sinne kylmimpään laitaan.

terve Sattui käteeni tänään Puutarhaliiton opaskijasarjan N:O 21 vuodelta 1971 (Käytännön marjan viljely) siinä oli mansikan taimien ankerois ehkäisystä jo aiemminkin näillä palstoilla puheena ollut kuuma vesi. Antoivat ohjeen upotus 46,2 C asteiseen veteen kymmeneksi minuutiksi sen jälkeen jäähdytys kylmemmällä vedellä. Minimi 45 astetta ja maximi 47. SAmaisessa kirjoituksessa kerrotaan Ruotsissa käytetyn lepotilassata otettuihin taimiin 49,5C ast./ 7min ja takaisin lepoon ennen istutusta.

Tämä nyt oli mansikoillle ja onneksi ei ole juuri nyt (kop kop puupäähän) itikka ongelmaakaan mutta vastaisen varalle itselle muistiin ja muille tiedoksi

Löysin mielenkiintoisen villakilpikirva-sivuston. En ole tiennytkään, että koiras (vai mikä se nyt hyönteisillä onkaan) on lentävä siivellinen otus. Käykäpä kurkkaamassa (luettu 12.1.2008) http://www.hortnet.co.nz/key/keys/bugkey2a/nowings/mobile/3legs/mbugwx1.htm

Hei taas!

Ja kiitos kovasti kaikille vastauksista, niistä oli paljon apua, tuo joulun aika vaan meni niin ettei ehtinyt töiltä ja kotiaskareiltaan vastailla. 

Orkideat ovat nyt siirretty takaisin akvaarion reunalle nököttämään, mummolle kiitos hyvästä ideasta. Mitäköhän mies tuumaa kun alan rakennella parvekelaatikkoviritelmiä, ehkä odotan että pääsemme muuttamaan uuteen kotiimme, kunhan ensin edes löydämme mieluisen, ja sinne rakentelen myös orkideoilleni mieluisen "talvehtimispaikan" altaan viereen. Saa sitten taas huokailla minulle kun raahaan lisää pieniä kotiin .  Sieluni silmin näen jo mustat takorautaiset laatikot orkideoilleni altaan laidassa sopusoinnussa valaisimien takorautaisten kannattimien kanssa.

Olivialle niistä dendron palluroista, en usko että olivat mitään keinotekoista ainetta, olivat halkaisijaltaan maksimissaan 2mm ja näyttivät enemmänkin joltain öttiäisen munilta kuin esin styrokspalluroilta. Kovasta kohtelusta huolimatta dendrokin näyttää voivan nyt paremmin, lukuun ottamatta kukkavarren katkaisua. Samaan ruukkuun kasvin laitoin takaisin missä olin ostanutkin vaikka mielestäni ruukku olisi voinut olla paljon pienempikin, en silti uskaltanut ruveta tekemään pikkuphaleni kanssa vaihtokauppaa.

Dendrolle kävi siis hieman köpelösti kun aurinkoisena päivänä päätin sen siirtää ikkunalaudalle nauttimaan aidosta valosta. Kotiin tullessani sain slaakin ja taas uhkasin tehdä kissoistani rukkasia, kukkavana oli taitettu poikki. Samaisesta syystä meillä ei ole oikeaa kuusta vaan muovikuusi, muuten kuusessa ei olisi pyhien jälkeen ainuttakaan neulasta jäljellä. Phalet sen sijaan voivat nyt vallan mainiosti, lehtien pudottelu loppui kuin seinään, molemmat puskevat uutta lehteä ja suurempi, huonompi juurinen on alkanut kasvattamaan uusia juuria. Lienee siis aiheellista antaa ainakin phaleille hieman lannoitetta kasteluvedessä, jotta jaksavat kasvatella lehtiään ja juuriaan.

Onkohan kukaan törmännyt  tällaiseen ilmiöön? Kyseessä Laelian lehti, johon on ilmestynyt Borrelioosia muistuttava jälki: läpimitaltaan noin sentti, keskellä ikään kuin pistokohta. Aivan kuiva ja muuten ehjä pinta. 

Olivia, tuo on mulle tuttu juttu viime kesältä, huomasin kahdessakin orkideassa Laeliassa ja yhdessä Cattleyassa samanlaisia laikkuja. Vein ne hetkeksi muista pois, kun epäilin jotain sairautta, mutta ei ilmeisesti olekaan mitään vaarallista, kun ei ole levinnyt eteenpäin lehdissä.

Epäilen, että voisi olla kirvan tai jonkun muun öttiäisen tekosia nuorella lehdellä, varma en kuitenkaan ole.

Olipa helpottava tieto! Voisko tällainen liimalappuun jäänyt siipiveikko olla syynä?

 

Pitää heti puhdistaa kyseisen ötökän maine: laitoin viestiä myös Raakille ja hän tunnisti just tämän harsokorennoksi.

Raakki kertoo, että "niitä pidetään puutarhurin hyvinä apulaisina, jotka popsivat kaikkia pieniä
tuholaisia, eli esim. mahlakärpäsiä ja muitakin pieniä otuksia. Voivat
käsittääkseni ainakin tavallisia kirvoja pistellä suuhunsa."

Käykääpä muuten upeilla hyönteissivuilla: http://www.raakkila.fi/Hyonteisia

Olivia, tuo ei ole syynä, nimeä en muista tuolle, mutta nuo syö muita itikoita, joten ovat hyödyllisiä. Noita näkee nyt sisällä, tosin ovat aika kankeita veikkosia nyt talvella sisälläkin. 

Kiitti, Jole - välitän tämän huojentavan tiedon kasvattajalle saman tien! 

(Ja kuten huomaat, Raakiltakin sain reaaliajassa samansuuntaisen vastauksen tuosta harsokorennosta).

Tuo harsokorento on minullekin tuttu. Erityisesti harsokorennon toukat ovat kirvojen suursyömäreitä. Oikeammin nuo harsokorennot ovat kirkkaan vihreitä, tämä varoittaa saakistajiakin kajoamasta siihen. Näin talvella korento yrittää selvitä vaan hengissä ja päästä kevään tullen jatkamaan elämäänsä ja sitten sukuaan. Voihan tietysti olla, että korento on jo syönyt sen tuhoa tehneen ökkösen.

Kaikkihan me täällä olemme jonkun ruokaa - sitä ikuista luonnon kiertokulkua!

Jole, jos olet vielä kuulolla: muuttuuko tuo borrelioosirengas ajan kanssa? Itselläni on muutama tällainen tapaus: 

Voisko olla samaa?

Minulla on myös käynyt tuolla tavoin. Kaikki ensin vaaleat kohdat lehdessä ovat muuttuneet tummiksi ja menneet kuopalle. Minulla on useampi samantyyppinen vamma eri kasveissa, joilla on kovat paksuhkot lehdet, esim. Cattleya-sukuiset. Mustat läikät ovat kuitenkin kuivan tuntuisia verrattuna mustaanmätään. Ei ole koskaan aiemmin ollut, viime kesän uutuuksia minullakin. Tuon kun pystyisi selvittämään onko tauti vai ötökkä vai huolimaton kastelu vai ...

Juu, rutikuivia ovat, eivätkä missään vaiheessa märkineet.  Jotenkin tuo säännönmukainen ympyrä ihmetyttää. Eivät kasva, mutta vaaleat kohdat muuttuvat ajan oloon mustiksi.

Minunkin kasveissani on esiintynyt tuota samaa läikikkyyttä ja olen ihmetellyt mitä se voisi olla. Öttiäisiä en ole löytänyt. Nyt alkaa jo olla voiton puolella kun ne lehdet kuivuvat ja tippuvat pois. Muuten kasvit voivat hyvin, kukkavanojakin työntävät. Ja tuota esiintyy varsinkin phaleissa mutta muutamassa catleyassa myös. Mitä sitten lieneekin.

Viime kesänä ilmestyi Alma Keen lehteen tällainen ympyrä ja nyt kun menin oikein läheltä katsomaan, löysin sieltä keskeltä jonkinlaisen pisteen myös.  Oli ilmestynyt loma-aikana ja kuvittelin, että pojilta oli jäänyt verhot tietysti ihan auki ja aurinko oli polttanut jotenkin vesipisaran kautta.. Tuo ymyrä on aivan sisäänpainunut ura.  Mitkä lie ufot asialla.

Kävin kurkkimassa useammalla kasvitautisivuilla ja pahasti näyttää siltä, että molemmissa tapauksissa on kyseessä on virus, joka tarttuu hyönteisten välityksellä. Tulee suuri suru oman kasvini kohdalla, sillä ohjeistettiin eristämään kasvi muista kasveista ja sitten hävittämään. Myös kasvualusta tulee hävittää. Siis ei kumpaakaan laiteta kompostiin. Ei suositeltu mitään hoitoainetta. Kyse on viruksesta, joka tarttuu kaikenlaisiin kasveihin, hyöty- ja huvikasveihin yhtälailla. - Jos se nyt sitten on se virus. Kuvat olivat kovasti samanalaisia. Se oli jonkun yliopiston kasvitautisivu, harmi etten laittanut muistiin.

Marna, pystyt jäljittämään osoitteen selaimesi Sivuhistoriasta.

 Siinäpä tuo on tautinen jököttänyt muitten keskellä kesästä asti, tekee parhaillaankin uutta versoa.  Mitenkähän se tartuntaherkkyys oikein menee, täytyy kai sitten hävittää. Blääh.

Olivia, eivät ole renkaat muuttuneet tai kasvaneet, eivät myöskään mustuneet. Saattaa tosiaan olla viruksen aiheuttama, mutta toivoisin Marnan olevan tällä kertaa väärässä  ... sorry Marna ... 

Omia kasveja en ole eristänyt mitenkään ja ovat nyt aika tiiviisti kun tilanpuute vaivaa.

Mutta sama virusaihe on ollut kovasti esillä Hosta eli kuunliljojen yhteydessä, nimenomaan hyöteisten kuten kirvojen aiheuttamista virustartunnoista niissäkin on kyse ollut.

Riittahelena, äläpä nyt ainakaan hätäile - kun tähänkin mennessä se on siinä jököttänyt. Selvitelläänpä asia ensin rauhassa!

Ja kun tuon Jolen viestin tuossa luin, saattaahan olla, että  virustautinen onkin vain tuo minun myöhemmin laittama kasvi, minkä kuviointi poikkeaa.

Niin, ei noita rinkuloita kyllä ole muissa kavereissa. Ja tässä yhdessäkin vain tuo yksi. On se aika erikoinen noiden kaikkien muiden pilkkujen, etanan jyrsimysten ja täplien lisäksi, mitä noista nyt aina löytyykin. Kyllä on monimuotoista elämää.

Se tautilinkki on tässä. Minulla oli toinenkin, autralialainen parempi linkki, mutta se on karkuteillä suosikeista. Yritän etsiä sen, koska siinä on enemmän kuvia. Jos pojat eivät ole tehneet Riittahelenan kasviin tuota kuviota harpilla, niin kyse voisi olla ns. Ring Virus, joka tarttuu siinä missä muutkin virukset.

http://www.extension.umn.edu/projects/yardandgarden/diagnostics/orchid.html

Inhoan suuresti näitä viruksia ja bakteereita, koska Cymbidiumin mosaikkivirus vei minulta Cattleya labiata Lindleyn, sellaisen joka on valkoinen huulta lukuunottamatta. Tauti aiheuttaa mustan ruutukuvion kukkaan. Ei mitenkään kaunis näky valkeassa kukassa.  Aivan ihana kasvi se oli. Suuri suru sen meno. Ne taudit siis oikeasti tarttuvat kasvista toiseen riippumatta kasvista. Ainakin epäilyttävät tapaukset kannattaa laittaa arestiin muiden suojelemiseksi. Tällä hetkellä minulla on lehdissä luultavasti bakteerin auheuttamaa "kuoppa tautia" tai lehdelle jääneiden tippojen aiheuttamaa mätää Lc. Thai Glowssa.

Voisiko Olivia ystävällisesti piilotta tuon linkin, että ei levittäisi palstaa.

Tämä tapaus oikeastaan voisi olla kauhugalleriassa, mutta laitetaan tähän noiden vastaavien jatkoksi. Nimetön (ilmeisesti) Ascocendani on saanut lehtiinsä vaaleita pilkkuja, jotka jonkin ajan kuluttua muuttuvat lehden alapuolella mustiksi. Ohessa pari kuvaa, valitettavasti hieman sumeita, koska valoa on niin vähän. Onko kenelläkään kokemusta? Mitä voi tehdä?

Marna, hei! Kirjasta Motes:Vandas kuva 9-9 on oheisena. Teksti. The fungus Cerospora - muistuttaa kovasti juvasi.

Ja mikähän syömäläinen tässä on möyrinyt, pieni CATTLEYA ARCTIC STAR "Snow Queen" lukee lapussa.  Kesällä oli vähän alkua tuossa alapäässä kuviota, syksyllä jatkui eli tuo kuvio on n.sentin kanttiinsa ja nyt talvella ei ole tapahtunut mitään.  On niin pieni kasvi vielä,  viime kesänä hankittu ja luulen, että vielä minulla hakee sijaansa muutenkin, enkä ole siksi tuota lehteä raaskinut leikata, kun muuten näyttää hyvältä. Taas tällaista outoa logiikkaa.

Kiitos Etelka. Todella muistuttaa. Täytyypä lähteä jahtaamaan hoito-ohjetta.

Riittahelenan kasvi näyttää siltä kuin joku ötökkä olisi kaivanut käytävää. On olemassa miinaajaksi sanottu ötökkä, jonka toukka-aste (mikä lienee virallinen nimi) kaivautuu kasvin solukkoon. Mahtaisiko olla sellainen? Tai sitten lehden pinta on vaurioitunut ja sitten kuivunut tuolta kohdalta.

Ongelma: Sain kerran lahjaksi tulilatvan, jossa myöhemmin huomasin olevan joitain valkoisia ötököitä, villakilpikirvoja luulisin, joten vippasin koko kasvin pihalle. Mutta nyt kauhukseni olen huomannut että ne ovat linnoittautuneet moniin muihinkin kasveistani, olen koittanut niitä myrkyttämään jollain tuholais aineilla. Luulin sen tepsivän, mutta löysin niitä pirulaisia 2sta orkideastani(heitin pois), santpaulisata(heitin pois), kaktuksesta(pois), ja nyt vielä suuresta+komeasta rahapuustani & amatsonliljasta. näitä kahta viimeistä en mitenkään haluaisi pois heittää mutta muu ei tunnu tepsivän! MITÄ TEHDÄ?? Pelkään että ne leviää  enkelinsiipiini ja muihin kasveihin!! AApuuAA!!

olivia ja marna!huomasin sen teidän keskustelun siitä pöpöstä mikä tekee sitä kuivaa läislää lehtiin ja mulla on oma kohtasta kokemusta samasta pöpöstä.toi mitä luulin rexis, siin on enään viime kesäsessä keikissä lehet jäljel,kaikki lehet mihin sitä tulee tippuu pois jossain vaihees.mut se kukki kyl tos syksyl eli ei mikään nopea loppu ainakaan toivottavasti saa jotai selvää

hyvä!olinkin oikealla palstalla kysyäkseni viisaampien neuvoa kun restrepia antenniferan kaks lehtee on muuttunut violetin värisiksi et onko normaalia vai saako liikaa valoa?

Tsöge: Omalla viherkasvikaudellani sain myös hillittömän villakirvatartunnan, niitä oli kliivioissa, kaktuksissa ja apostolinmiekoissa. Pääsin populaatiosta eroon vasta, kun pesin ikkunat, ikkunapokat, ikkunaverhot sekä ikkunalaudan alustan ja patterin välit. Niitä löytyi nimittäin myös tuolta ikkunalaudan alta ja pattereista, josta ne sitten kömpivät kasvien kimppuun. Villakirvojen munat pystyvät leijumaan ohuen seitin varassa lähitienoille. Niitä on myös kasvien juuristossa. 

Provado tehoaa suhteellisen hyvin villakirvoihin (imeytyy kasvin solukkoon ja kirvat saavat sitä ravinnossaan). Provadoa on sekä suihkeena että kasvualustaan työnnettävinä puikkoina. Orkideoille olemme oppineet liottamaan 1 puikon noin litraan vettä ja kastelemaan tällä (ei muuten imeytyisi kaarnan seasta). Tämän menettelyn tehoa en ole testannut muilla kasveilla enkä tiedä, miten ne siihen suhtautuvat. Substralin saippuapohjainen on myös hyvä, mutta se vaatii yltäpäältä suihkuttamisen. Mutta ennen kaikkea tuo siivousoperaatio on kaiken ydin - niin hullulta kuin se kuulostaakin!

Murdero, tuo Brassiallasi oleva tauti on hiukan eri kuin mitä me tässä olemme jahdanneet.  Noista on niin tosi vaikea sanoa, mistä ne tulevat ja mitä ne ovat. Yleensä sieni- ja bakteeritauteihin ei kotikonsteja ole, ainakaan Suomessa hyväksyttyjä.  Ainoastaan hyvällä ilmankierrolla voidaan niitä ehkäistä tai edes jotenkin rajoittaa.

Toinen kysymyksesi noista Restrepioista: aika monella niistä on lilahtavaa lehdissä, varsinkin lehtien alapinnoilla, aika helakkaakin. Mitä ilmeisimmin ne eivät kovin paljoa valoa kaipaa, ja jos ovat nyt punertuneet se viittaisi turhan paljoon valoon. Siirräpä joksikin aikaa varjoisampaan, punaisuuden pitäisi silloin vähentyä.

Marna, mulla ilmestyi syksyllä phalin ja pienen ascocentrumin lehtiin vastaavanlaisia laikkuja kuin sinulla on ascocendassasi (14.1.08). Laikut olivat lehden päältä ensin vaaleita ja alapuolella mustia ja pehmeitä, lopulta laikkukohta oli molemmin puolin musta ja pehmeä. Kyseiset kasvit asustavat vierekkäin. Leikkasin molemmista vialliset lehdet pois ja laitoin kanelia sekä leikkauskohtiin että laikkuihin. Toistaiseksi tilanne on rauhoittunut, täytyy seurata silmä tarkkana.

Näistä palstan kirjoituksista päätellen liikkeellä on enemmänkin tuon tyyppisiä sieni- tai mitä lie sairauksia. Johtuneeko lämpimästä talvesta ja syksystä, kun pakkanen ei tapa taudinaiheuttajia.

Palaan tuohon "Borrelioosi"-leeliaan (viesti 13.01. ketjun sivulla 24). 

Eviran kasvinterveysyksikön asiantuntija-raati on päätynyt siihen, että tuon "borrelioosi"-jäljen on saanut aikaiseksi todennäköisesti ripsiäinen, joka on kantanut  virusta, todennäköisimmin joko palsamin kuoliolaikkuvirusta tai tomaatin pronssilaikkuvirusta, joita on Suomessakin tavattu joskus orkideoilla.

Ripsiäisiäkin on useita lajeja, mutta kyse todennäköisesti kalifornianripsiäisestä.  Ripsiäisellä on neljä kehitysvaihetta:  muna- ja  toukkavaihe, kaksi kotelovaihetta ja aikuisvaihe . Se saa virustartunnan nuorena, mutta levittää sitä koko aikuisvaiheen ajan eli 1-2 kuukautta. 

Nuo kaksi mainittua virusta eivät leviä muulla tavoin kuin ripsiäisten avulla. Eräät muut virustyypit saattavat levitä myös esim. saksien avulla kasvimehun mukana tai niillä voi olla välittäjänä myös kirvat. 

Taudin saanut kasvi on koko ikänsä viruksen kantaja, mutta paniikkiin ei ole aihetta yhden, kahden rinkulan vuoksi, vakuuttavat kyseiset asiantuntijat. Asia on aivan eri esim. ammattimaisilla tomaattiviljelmillä, jossa hoitotoimenpiteet itsessään mahdollistavat virusten tehokkaan leviämisen tai perunaviljelmillä, joissa aina on viruksia levittäviä kirvoja. Näissäkin paikoissa yleensä selvitään ilman äärimmäisiä toimenpiteitä. "Malttia virustentorjuntaankin!" on yllä mainitun asiantuntijatahon viesti.

Ripsiäisten ilmaantumista voi tarkkailla keltaisilla liima-ansoilla (Gelbsticker, Esbau). Keltainen väri houkuttaa niitä puoleensa ja ne jäävät kiinni tahmeaan pintaan. Myös sinisiä liima-ansoja on olemassa, ne eivät vaan ole yleensä kaupoissa tarjolla, ovat ammattiviljelijöiden käyttämiä, mutta niitä voi tilata www.biotus.fi.  

Torjunta on aloitettava heti. Kaikki tavanomaiset aineet ovat soveltuvia, mutta Provadon sisältämän imidaklopridin teho on kyseenalaistettu. 

Kyseessä olevan leelian lähistöllä olevasta liima-ansasta löysimme pari todennäköistä ripsiäistä, sen onnettoman harsokorennon lisäksi, joka on moneen ääneen todettu syyttömäksi.

Joten ei syytä paniikkiin, mutta on entistä tarkemmin tarkkailtava, ettei kasveissa ole ripsiäisiä.

Olivia tuossa virittelikin keskustelua toisella palstalla Betadinesta ja teepuuöljystä. Ainakin ihmisellä nuo toimivat erinomaisesti. Betadinehan on jodipohjainen desinfiointiaine ja teepuun teho taasen perustuu sen eterisiin öljyihin. Tiedoksi vaan, että teepuuöljy on reseptitavaraa Norjassa. Jotenkin sen teho on tulkittu niin hyväksi. Kiitos vinkistä-aion kyllä kokeilla tehoja myöskin orkideoille.

Olivia, olipas hieno juttu kun selvittelit tuota virusongelmaa, voisin hyvinkin uskoa niiden aiheuttavan noita ympyröitä. Tiedän, että mulla oli ripsiäisiä kasvihuoneessa, kun kaveri täytti niitä mun omissa kasveissani. Kaverini tiesi mistä puhui, kun pitää puutarhaa ja käyttää jatkuvasti noita liimapapereita, ulkomailta kun kuulemma tulee kaikenlaisia öttösiä.

Minä olen myös mielenkiinnolla seurannut, kun katsoin myös että tuommoinen säännöllinen jälki täytyy olla virustartunta - mutta itsekään en tiennyt muuta ohjetta, kuin poisheiton. Mutta tietenkin järkevintä on poistaa tautia levittävä kantaja ja sitten jos ei ole muita oireita ja kasvit hyväkuntoisia, niin miksipä noista luopumaan. Hyvä Olivia, että otit selvää tästä. 

Itsellä ei ole omakohtaista kokemusta viruksista, mutta orkideaharrastuksessa pitää aina vaan koputella puu(päätä) ja sanoa vain, että vielä....

mikäs tekee tämmöstä mustaa kuivaa tuppeen(C.mendelii) ja muuttaa juuret osin rusehtaviksi, tuon alasmenevän ruukusta roikkavan sivuhaarat (kuvan ulkopulella) näyttäs oleven kyllä ihan OK mutta se "runkojuuri" on kuivahtaneen näköinen ja vähän halkeillutkin ja muutenkin kyseen alainen? muutenkin nuo vanhemmat bulbit ovat kovin kuivikkaat, mutta nimilapusta koittamalla ruukussa on kyllä kosteutta. Ruukun ulkopuolista juurta olen suihkutellut päivittäin uskossa ettei ilmassa roikuva ainakaan mätäne.Ei oikein arvaa repiä ruukusta uloskaan kun rakentelee kukkatuppea.Tuppi on kyllä vielä tyhjä ja viimevuotinenkin vain kuivui. Ho hoo vaikeeta on, mutta mielenkiintoista. Samaiselta lehdeltä löytyi pieni hämmykin(2mm), se on hyvä pitää osaltaan muista elukoista huolen jollei kuole nälkään.

Olivia, kiitos kauheasti, neuvoista, täytyypä heti lähteä siivoushommiin! taisivat kyllä rahapuun tappaa,?,kun siitä kaikki lehden irtoavat!!

Minulla on henkilökohtainen kokemus villakirvojen tuhoamisesta näin: Tavallinen laimentamaton Tolu suihkepulloon ja sitten vain suihkuttamaan kasvi likomäräksi sekä ylhältä että alhalta. Muutamassa tunnissa kirvat hävisivät eivätkä vielä - 3 viikko- tulleet takaisin. Kasvi oli nupullinen papi, nuppukin oli tolusta märkänä muttei ollut moksistakaan välittänyt, se avautui ihan normaalisti vain 3 pv  tolukylvyn jälkeen .

Ennen Olivian ehdottama perusteellista suursiivousta kannattaa ehkä kokeilla tämän tolukylvyn, se sujuu nopeammin ja vähemmällä vaivalla kuin talvisaikainen jättisiivous.

Pää ihan sekoaa, siis teho kylpy ja siivous

Laitoin tämän oncidiumin lehdestä kvan jo aiemmin, mutta nyt vähän tarkempi vielä.  Ostin tämän lokakuulla ja lehdet alkoivat uudesta versosta aloittaen olla tämän näköisiä n. kuukauden kuluttua.  Oli ostettaessa palikalla, mutta pari viikkoa sitten laitoin purkkiin kaarnarouheeseen, leikkasin huonot juuret, jätin uudet kasvavat ja pesin ihan vedellä vaan.  Nyt kääntelen ja vääntelen purkkiani ja ihmettelen, että voisiko sille tehdä mitään muuta kuin heittaa pois.  Tunnistaako joku vaivaa, olisiko myrkyistä apua??

Luomu pelittää. on hämmy saalitanut C. mendeliin lehdellä näitä pieniä sääkiä joiden toukat  järsivät lahoavia kasvin osia ja kai vähän eläviäkin.

Täytyi oikein käydä tutkimassa kirjassa "Kasvihuoneiden tuhoeläimet ja niiden biologinen torjunta"  julkaisja Kasvinsuojeluseura ,se on harsosääski ja toukat syövät lähinnä nuorien pistokkaiden ja taimien juuria suurille ja terveille kasveille ei niinkään haittaa toukkiin tehoaa kuivatus kotelot säästyvät ja kuoriutuvat olojen parantuessa.  Joskus uuden koivusta tehdyn korin kuoren rimojen alla mulla oli toukkia paljonkin, Samaan  aikaan hommasin ripsiäisten takia petopunkkeja jotka ilmeisesti hävittivät sääsketkin. Kerran käytin petoja vihannespunkeillekin (ne oli kyllä kalliita) erinomaisen tehokkaita.  Kirja on muuten hyvin mielenkiintoinen. Pitäisi vaan itikat tuntea paremmin. Yksi vuosi kun toin myöhään kinkkiruusun sisälle juurelle oli asettunut talvehtimaan lauma luteita joista.Jälkeenpäin epäilin että olivat petoja.  Mut "mä ne myrkytin" pahus olishan niitä voinut hetken seuraillakin, mitä  alkavat touhuilla. Pistin uusiksisi Kone hukkasi (tai minä) rivinvaihdon täytyi roplailla

osaisko joku sanoa mikä mun dayakia vaivaa?
  

tässä on mainoksesta kopioitu juttu neem öljystä, joten siihen pitää suhtautua varauksella.

Neemoil contains a extract from the seeds of the Neem tree which has the very positive side effect that the substance will make sure that the insects will stop taking food within a couple of hours. After a couple of days the development of the insects stops and they cannot reproduce anymore and therefore die. The working substance of the Neemoil will be transported within the plant so that all the sucking insects who didnt get the spraying substance over theire bodies will die from eating the substance. So even if you`ll get any insects in youre garden within 2 weeks of time than the substance within the plants will kill the insects. After these 2 weeks the substance will be out of the system of the plant. The Celaflor Neemoil is a biological product and is unharmfull to humans if handeled properly.

ja tässä juttua lisää, http://apassi.net/kasvit.tuholaistentorjunta.html

Tässä luomua. Aikas tehokas tuo lihan syöjä kasvi (Kihokki) noille harsosääskille. Toimii ainakin indikaattorina, ei varmaankaan pysty kaikkia pyytämään kun ei loiki. Mutta ihan kiva noin muuten seurailla.

paitsi että vähän kylmii mitä tapahtuu ruukuissa?? Harso sääsket kyllä on paremmin lahoavan syöjiä - hmm? siis onko juuret kovin huonossa kunnossa vai miksi niitä on noinkin runsaasti?
Tosin ovat han ötökät usean viikon ajalta.

Hei!

Jenkkilässä, jossa myrkkyjen käyttö on suuressa suosiossa, taistellaan noita sienitauteja vastaan muullakin kuin hyvällä ilmanvaihdolla. Saako Suomesta / Saksasta tilaammalla physan 20 taikka jotain muuta vastaavaa.

Disoja kun olen tilailemassa ja ovat ilmeisesti kovinkin alttiita sienitaudeille, niin ajattelin, että olisi hyvä olla valmiina.

Terveisin

Jussi

Jussi, siirsin viestisi tähän ketjuun, jotta pysymme suhteellisen yksinkertaisessa hakemistojärjestyksessä.

Meillä suuntaus on yhä enemmän luomuun päin, kertoi Eviran tarkastaja tässä muutama viikko sitten.

Evirasta saat Physaninkin suhteen pitävän tiedon, nettisivut: www.evira.fi

Nyt meni hermo löytyi kehrääjäpunkkeja maranthasta, ei onneksi vielä orkideoista (kop! kop! kop! - auh päähän sattuu) Eikun ensiavuksi suopasuihku ja sitten luuri käteen, soitto Biotus.fi ja torstaina polkasen ötökän hakuun = ansaripetopunkkeja, harsosääskipetoja ja sinisiä sekä keltaisia liima-ansoja. Öttiöisiä niin avuksi lisää öttiäisiä. Auttanut niiden invaasioon varmaan helteet, kuiva keli ja seljällään olleet ovet ja ikkunat. Uusia kasveja nimittäin ei ole tullut sisälle aikoihin. Kirvojakin ulkona niin perskutisti että syytä pitää silmät auki.

On sit helppoa ötökkätorjunta sen kun kahvilusikalla levittelee purkista kasvien tyvelle, ei tarvi pelätä roiskeita eikä jäämiä. Pienet, tuskin erottuvat, viipeltävät pedot vaan lähtevät liikenteeseen ja saalistamaan. Joskus aiemmin hankin petoja ripsiäisille ja ovat pysyneet kurissa (ei ole näkynyt). Nyt laitoin Hypoaspis - punkkeja (harsosääski- ja karvajalkapetopunkki) (täytyyköhän varoa itsekkin koipiaan, he he).
Ensi tiistaina haen ansaripetopunkkeja niiden kehrääjäpunkkien päänmenoksi. Kertoilen tuloksista myöhemmin.

Viikko sitten kukkansa aukaisuust Asocenda Prises Mikasa muuttui yhdessä vuorokaudessa tällaiseksi.

Vielä lähikuva. Mitä tämä on?

Jolanda, kyllä sulla taitaa ripsiäisiä olla. Myös punkit tekevät hopeanhohtoa, mutta niitä ei näe paljain silmin, vaan 15 x suurennuslasilla.

Varuillaan pitää olla koko ajan. Esimerkiksi villakirvan elinkaari on kolmisen kuukautta. Jäin tässä miettimään, vetävätkö orkideat puoleensa enemmän ötököitä kuin muut kasvit, mutta en oikein osaa sanoa. Voisi ehkä ajatella, että orkideoilla pitäisi olla suurempi ilmankosteus kuin monella muulla kotikasvilla, ja ötökäthän lisääntyvät kuivassa kasvissa. Ilmankosteuden nostoa voisit harkita.

Käypä taas taistoon!

Orkidea, onko tuo ilmiö vain yhdessä kukassa, vaiko myös muissa?

Oisko mahdollista, että kukkaan olisi osunut kasteluvettä? Seisovassa kosteassa paikassa sienet riehaantuvat nopeasti. Onkohan sulla tuolla kohtaa minkälainen ilmankierto?

Marnan selitys on aivan looginen, kun katselee tuota kuvaa ja kuvittelee, miten kukka on kehittynyt nuppuvaiheessa, jolloin ripsiäisnaaras on sinne pujahtanut perustamaan uutta siirtokuntaansa. Ihan yhdessä yössä se ei tosin ole tapahtunut, mutta ennen kuin vauriot näkyvät kuluu siihen aikaa.

Myös villakilpikirvat rakastavat perhosorkideoiden kukkien ohella vandansukuisia. Ne ovat kuitenkin helpompia havaita, kun ne näkyvät ihmissilmälle, eivätkä aiheuta samanlaista tuhoa kuin ripsiäiset.

Bernerin Bio-Killin sanotaan tehoavan lentäviin ja ryömiviin hyönteisiin kodeissa. Sen tehoaine on permetriini, jota yleensä pidetään hyvänä muurahaisten ja koiden torjuntaan, ripsiäistä ei erikseen mainita.

Kemiran Bioruiskute (ei ötököitä -sarja) sisältää pyretriiniä ja sen sanotaan tehoavan myös ripsiäisiin.

Substralin saippuapohjainen (vihreässä pullossa) tehoaa myös ripsiäisiin, samoin mäntysuopa.

Bernerin Provadon (imidaklopridi) luvataan myös tehoavan niihin.

Ripsiäisen elinkaari on 1-2 kuukautta, joten sitkeä pitää olla!

Tässäpä yksi syy miksi suosin noita öttiäisiä. Harsosääskipetopunkki on nälkäinen kaveri. Niistä sanotaan: ovat pitkä ikäisiä; säilyvät ja lisääntyvät kasvualustassa jopa kuukausia mikäli ravintoa riittää. Hypoaspis punkkeja käytetään lähinnä harsosääskien torjuntaan, mutta ne popsivat myös mm. hyppyhäntäisiä ja maahan koteloituvia ripsiäis-koteloita (ripsiäistorjunnassa harsosääskipetopunkit levitetään ennakkoon heti viljelykierron alussa) Eli on ihan kiva heittää uuden rahkasammaleenkin sekaan kun ajoittaa sammalen vaihdon samalle kohtaa. Sekä aikuiset että toukat ovat petoja. Tietysti elävien olentojen kanssa on aina se että niilläkin on omat elinympäristö vaatimuksensa jotta pysyvät hengissä. Eivätkä ole mitään salamasotilaita vie parisen viikkoa ennen kuin lisääntyvät niin paljon että tuloksia alkaa näkyä. Mutta ennen kaikkea kasvit saavat olla paikoillaan, minulla ei ainakaan ole oikein hinkua koko kasvustoa siirrellä kylppäriin (ati ulos) ja takaisin muutaman pävän välein useampaan kertaan. Eikä pedoille tule tuholaiset immuuneikksi. Eikä hintakaan ollut mielestäni mahdoton parisen kymppiä kymmenentuhatta öttiäistä (ansaripedot vähän yli), no muualla tietysti tulee siihen postikulut päälle. Ja ennen kaikkea ainakin aikaisemmilla kerroilla olen onnistunut. Ei ole ripsiäisiä näkynyt. Harsosääskiä nyt saa aina pussimullankin kanssa, muihin kasveihin ja sieltä orkideoiden kasvualustaankin. Niinkuin teksitä huomaa taidan olla "kettutyttöjen" kavereita.

Tuo kehrääjäpunkki on orkideoille todella kiusallinen vitsaus. Se nimittäin iskee silloin kun kasvualusta kuivahtaa... juuri kasvualustanhan tulee kuivahtaakin useimmilla orkideoilla kastelujen välissä! Sinun on parasta alkaa suihkuttelemaan tolu-vedellä orkideoitasi, vaikka seittiä ei edes näykään. Olen välillä suihkutellut myöskin Raidia(pyretriini) kehrääjäpunkkien riivaamiin kasveihin. Suihkepullon ponnekaasujen kanssa tulee olla varovainen, ettei sitä suihkuttele liian läheltä kasviin. Se voi vahingoittaa solukkoa. Jos niitä saastuneita kasveja ei ole kovin paljoa kannattaa ne laittaa johonkin suureen muovisäkkiin(esim. jätesäkki) ja suihkutella sinne sitä Raidia ja sitten pitää pussia suljettuna muutaman tunnin, että myrkky pääsee oikein vaikuttamaan. Nämä toimet pitää uusia useamman kerran vaikkapa viikon välein.

Tarkoitukseni oli ottaa kuva perhosorkidean alimmasta kellastuvasta lehdestä, kun sitäkin asiaa usein ihmetellään. Mutta ruudulla näyttikin tältä:

Olin niin jo kuvitellut päässeeni eroon noista villakilpikirvoista - mutta ei! Hommiinhan sitä taas joutui: kaikkien kyseisessä tilassa kasvavien kasvien pesu kuumalla vedellä, liotus Provadossa ja sumutus vesi-viinaseoksella, jossa tippa astianpesuainetta. Samalla siinä ikkunakin tuli pestyksi...

Lehti on siis ihan oikeasti kellastunut vanhuuttaan ja villakilpikirvoja on lehtihangan lähellä terveillä lehdillä. Eivät ehkä näy kuvassa kuin valkeina pisteinä, mutta suurennettuna ruudulla kyllä.

Ja tässä tämän ihanan aamun löytö:

Joitakin kasvejani on ulkona metallipöydällä muovilaatikossa. Harmittelin, kun primitiivireaktiona lyttäsin ensimmäisen lehtokotilon inhosta irvistäen. Mutta ei hätää, sen kaveri lymysi viereisessä purkissa, joten kuvankin sain. Ferramolia olin laittanut pienelle lautaselle purkkien keskelle, mutta se ei ollut kiinnostanut, kun siinä ollut perunanpala oli kuivunut käppyräksi. Lehtokotiloita on tullut parin, kolmen vuoden kuluessa riesaksi asti. Eilisiltana kuuntelin, kun pikkusiili rouskutteli niitä tyytyväisenä.

Jotenkin tulee mieleen mummin heitto, etteivät orkideat ole turvassa etanoilta, ellei kasveja ripusta ilmapallon naruun...

Nuo lehtokotilot ovat todellinen riesa tällaisena sateisena kesänä. Ferramol ja perunanpalat ovat vain pienoinen helpotus sodassa etanoita vastaan. Silti riittää noita vihulaisia kerättäväksikin asti.

Onko tuhatjalkaisesta haittaa orkidealle?

Löysin kukassa olevasta Paphiopedilum Maudiae 'Black Jackistä' tällaisen ötön. Pitäiskö sitä ruveta äkkiä tuhoamaan ja vai antaako vaan olla?

Löysin vanhoista viesteistä maininnan, että tuhatjalkaiset ovat petoja, jotka syövät haitallisia hyönteisiä. En kuitenkaan ole varma, onko tämä varmasti vaaraton yksilö vai voiko se paremman puutteessa ruveta syömään paphiani.

Hanhikki, noitakin "tuhatjalkaisia" on varmaan tuhatta eri lajia. Yritin tiirailla kuvaa ja mielestäni siinä olevalla on jaokkeessa kaksi jalkaparia, eikös vain? Tämä johtaisi ajattelemaan kasvihuoneissa yleisesti tavallisia juoksiaisia. Ne ovat kasvissyöjiä, jotka syövät lahoavia kasvinosia, mutta joiden sanotaan myös syövän orkideoista puheenollen niiden juurten päitä ja tekevän myös kukkiin vioituksia.

Jotkut näistä tuhatjalkaisista ovat lihansyöjiä, mutta mitkä, se tarvitsisi jonkun ötökkägurun selvittämään.

Joten vaikka tuota tyyppiä ei purkissasi varmaankaan monta ole (kasvihuoneista ja kivien altahan niitä löytää porukoittain), nostaisinpa hänet kuitenkin pihalle. Ruukun upottaminen joksikin aikaa lämpöiseen veteen ajaa kyllä siellä piileksivät ötökät kaipaamaan kuivempaa maata. Mihinkään paniikkiin ei kuitenkaan ole syytä.

Kiitos vastauksesta Olivia. Rupean heti poistopuuhiin, ettei hienosti kukkiva Maudiaeni joudu vaaraan. Kasvi on ollut hienosti kukassa ostosta saakka eli nyt vähän yli kolme viikkoa, joten aivan kamalaa jälkeä tuhatjalkainen ei onneksi ole tehnyt. Yhden pienen etanan ehdin jo aiemmin poimia samasta kasvista, tämäkin saa mennä samaa tietä.

Maudiae on nyt kylvetetty lämpimässä vedessä ja tuhatjalkainen nostettu pihalle. Homma kävi helposti, kun ötökkä kiipesi ylös kuiville, mistä se oli helppo saada kiinni. Samassa yhteydessä ruukusta putkahti myös yksi liero. Toivon nyt, ettei ruukussa ole enää lisää samanlaista porukkaa. Liero ei varmaan ole tehnyt kasvualustalle hyvää. Kukinta jatkuu kuitenkin edelleen hyvin.

En usko, että yksi liero mitään pahaa on saanut aikaiseksi. Sehän syö maatuvaa kasviainesta. Venuksenkengät ovat maaorkideoita ja viihtyvät tiiviimmässä kasvualustassa kuin epifyyttinä kasvavat perhoset. Kaikkea hyvää p.Maudillesi!

Perhosorkideassani oli jotain ihmeellisiä ruskeita juttuja lehtien alla ja varressa irrotin ne sillä ne lähtivät helposti irti tässä kuvia niistä:

Tietääkö joku mitä nämä ovat?

Yhdynpä samaan kuoroon: kilpikirvoja. Niistä lempinimeltään kahvipapu. Jos kilpikirvoja pitää saada, niin nämä ovat sieltä helpoimmasta päästä. Eroon pääsee kun penslaa pöytäviinaan kastetulla siveltimellä, jolloin kilvet irtoavat ja niiden alla suojassa olevat munat ja pienet poikaset paljastuvat. (Aikuiset naaraat jymähtävät paikoilleen ja niiden jalat surkastuvat. Mutta niiden helmoissa pyörivät sitten jälkeläiset.) Tämä pitää toistaa muutamaan kertaan, kunnes niitä ei enää ole. Kasvin voi myös välillä pestä reilusti lämpöisellä vedellä.

Olen laittanut tonne kauhugallerian puolelle näitä otoksia kukoistavimmista kauheuksistani:

Noi on nyt tuomittu bakteeri- tai sienitaudiksi, ja kasvit pitäisi hävittää?! Eikö ole mitään "rokotetta", jota voi tujauttaa rehuille?

Nämä kadehdittavat dendrot on nyt diagnosoitu syöpäläisten uhreiksi:

Ja itse teossa tavatut, mikroskooppiset viholaiset:

Ja tällaista jälkeä saavat aikaiseksi:

Menivät taas jälleen kerran myrkytykseen – kolmas kerta peräjälkeen...

Siis tarkoitatko Olivia, että vanha kunnon malasiini kiellettäisiin? Eihän se voi olla tottakaan. Itse käytän myrkkyjä todella säästellen, mutta hädän hetkellä pitää olla "kättä pidempää" saatavilla. Mielestäni malasiini on juuri sellaisiin äärimmäisiin tilanteisiin. Se on jopa hyväksytty luomuviljelyssäkin, koska häviää ympäristöstä.

Tää korutont' on kertomaa:

Malationia sisältävien valmisteiden hyväksymisen peruuttaminen

EY:n
komissio on päättänyt olla sisällyttämättä malationi-tehoainetta
positiivilistalle.Tämän johdosta Evira on 28.11.2007 päättänyt, että
malationia sisältävät valmisteet Malan-ruiskute, Malasiini-ruiskute ja
Ei ötököitä puutarhassa poistetaan kasvinsuojeluainerekisteristä
1.10.2008. Rekisteristä poistamisen jälkeen valmisteiden myynti ja
käyttö on kielletty.

Lähde

Ruukkutarhuri katsopas pirruuttas seuraavalta sivustolta,
http://www.biotus.fi/DowebEasyCMS/?Page=Kehraajapunkit,
siellä on vähän juttua vihannespunkista, kiusankappalees voisivat olla niitä.
Tauteihin en puutu, kun en niistä tiedä.

http://www2.agronet.fi/kasvinsuojeluseura/tasapaino/op-materiaali/op22/tuhoel.html tässä muuan sivu tuholaisten torjunta aineista, aika mielenkiintoinen, vaikka onkin lista

Kiitos kaunis, Aram! Kävin sunnuntaiostoksilla Backaksen puutarhalla ja toin repullisen myrkkyjä. Täytyy todeta, ettei oo ilmasia nekään! Nyt on kaikki muhitettu kertaallee myrkyissä oikein muovipussissa ja cassiope on käsitelty jo kolmeen kertaan, viimeksi vielä Substralin saippuapohjaisella... Samalla litkulla jälleen kerran myös partsin dahlia. Hiivatti!

Farmeriin ruttoontuneisiin lehtiin on ilmestynyt tällaisia mykyjä:

Ihmettelin, mitä ne on ja nehän irtoo, kun vähän kynsäisee. Jäljelle jää kolo:

Ja sen pahiten ruttoisen Phalin uuteen lehteen, joka on muuten täysin priima, on iskostunut tällanen rupelo:

Voisko noi ny olla niitä sienitaudin itiöemiä?

Sarco pudottelee lehtensä one by one... rutto näyttää levinneen juuriinkin. Prkule!

Osuipa eilisiltana käteeni Amerikan Orkideayhdistyksen AOL:n lehti Orchids vuodelta 1996.

Tämän kuvan nähdessäni muistin oitis taannoin Riittahelenan kuvan (ketjun sivulla 25) . Ellei se ollut lasten kurillaan harpilla piirtämä (kuten joku epäili), niin se saattoi olla Odontoglossum ringspot -virus, joka esiintyy myös Phalaenopsiksen lehdillä, kuten tässä.

Artikkelin kirjoittaja Ronald B. Geraci kertoo, että tämä on yleinen virus lähinnä seuraavailla orkideoilla: Cattleya, Cymbidium, Phalaenopsis, Vanda, Oncidium. Toinen yleinen on Cymbidium mosaic virus (CyMV).

Viruksia vastaanhan ei ole keinoja, mutta niiden leviämiseen voi vaikuttaa esim. steriloimalla työvälineet, jos tällaista kasvia joutuu amputoimaan. (Kun en löydä vastaavanlaista kuvaa netistä, joudun laittomuuksiin kopioimalla sen lehdestä)

Tässä kanssa yksi harmin kappale ja uusiutuva luonnonvara! Sain kasvin Saksasta heinäkuun alussa (Aerangis distincta x A. kirkii). Olen pitänyt sitä eristyksissä, koska tiedän kyseisellä tarhalla olevan ongelmia. Nyt lähes kaksi kuukautta myöhemmin, mitä siellä lehtihangoissa onkaan - villakirvoja.

Usein kysytään kauanko uusia tulokkaita pitää pitää karanteenissa. Siihen on aika vaikea vastata, mutta tehotarkkailussa kyllä viikkotolkulla. Villakirvankin kehitys munasta kestää 2-3 kuukautta.

Osaisikohan kukaan sanoa onko tällä perhoselle enää mitään tehtävissä?

Kukka on ostettu muutama viikko sitten kukkivana ja pari viikkoa sitten siirsin sen semihydroon, kasteleminen on näin paljon helpompaa töissä kun ei tarvitse upotuskastella.

Orkidean ylimmässä lehdessä oli noin sentti kertaa sentti musta täplä, mitä en valitettavasti huomannut ostaessa ehkä tajunnut tehdä tietenkään asialle mitään heti kun olisi pitänyt.

Nyt kuitenkin kukka tiputti tuon ylimmän lehden pois ja samalla huomasin että toiseksi ylimpäänkin lehteen on ilmestynyt tuollaista mustaa ruusukkeen lähelle. Tämän näkee kuvasta. Leikkasin ylemmän lehden alaosat pois ja laitoin leikkauskohtaan teatree oilia ja kanelia. Kuvassa näkyykin kaneliakin.

Mutta mitä nyt pitäisi tehdä? Pitäisikö leikata tuo alemman kuvan lehtikin pois ja hoitaa leikkauskohdat, kuitenkin lehteen on tullut tuollaista mustaa?

Sori, aika huono kuva, kamerakännykkä. Saakohan tuosta mitään selvää. Ainakin siitä näkee ylimmän lehden alapuolen mustuneen ja lehden yläpuolella vähän kellertävässä osassa tuollaisen musta täplän.

- Ville

Mulla yhden perhosen toiseksi uusin lehti :

Lehden toinen reuna pehmeä, kun kurkkaa alapuolelle:

Valuu kellertävää ja mädälle haisevaa nestettä, lehdessä on ihan kuin pintakalvo ja sen sisällä lehti on muuttunut mössöksi.

Päätin sitten leikata lehden pois:

Leikkauskohtaan kanelia. Uusi lehti vaurioitui vähän leikkauksen yhteydessä ja siinä on myös tummempi läikkä, samanlaista kuin isossa lehdessä oli ennenkuin pehmeni:

Saa nyt nähdä toipuuko vai meneekö kauhugallerian puolelle...

Onko aavistusta mikä tekee tällaiseta, ötököitä en nähnyt voiko olla virus tms.?

Ansu, näyttää kyllä sen verran pahalta, että heittäisin kasvin suosiolla pois, jotta ei tartuta muita. Jokin sieni- tai bakteeritauti tuossa kasvireppanassa jyllää, eikä siihen kyllä ole kotikonsteja. Valitettavasti!

Minulla samanlainen tapaus kuin Spede-Villellä.

Tämä Phalaenopsis equestris ''alba'' tuli kesällä Botorchin kimpasta, valmiiksi kasvupiste mustana. Olen antanut sen olla ja nyt kasvattaa kukkavanaa. Toiveajattelen että tekee sitten keikin.

mummi, kiitos, annoit minulle toivoa. En sumuttele Phaleja..en oikeastaan muitakaan Orkideoitani. Poikkeuksen tekee Holgoglossum wangii, se saa sumutusta aamuin/illoin.

Voi ärsytyksen ärsytys, näyttelyhankinnoista huolta jos toista.

Tarkkailin tänään suurennuslasin kanssa auringonpaisteessa noita karanteenikasveja, joista sitten liian monessa näkyi elämää. Ja minulle ihan tuntemattomia tapauksia, joten osaisko viisaammat auttaa?

Brassia Rexissä lenteli mielestäni vaalea, ison harsosääsken kokoinen öttiäinen. En osaa paremmin kuvailla, sillä rutale oli vielä nopea. Ihan tavan harsosääskiäkin kasvualusta lenteli pois kun kastelin kasvia. Hyvä että kastelin, sillä en huomannut itse tarkkailussa mitään. Elämää tuli sitten vasta veden lisäyksestä yhtälöön. Kasvi on sitten karanteenissa ainakin toisen viikon. Mikähän ötökkä voisi kyseessä olla? Kasvissa itsessään on mustia pisteitä lehdessä, muuten oikein hyvän näköinen.

Brassia Dahlenburg se sitten viattoman näköinen olikin... Vaan kaarnaseoksessa - ei siis kasvissa itsessään - näkyi suurennuslasilla jotain seitin tapaista. Harmitontako? No, kasteluveteen huuhtoutui jotain pikkumatosia, joten nyt tuo lilluu mäntysuopavedessä.

Nyt löytyi Brassadasta hämähäkkikolonna. Siis okei, harmiton vaiva ihan sinällään, eikös, mutta ihan ulkomaantuontia hämähäkkejä, ja aika... paljon. Kiehtovaa. Mitähän löydän seuraavaksi?

Tässä minulla kuvia perhosesta. Ostin ohi kukkineena ja oli ilmeisesti kastelussa mennyt kaupassa vettä lehtiruusukkeeseen pudotti lehtensä päivä kotiin tulon jälkeen. Annoin olle kun ei kukkavanat kuoleet alkoi kasvattaa 2kk kuluttua keikkejä.

• 


• 


• Viikko sitten huomasin että kasvatti yhteen keikkiin kukkavanaa. En ole vielä istuttanut kun olen odottanut että tulisi 4-5 juurta. Keskelle ei ole tullut mitään kasvu alkua.


• 

jahas.terve taas pitkästä aikaa.Sain tuossa lahjaksi muutama päivä sitten kyseisen orkidean.Ja nyt siellä vilisee elämää.

tässä vielä toinen kuva

mitäköhän örkkejä mahtavat olla?kiitos

Jos kyseessä on tavalliset kirvat liota yksi provado tabletti/litraan vettä ja kastele kasvisi liuoksella ainakin kolmen viikon ajan. Jos kyseessä olisikin kehrääjäpunkit voit käyttää tolu vettä ja/tai Raidia suihkuttamiseen. Itse olen laittanut kehrääjäpunkkiset kasvit muovipussiin suihkutuksen ajaksi ja pitänyt pussin suun kiinni yön ajan. Kannattaa varoa lehtiä, ettei ponnekaasu vaurioita niitä. Raid-käsittely kannattaa uusia pari kertaa peräkkäin viikon parin välein. Ei muuta kuin tsemppiä!

Heips!

Tietääkö joku tarkemmin phalaenopsiksissa piilevistä virustaudeista tai siitä, kuinka tunnistaa home/sienitauti omassa kukassa, (jo) ennen kuin se on vainaa?

Löysin kaupasta pari kuivuuteen-kuolevahkoa phalia erittäin halvalla ja nyt kaksi niistä on kaupassa kuivuttuaan ruvennut omassa hoidossani mädäntymään! En jotenkin jaksa uskoa, että olen onnistunut saattamaan ne tuohon pehmenevään tilaan pelkillä omilla toimillani, koska muiden phalieni kanssa ei ole ollut pulmia.

Taudinkuvaus:

Lehdet pehmenevät yksi kerrallaan, alkavat tummua tyvestä alhaalta ylöspäin ja päivässä tämä tumma lörppö kohta etenee parhaimmillaan sentin matkan. En usko, että kerkeän tuota toista enää pelastaa, mutta vastaisuuden varalle ois hyvä tietää, kuinka sitten toimis.

Lehdet siis näivettyvät/pehmenevät ja niiden alapinnalta löytyy pieniä valkoisia pisteitä, joista ei tiedä ovatko jonkun öttiäisen vai taudin vai kasvin omia.

Kun huomasin pehmenemisen, kiskaisin ne ruukuistaan ja juuret olikin erittäin huonossa jamassa. Sitä vain ihmettelen, miksi pehmeneminen jatkuu, vaikka kaverit ovat olleet pois mullistaan jo pari päivää. Olen suihkutellut juuria, välillä sokerivedelläkin, mutta tässä tilanteessa on vaan se pulma, että edistääkö mätänemistä vai ilmankosteutta..?

Kamera on rikki, sori, ette saa nyt kuvaa

Onko tarpeen ryhtyä mittaviin eristystoimenpiteisiin?

Vaikean kysymyksen kyllä esititkin - jokainen joutuu jossain vaiheessa samaa asiaa pohtimaan, kun kukka tekee kuolemaa.

Oireet viittaisivat mustamätään, mutta että miten sen osaisi ennustaa, niin tuskinpa siihen oikein konsteja löytyy. Joskus syynä mätänemiseen voi olla lehtihankoihin tai -ruusukkeeseen jäänyt vesi, mutta itsellänikin on joku kukka mädäntynyt ihan ilman näkyvää syytä. Kaikki lehdet tippuivat vaan muutamassa päivässä, kun mätä levisi runkoa pitkin.

Itse hoitelen paljon noita heitteille joutuneita kukkia ja väkisinkin niissä tappioita tulee, mutta se ei harmita niin paljon, kuin jos kukasta olisi maksanut monta kymmppiä ja se sitten noin joutuisi kompostiin.

Enempää en osaa tuohon sanoa - ehkä joku muu osaa jatkaa.

Jatkan tästä Raakin selostuksesta: Kerroit, että phalet olivat ostaessa kuivahtaneet. Tätä ei se suvaitse liian kauaa. Voi olla, että juuret ovat jo sen verran vaurioituneet, että niiden kyky imeä vettä on huonontunut ratkaisevasti. Tuossa vaiheessa, kun heikot juuret väkisin kastellaan saattaa käydä niin onnettomasti, että juuret ja kasvi alkaakin mätänemään.

Kasvi ja juuret kannattaa elvyttää rahkasammaleessa ja muovipussissa(ks.orkidean elvytys). Tässä tapauksessa pitää katsoa tarkkaan onko kasvupiste menetetty-sitten ei mahda paljon mitään.

Mikähän tällä on vikana? nuo eivät ole kai mitään ötököitä, vaan jotain ihme rupia..

Vaikeat kysymykset sen kun vaan jatkuu!

Noita monennäköisiä rupia tai ruttoa on viimeisen vuoden aikana ihan porukalla ihmetelty, kun niitä ennen pitkää näyttää kaikille joihinkin kukkiin ilmaantuvan. Tuossa kuvassasi oleva lehti on vielä aika siistin näköinen ja minulla on kuvia paljon pahemmistakin.

Ei taida kukaan ihan varmasti aina syytä noihin pystyä sanomaan, mutta monenlaisia arveluja olen kuullut. Joku puhuu jostain taudista, toinen jostain punkeista, jotka syövät lehteä sisältä ja eräänä selityksenä pidetään myös ylilannoitusta - ota niistä sitten selvää.

Minullakin eräänlaista rupea alkoi tulla perhosten lehtiin viime talven aikana ja silloin kuulin eräältä pitkään orkideoita harrastaneelta teoriasta, että ylilannoitus voisi tuollaista ja pahempaakin jälkeä tehdä. Siirsin jo osan kukista eristykseen kellarin työhuoneeseen, kun pelkäsin jonkin taudin aiheuttavan sitä rupea, mutta sitten päätin kuitenkin kokeilla vähentää lannoitusta ja kastelin niitä koko kesän pelkällä vedellä ja varmuuden vuoksi vielä lopetin upotuskastelun samassa vedessä, ettei "tauti" ainakaan leviäisi.

Syksyä kohden uudet kasvavat lehdet ovatkin olleet kauniin vihreitä ja terveitä ja kaikki kukat lisäksi lykkäävät uusia kukkanuppuja vanhoihin vanoihin ja monet samanaikaisesti myös uutta kukkavanaa. Johtopäätöksenä ainakin omalla kohdallani on se, että vähennän jatkossakin selvästi niiden lannoitusta, mutta en mene sanomaan, että se kaikilla auttaisi. Ehkä aiheuttajia on useampiakin tai sitten monen tekijän yhteisestä vaikutuksesta. Kuitenkaan yksikään noista rupisista kukista ei ole kuollut, jostakin pahimmin arpeutuneet lehdet ovat kellastuneet ja tippuneet pois.

Ei taida paljon apua selostuksestani olla, mutta en noista vielä kovin huolissani olisi. Voithan kuitenkin halutessasi pitää tuota kukkaa vähän erillään ja kastella sitä omalla vedellä varmuuden vuoksi. Mietin tässä, että uskaltaisinkohan laittaa kuvia omista "ruttoisista" kukan lehdistä - etten ihan uskoa veisi ja aiheuttaisi unetonta yötä.

http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://nathist.sdstate.edu/orchids/Pests/mites_files/image012.jpg&imgrefurl=http://nathist.sdstate.edu/orchids/Pests/mites.htm&usg=__DA8E3yiNk-uYJjFxVbHHxGB70c4=&h=177&w=151&sz=10&hl=fi&start=11&tbnid=9pjm-RwdwUrMNM:&tbnh=101&tbnw=86&prev=/images%3Fq%3Dorchid%2Bmite%26hl%3Dfi%26rlz%3D1B3GGGL_fiFI242FI242%26sa%3DG

Onkohan kellään tietoa ko. "Oribatid Mite"-örkistä? Minulla elää kaapissa ko. eläväinen, mutta en ole vielä onnistunut googlaamalla löytämään sille suomen kielistä nimeä + enkä osaa vielä oikein päättää, että onko siitä haittaa kasville vai ei....

Tosin, yleensä kun kasvi lopettaa kummallisesti kasvunsa, tuntuu syyllinen olevan juuri tuo pikkumustapisara, joka on taas ilmestynyt kasvualustaan. Luulen, että se napostelee juuria, sillä lehdistä ei löydy syömäjälkiä laisinkaan. Kasvi ei varsinaisesti nuudu, mutta kasvu loppuu ja alkaa uudestaan myrkytyksen jälkeen. Kastelen kasvualustan vedellä, johon olen liottanut provado-puikon ja se tuntuu auttavan. Örkki tuntuu viihtyvän parhaiten kaarnapohjaisessa kasvualustassa, mutta vipeltää myös paljasjuuristen seassa.

Hyvän ja mielenkiintoisen linkin olitkin löytänyt!

Taitaapa asustella myös täällä, vaikka en ole pystynyt sille nimeä jäljittämään. On pieni pyöreä, mustanruskea "nonparelli", jolla jalat näkyvät vain suurennuslasin lävitse tirkisteltäessä.

Näitä silloin tällöin kiipeilee lasikkoni paljasjuurisissa, tuntuvat syövän juuripurjeessa olevaa viherkasvustoa. Ehkä suurempina populaatioina voivat vahingoittaa kasvia. Pysyvät kurissa, kun noin kerran kuukaudessa huollan kasvit ja pesen lämpöisellä vedellä. Koska ovat punkkeja, myös pyretriinipitoiset torjunta-aineet tehoavat.

Sivustolla on selvitetty hyvin myös huomattavasti harmillisempi ja vaikeammin listittävissä oleva "False Spider Mite" - näin tuttavien kesken vain punapunkki.

Kiitokset Aglaonema hyvästä linkistä!

Yes, löytyihän tuolle oribatid mite-ötökälle suomalainenkin kumppani, eli sammalpunkki!! Löysin mielenkiintoisia tutkimuksia ja artikkeleita mustasta nonparellista ja näyttää viihtyvän siis sammaleessa, karikkeessa ja maatuvasssa aineksessa - onneksi ei ole verrattavissa tuhoasteeltaan kirvoihin tai muihin nälkäisempiin + ärhäkämpiin ja seittiä ahertaviin punkkeihin. On varmaan enemmänkin örkkimaailman laiskiaisia

Onneksi orkideoissani ei ole ollut vuosikausiin muita örkkejä, joten olen nyt suorastaan innostunut näistä kaapin asukeistani ja niihin tutustumisesta!! Tulleet mitä ilmeisemmin sammaleen tai kaarnan mukana.

muutamat linkit, jos kiinnostaa:

wwwb.mmm.fi/metso/arkisto/seminaarit/mosse_maalisuoralla/0409_1_Siira-Pietikäinen_Anne_maaperaelaimet.pdf

www.puyallup.wsu.edu/plantclinic/resources/pdf/pls21oribatidmites.pdf

www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=78890 (esim. sivulla 74)

http://www.fcps.edu/islandcreekes/ecology/soil_mite.htm

AArrgh! Etana-armeija on hyökännyt orkideojeni kimppuun. Ensimmäinen lienee tullut tuttavalta pelastetun miltoniopsiksen mukana (jonka pelastusyritys osoittautua vielä turhaksi). Ärsyttää! Eka kerta, kun löydän etanoita. Taitaa olla provado-kuuri edessä...

Suhvi, juo itse oluet ja tarjoa etanoille porkkanaa tai provadoa.

Kiitos vinkeistä! Etikka taitaa olla ainoa em. tuotteista, jota löytyy kotoa (perunaa meillä ei ole kuin uusien perunoiden aikaan). Onko sen Tolun pakko olla Tolua vai käykö jokin muukin (yleis)puhdistusaine? Jostain muistaisin kuulleni jotain mäntysuovasta.

No näin vähän ajattelinkin. Tuli vaan mieleen, että jos muissa pesuaineissa on esim. ainesosia, joista itse kasvi ei tykkää...

Ovatko ne etanoiden munat helposti nähtäviä (kun etanakin on niin pieni)? Jos vaihtaisi kasvualustan kokonaan ja putsaisi juuret hyvin... Olen joskus villakilpikirvoja kaupasta mukanaan tuoneelle perhoselle tehnyt niin, ja hyvin on toiminut (näille siis tietenkin myös se provadokäsittely). Etanoita ei toistaiseksi onneksi näyttäisi olevan kuin yhdessä perhosruukussa ja burragearassa. *kop kop koputtaa puuta*

Mäntysuopauitossa löytyi kymmenisen tuholaista. Poimintaa haittaa se, että nuo pitävät kaarnanpaloja pelastusaluksina... Meillä lienee pouta huomenna...

Hahaa kyllästyin harsosääskiin, joita aina tulee kun uusia multia kantaa sisälle (muiden kukkien alustan vaihtoon). Hain kymmenentuhatta harsosääskipetopunkkia niin riitti koko huusholliin. Eipä taas tarvitse ennen ensi kevättä katsella. Jos kaikki menee yhtä hyvin kuin viimevuonnakin. Pisteleevät suihinsa kuulumma muitakin mullassa viihtyviä öttiäisiä. Ei viitsi myrkkyjen kanssa touhuta kun on noita muitakin petoja. Saa vaan purkista pikkulusikalla perlitiin seassa levitellä kasvien juurelle.
Hyvää itikatonta kevättä vaan kaikille.

Hoyabella minä olen hakenut tuosta Biotukselta kun on naapurissa (biotus.fi) .

Purkin päällä lukee Harsosääskipetopunkki Hypoaspis miles. Mä tilasin ja kävin hakemassa sellaisen litrasen johon oli pakattu ne 10 000. Hoijabella sullahan on se viherhuonekin. Paras varmaan kun arvioit kuinka paljon on levitys neliöitä tai lasket ruukut.( Mä olen laittanut reilun kahvilusikallisen ruukkua kohti. ) ja soittelet biotukseen puh. 03 4383195. tai biotus.fi/. (empäs saanut linkkiä aikaiseksi) Ovat siitä mukavia että näille kelpaa tosiaan muutkin, kuten ripsiäiset ja hyppyhäntäisetkin kuulemma, mitä välkeelläkin saattaa olla. Mahdoton sanoa kun ei näe. Täytyis kuvia koittaa googlailla.
Voihan niitä tai vastaavia saada jonkun paikallisen viherfirman tai kukkakaupankin kautta tilattua.

Veikkisin hyppyhäntäisiä.Ne ovat yksi yleisimmistä maaperän öttiäisist. En tiedä ovatko kuinka haitallisia lahoavaa kasvinosia. www.collembola.org/ osoittesta löytyy kaikenlaisia ötököitä.

Kysymys: Pystyvätkö perhos- yms. orkideoja syövät etanat elämään "tavallisissa" huonekasveissa, kuten santuissa, kiinanruusussa, rönsyliljassa jne?

En päässyt etanaongelmastani kokonaan eroon, koska en millään viitsisi vaihtaa kaikille kasvualustaa, eikä mulla olisi edes aineksiakaan tarpeeksi. En siis enää kierrätä samaa kasteluvettä orkideoillani, vaan jokainen saa uutta vettä etanoiden leviämisen välttämiseksi. Tuntuu haaskaukselta heittää pari-kolme ämpärillistä vettä lavuaarista alas turhaan.

Jos joku keksii tälle viestille paremman paikan, saa siirtää.

On totta, että etanoitakin on eri kokoisia. Jotkut ovat niin pieniä, että niitä ei heti erota paljaalla silmällä. Tämä on vaan minun näkemykseni asiasta: Perhosorkideoilla on kuohkea kasvualusta joten etanat pääsevät helposti vemmeltämään juuristossa mielin määrin. Sensijaan kiinarit yms. kasvavat tavallisessa mullassa, joten eivät ne varmaankaan siellä tiiviin mullan alla viihdy. Niiden on siis noustava pintaan. Sieltä ne on kyllä helpommin havaittavissakin. Oivallinen tapa on laittaa kasvualustan pinnalle palanen raakaa perunaa tai porkkanaa yöksi ja katsoa sitten aamulla onko palalle kerääntynyt ahneita etanoita aterioimaan. Siitä ne on sitten hyvä poimia pois.

Noista etanoista puheenollen-aloitin tänä aamuna ulkona etanoiden metsästyksen pihalla. Mitä aiemmin aloittaa sitä enemmän potentiaalisia etanoita saa tuhottua. Ajatteken tätä lähinnä siksi, että kesemmällä kun orkideani ovat ulkoilemassa olisi siellä (mahdollisesti) vähemmän etanoita popsimassa rakkaita kasvejani.

Peruna tai porkkana voisi muuten olla hyvä, mutta aamulla kun nousen (klo 8-9), aurinko yleensä porottaa jo täysillä ja etanat ovat päiväunilla piilossa... Tai ehkä tarttee ostaa porkkana kaupasta ja laittaa herätyskello päälle viideksi ja kömpiä sitten metsästyksen jälkeen takaisin unille...

Tänään perhosten uitossa yhdessä 15:sta purkista löytyi pintaan tullut etana. Viime viikolla oli kahdessa muussa.

Kohta luovutan... taas löytyi parista phalaenopsiksesta niitä inhottavia ällö-löllöjä... villakilpikirvoja.. hitto, heitän kohta kaikki nuo roskiin. suututtaa!!

Provado on kyllä tehokasta liuotettuna kasteluveteen. Lisään vielä tehoa suihkuttmalla kasvin tolu-alkoholi vedellä, jotta ilkiöt eivät ehdi levittäytyä muihin kasveihin.

Round-upia ei taideta käyttää orkideojen hoidossa, joten hiukan väärässä paikassa tätä keskustelua käydään. En tosin tiedä, mihin sen siirtäisin ja onhan hoyabella jo saanutkin apua. Pidetään peukkuja, ettei tuhoa tullut.

Kiitokset Nuu! Tässä huomaa olevansa kiitollinen, ettei orkideojen kasvatuksessa tarvita noin järeitä aineita

Kymbidini kärsii jostain ötököistä enkä tiedä mistä on kyse. Ensin huomasin mustia pistemäisiä läiskiä lehdissä ja nyt lehtien kärjet ovat noin 5 cm matkalta ihan tahmeat. Mistähän öttiäisestä on kyse? Paljaalla silmällä ei näy mitään. Jos kyse olisi kirvoista, niin tunnistaisin ne kyllä, koska ovat sen verran isoja. Toivottavasti joku osaa auttaa...

Puisto, katsohan TÄMÄ . Rullaile sivua alaspäin, siellä voi olla vastaus.

Moi,

Osaisikohan kukaan kertoa, mikä on tämä vieras Brassiassani ja miten sen kanssa tulisi menetellä?

Kokoa ötökällä ei paljoakaan ole. Oman arvioni mukaan ehkä noin puoli milliä. Paljaalla silmällä ei noista oikeastaan näe kuin punertavan pisteen, joka liikkuu.

Vieras tuntuu viihtyvän kasvualustassa. Kasvin lehdillä en nähnyt yhtään. En oikein osaa sanoa, kuinka paljon näitä on, mutta muutaman minuutin seuraamisen jälkeen alkaa kyllä erottamaan pientä liikettä sieltä täältä. Kasvi on komeasti kukassa ja lehdet ja juuret näyttävät terveiltä. Joten en oikein tiedä, miten näiden kanssa tulisi menetellä. Kai näistä joka tapauksessa kannattaa jotenkin koittaa eroon päästä. Vai mitä mieltä olette? Mikähän tähän tarkoitukseen olisi sopiva aine?

Kiitokset avusta jo etukäteen.

Minulla on parikin arvausta tuolle ökölle: Se voi olla jonkinsortin punkki, jos nuo etummaiset ulokkeet ovat jalkoja. Punkeillahan on kahdeksan jalkaa-siis hämähäkkieläimiä. Tai sitten jos nuo ulommaiset ulokkeet ovatkin tuntosarvia on kyseessä luultavasti kirva, kilpikirva veikkaisin. Punkkeihin kannattaa kokeilla bio killiä tai tolu-vettä. Jos kuitenkin kyseessä olisi kilpikirva pitää lehdistä löytyä ruskeita läiskiä tai kilpiä, joiden suojissa nuo ilkiöt elelevät. Kirvoihin tehoaa provado-vesi kasteltuna ja lisäksi pitää penslata alkoholilla nuo kilvet, jotta ököt saadaan poistettua. Käsittelyä kannattaa jatkaa vähintään kolmen viikon ajan, jotta saadaan tuhottua seuraavatkin sukupolvet. Tarkkaile kasvejasi ja laita kaikki saastuneet kasvit myrkkyyn ja karanteeniin, ettei ököt pääse leviämään kaikkiin kasveihin.

Kasvualustassa viihtyy kaikenlaisia önkiäisiä, jotka eivät ole itse kasville haitallisia. Tuotakaan en tunnista, mutta mikään orkideoiden tuhoeläin se ei ole.

Kilpikirvojen aikuisvaiheet ovat menettäneet liikkumiskykynsä ja nököttävät paikoillaan kakarat helmojensa alla suojassa. Ja ovat aina itse kasvissa, josta imevät ravinnon. Ja kakarat maailmalle lähtiessään ovat niin pieniä, etten usko kameran silmän niitä ihan noin vain tavoittavan.

Joten hätää ei ole. Voisit häätää niitä vaikkapa upottamalla ruukun yläreunaan asti veteen joksin aikaa, jolloin niiden on kömmittävä sieltä pois.

Ja kuten Törnrosa tuossa sanoo, aina pitää olla tarkkana!

Kiitos, Olivia vastauksesta. Nuo öttiäiset ovat mielestäni niin ällöjä, että aina inhosta väristen katselen niiden kuvia. Itse en kyllä antaisi noiden ökköjen peuhata purkeissani vaan antaisin niille äkkilähdön.

Kiitos uskon vahvistuksesta. Tulin itsekkin siihen tulokseen, että nämä ovat varmaan jonkin sortin punkkeja, vaikka nuo etummaiset jalat muistuttavatkin enemmän tuntosarvia kuin jalkoja. Nyt muutaman päivän lisätarkkailun jälkeen noilla ei tosiaan näytä olevan mitään kiinnostusta itse kasviin. Enkä tarkallakaan syynillä löytänyt kasvista tuholaisten tekosilta näyttäviä vaurioita.

Joten tyydyn tässä vaiheessa vain tarkkailemaan tilannetta ja laitan tuon Brassian vähän syrjään muista. Täytyy katsoa sitten syksymmällä, kun voi olla kohtuu varma, ettei ulkoa tule uusia mönkijöitä, jos noille antaisi häädön jollain konstilla.

Laitan korjauksen tänne oikeallekin palstalle. Juuri saamieni luotettavavalta taholta tulleiden tietojen pohjalta se tehokkaampi Provado-veden suhde on 2puikkoa Provadoa liotettuna 1litraan vettä. Liikkeellä on sellaisia äkäisempiä villakirvoja, jotka eivät tokene tuolla laimealla seoksella. Itse taistelin koko viime kevään villakirvojen kanssa. Eivät meinanneet millään hävitä. Viimein vaihdoin kasvualustan ja pesin juuret ja myrkkyä perään. Nyt kasvit ovatkin ulkona ja sillävälin pesin sisältä kaikki pinnat ikkunoita myöten. Saas nähdä miten alkaa sujumaan syksymmällä. Ulkoilevissa kasveissa en ole (ainakaan vielä) havainnut tuholaisia.

Heippa,

olen uusi täällä. Sain pari päivää ensimmäisen veenuksenkenkäni (pinocchio), joka on aika heikossa kunnossa. Lehdet kärsineet (kuivat?), ja ainoan kukkavanan alku ihan ruskea. Mistä voisi johtua? Multa vaikutti vähän liian märältä, sieltä löytyi jopa pikku kastemato! Vaihdoin kasvualustan ilmavampaan. Juuret on kuitenkin suurimmaksi osaksi aika hyvässä kunnossa. Toinen bulbi on pienempi ja paremman näköinen. Mitä kannattaisi tehdä, en ole ainakaan vielä huomannut, että tuo kuiva ruskea leviäisi. Kukkii tällä hetkellä hienosti, ja toinen nuppu aluillaan. Kuvassa taempi keppi on siis tukikeppi, onneksi kukkavana ei vielä ihan noin pahalta näytä...

Kiitos jo etukäteen!

Näin äkikseltään katseltuna vaikuttaisi siltä, että kasvia olisi kasteltu liikaa ja pidetty liian vähässä valossa. Ompa joku ottanut erän pingistäkin sillä-(leikki leikki). Oman havaintoni mukaan venuksenkengät hyötyvät erikoisesti joatakin orgaanisesta lannoitteesta (nokkos-, kanankakka-, tai henonpee vedestä ),koska venuksenkenkien nukkainen juuristo elää ilmeisesti symbioosissa sienirihmaston kanssa kuljettaen ravinteet juurten kautta kasviin. Usein orgaanisen lannoitteen antaminen jo yksistään kohentaa lehtien väriä. Valoa saa olla reilusti, ei kuitenkaan paahdetta vaan hyvä hajavalo riittää. Voihan olla niinkin, että tuo edimmäinen lehtiruusuke, papheilla ei ole bulbeja, on jo aikansa elänyt ja on jo lopettelemassa eloaan ja siksi kuolettaa kukkavanaa ja vanhoja lehtiään. Vieressä näyttää olevan uusi lehtiruusuke, joka vaikuttaa elinvoimaiselta ja aloittaa kukinnan sitten myöhemmin kun aika on oikea.

Hyvä, että vaihdoit kasvualustan uuteen ja samalla totesit juurten kunnon. Kastemato ei sinäänsä ole vaaraksi eläville juurille. Sitä kiinnostaa ainoastaan jo kuollut solukko. Se on kuitenkin merkki pitkälle maatuneesta kasvualustasta. Toivottavasti sait jotakin tolkkua asiasta.

Hei Riikriik ja Törnrosa!

Korjaisin hiukan tuota valoasiaa. Näin yleistäen sanottuna: silloin kun lehdet ovat vaalean tai kellanvihreitä on valoa ollut paljon, kun lehdet ovat tumman vihreitä, valoa on ollut vähän.

Pinocchion lehtien väritys vaihtelee perintötekijöiden mukaan, mutta on yleensä jonkin verran tummempi kuin tuossa kuvassa. Eikä sen valontarve ole suuri.

Jo kukkinut lehtiruusuke vähitellen rähjääntyy ja sen lehdet alkavat pikkuhiljaa lakastua, kuten Törnrosa toteaakin. Joten hätä ei ole tämän näköinen

Tämän näköistä kirvaa en ole aikaisemmin orkideoissa nähnyt. Tuokin ilmestyi ikivanhaan Cattleyaan nyt, kun se on ensimmäistä kertaa kukkimista aloittamassa.

Oisko tuo kuitenkin villakilpikirva eli kaunokilpikkä, jolle olisi käynyt kuten lehdissä juuri olleelle karvattomalle pingviinille, jolle ommeltiin sukelluspuku

Oisitkohan sä suihkuttanut sitä epähuomiossa jollain saippuapohjaisella?

En ole pitkään aikaan käyttänyt muuta, kuin Provadoa suihkeena ja sitä tuokin sai kuvaamisen jälkeen. Tuota kukkaa en ole muistaakseni sumuttanut millään, eikä siinä ole aikaisemmin mitään elukoitakaan näkynyt.

Joo - en minä epäillytkään, ettei tuo olisi villakirva.

Ehkä se vaan on hyvin ruskettunut tuossa eteläikkunalla auringonpaisteessa.

Nuo Raakin kuvat saavat aina niskavillat pystyyn... että osaakin olla inhottavia nuo ököt. Kun Olivia, mainitsit tuosta pinochhion lehtien väristä, että olisi kiinni perintötekijöistä olen taipuvainen uskomaan Sinua. Omassa P.pinocchiossani on huomattavasti tummemmat lehdet ja se saa kyllä runsaasti valoa näin kesäisin. Silloin, kun se on ollut kukassa olen pitänyt sitä ikkunalaudalla sisällä (itäisellä ikkunalla) suorassa valossa. Jouduin katkaisemaan keväällä kukkavanan, johon oli kertynyt jo 12kukan jämät, sitkeän villakirvatartunnan takia. Kasvi oli silminnähden rasittunut. Vahvan myrkyttämisen jälkeen vaihdoin samalla kasvualustan ja olen pitänyt nyt kasvia ulkona kohtuullisessa valossa koko kesän. Nyt lehdistä näkee, että se on saanut voimansa takaisin. Myös uusi lehtiruusuke on herkullisen näköinen ja odotankin entistä parempaa kukintaa.

Ehkäpä tämä kysymys sopii tämän otsikon alle. Kuinka nopeasti olette Provado-kuurin aloittamisen jälkeen siirtäneet uudet tulokkaanne vanhojen joukkoon?

Uusin ostokseni, kymbidi, sai eilen Provado-kastelun ja suihkuttelin lehdet tuholaistorjunta-aineella (hyvin miedolla, jolla olen myös phalejen lehdet pyyhkinyt). Riittääkö jo yksi tujaus Provadoa siihen, että uskaltaa siirtää muutaman päivän päästä uuden kukan muiden viereen eteläikkunalle? Vai pitääkö ressukan kituuttaa pohjoisikkunalla koko Provado-kuuri läpi? Silloin se ei kyllä pääse nauttimaan syysauringosta tänä vuonna.

Kannattaa olla hieman pitkämielisempi sen karanteenin ja provado-kuurin kanssa. Suosittelen ainakin kolmen-neljän viikon karanteenia ja myrkyttämistä. Esim. villakilpikirvalla kestää se kolme viikkoa kehittyä munasta aikuiseksi. Juuri tämä alkuvaihe on tärkeä ettei tule vahingossa ja kiireissään tartutettua muita kasveja noilla ilkiöillä .

Tuota noin - palstoille saisi laittaa vain omia kuvia, tai sitten muiden kuvia oikeuksien omistajan luvalla!

Onkohan tuossa edelläolevan kuvan käyttöön kysytty lupa?

Poistin sen vahingossa laitetun kuvan.

En tiedä edes, että mistä se oli kopioitu, mutta täällä kuitenkin on juttua samasta elukasta.

Minua kyllä vähän ihmetyttää, että orkidean mukana olisi tuollainen petopunkki tullut.

Noitahan käytetään kasvihuoneilla ja viljelyksillä tuholaispunkkien torjuntaan ja jos niille ei sapuskaksi tuholaisia ole, niin ne kuolevat.

Olen noita petoja joskus saanut kylkiäisenä, mutta silloin ne ovat tulleet suoraan kasvatustarhoilta. Nyt on ns. markettiorkideojenkin puolella menossa suuntaus, että torjunta-aineita vähennetään. Mikseipä siis jo niidenkin mukana niitä tulisi.

Äläpä Seinäruusu tee sille yhtikäs mitään, ellet sitten perusta sen suojeluyhdistystä Pelkkää hyötyä siitä on.

Apua, vandani juurissa on jotain outoa! Pidin vandaa koko kesän ulkona parvekkeella ja syyskuun alussa otin sen sisälle. Olen kastellut sen joka aamu upottamalla ämpäriin. Asuntoni ilmankosteus on tähän aikaan vuodesta melko korkea ja vandan juuret ovat kuivuneet aika hitaasti – ehkä kuudessa tunnissa, kun taas talvella ilmankosteus on niin matala, että juuret muuttuvat takaisin valkoisiksi varmaan puolessa tunnissa siitä, kun olen kastellut. Olen kuvitellut, juurten vähän hitaampi kuivuminen voisi tehdä hyvää vandalle. Tänään kuitenkin huomasin, että useassa juurenkärjessä on ikään kuin jotain härmää! Onkohan se hometta? Mitä nyt pitäisi tehdä? Mainittakoon, että vandaan näyttäisi olevan tulossa kukkavana. Uskaltaako kasvia olla kastelematta muutamaan päivään, vai olisiko kastelemattomuus pahaksi potentiaaliselle kukkavanalle?

Tästä kuvasta saa varmaankin parhaan käsityksen siitä, millaista harmaata seittiä juurten kärjissä on (kaikki juuret eivät onneksi näytä näin pahalta).

Hei, Laura - ei mitään hätää!

Vandojen juuret kasvavat (kuten myös perhosorkideoidenkin) kärjestään. Tuo vihreä osa on sitä aktiivisessa kasvussa olevaa juurenosaa. Pikkuhiljaa juuren päällyskerroksen solukko alkaa kuolla ja muuttuu "imupaperiksi", jonka tehtävä on mahdollisimman aktiivisesti imeä vettä itse juurelle, joka on jonkinlainen putki siellä sisällä. Kyllä tuo valkoinen on sitä imupaperiksi muuttuvaa solukkoa.

Tuon imupaperiosan pitäisi muuttua kasteltaessa vihreäksi aika nopeasti, niin silloin kastelun tasapaino on hyvä. Jos aikaa kuluu paljon, pitää kasteluvälejä tihentää. Ideana on, että kerralla kasvi saa kunnolla vettä ja sitten kuivahdus.

Hoidapa kasviasi ihan kuin tähänkin asti - eli hyvin!

Huh, mikä helpotus! Ehdin jo tosissani säikähtää, että vandani on saanut jonkin sieni-infektion... Kiitos kovasti Olivia

Kastellessa imupaperiosa muuttuu vihreäksi todella nopeasti, ehkä noin kymmenessä sekunnissa, eli kasteluväli lienee kunnossa.

Eilen uppokastellessa huomasin yhdessä orkideassa sellaisen harmaa/hopean värisen ötökän muissa ei ollu. Yritin saada sen kiinni mut oli todella vilkas kaveri Mitä voin tehdä? Tolua multa löytyy kaapista.Jos tolua käyttää niin mikä on lantraus suhde? Mistäs sitä provadoa voi ostaa?

Seinäruusu, varmaankin noilta alkupäänsivuilta löytyy kuvia. Oletan, että kyseessä on villakilpikirva. Voithan googlatakin.

Olen edelleen vähän huolissani vandani juurista, sillä mielestäni niissä kyllä on paikoitellen selvästi hometta. Toimiikohan kaneli homeentorjunnassa? Mietin nimittäin sellaista, että "dippaisin" vandan juuret kastelun jälkeen kaneliin. Kuulostaako tämä ollenkaan järkevältä ajatukselta?

Kanelilla on desinfioiva vaikutus. Se ei ymmärtääkseni perustu kumariiniin, jotenka kaikki kanelit kelpaavat tarkoitukseen. Kaneli on tehokas myös suoliston sisäloisten häätämisessä. Voimakkaiden aromiensa ansiosta se ei käy kyllä lemmikeille, mutta herkullisen seoksen saa sekoittamalla puolukoita ja kanelia meille ihmisille, jos epäilee loistartuntaa.

Atamoni, se perinteinen säilöntäaine voisi olla hyvä homeen ja sienikasvuston häätämiseen. Minulla ei ole omia kokemuksia aineesta kuin säilönnässä. Kannattaa kokeilla varovasti aluksi miedoilla pitoisuuksilla.

Tea tree-öljyllä on desinfioiva vaikutus. Esimerkiksi leikkauskohtaan voi laittaa sitä. Kuitenkin orkideoiden leikkaamista pitää välttää viimeiseen asti.

Nyt iski puolipaniikki! Huomasin kajastavaa päivänvaloa vasten sattumalta, että viikonloppuna Kärkkäiseltä ostamassani raaskussa lienee jokin infektio. Heti oston jälkeen kylvetin kasvin Tolu-vedessä ja pyyhin lehdet. Ilmeisesti pyyhin liian huolimattomasti.... Eilen vaihdoin innoissani iltahämärässä kasvin semihydroon lecasoraan

Yhdessä lähdessä on alapinnalla ylläolevan kuvan näköisiä rusehtavia täpliä, lähinnä lehden reunoilla mutta myös muutama keskellä lehteä. Punkkeja?

Toisen lehden alapinnalla on allaolevan kuvan keskellä heikosti näkyvää vaaleaa, verkkomaista hahtuvaa pieni pläntti - villakilpikirvoja (vai mitä ne nyt olikaan..?).

Pyyhin nyt kasvin lehdet uudelleen kunnolla ja huolella Mäntysuopa-seoksella, mutta miten on juurien laita..? Provado-kuurille semihydrossa vielä? Kasvi on karanteenissa kuten nämä uudet tulokkaat minulla yleensä on. Entä riittääkö noiden em öttiäisten torjuntaan tuo lehtien pyyhkiminen vai pitääkö tehdä jotain järeämpää ( kompostiin vaan? ).

Äh, pitää illalla käydä kaupunginkirjastossa lainaamassa Puupponen, niin voin päntätä myös sieltä tuholaistorjuntaohjeita.

Kilpikirvoihin puree Provado-vesi (2xkapseli/litra vettä). Alkoholilla penslaaminen on myöskin tehokasta. Suihkuttaminen Raidilla ja/tai Tolu-alkoholi-vedellä. Kasvi kannattaa laittaa karanteeniin etteivät ököt leviä muihin kasveihin. Karanteeniaika on vähintään kolmisen viikkoa. Olen itse pitänyt käytäntönä sellaista, että jokainen kirvalöytö venyttää karanteenia sillä kolmelle viikolla eteenpäin.

Millaista desinfiointi ainetta käytit? Itse en menisi vaihtamaan kasvualustaa kukkivalta kasvilta ainakaan näin talvea vasten ellei itse kasvi ole suoranaisessa hengenvaarassa. Mielestäni noilla yllämainituilla keinoilla saadaan tunnollisella hoidolla ja tarkkaililla aikaan kirvojen tuho kasvia säästäen.

Huojentava tieto on se, että home ei ole levinnyt laajemmalle. Kokeile poistaa ne saastuneet palaset ja joko keittää ne tai sitten jos on uutta alustaa kannattaa laittaa kokonaan uutta poistetun tilalle. Pidä kasteluvälit tarpeeksi pitkinä, vaikka kahden viikon välein ettei juuret pääse mätänemään.

Huomasin kolme viikkoa sitten ostamassani perhoskämmekässä hyvin hentoa seittiä kukanhangassa. Tietääkö kukaan, voiko kukatkin sumuttaa alkoholilla ja onko 38-prosenttinen sopivaa? Mäntynestesaippua taitaa olla liian vahvaa siihen tarkoitukseen. Vai leikkaisinko kukat raa'asti biojätteeksi? Punkkien kanssa taistelin jo syksyllä ja kasvini kävivät silloin 46-asteisessa kylvyssä, mutta avoimet kukat eivät taida tykätä ihan niin lämpimästä. Uusi kasvi on ollut erillään ja on varmasti tuonut omat punkit mukanaan. En halua käyttää varsinaisia myrkkyjä. (Provadonkin selosteessa sanotaan, että se on erittäin myrkyllistä vesieliöille - tiedän kyllä, että se ei edes tehoa punkkeihin -, ja kuten olemme saaneet viime aikoina kuulla, Helsinginkin jätevesistä osa päätyy suoraan mereen, ja upotuskasteluun käytetyn myrkkyveden asianmukainen hävitys olisi hankalaa.) Olen tästä oppinut ainakin sen, että ikinä en enää huoli kukkivaa perhoskämmekkää vaan vain sellaisia kasveja, joille voi helposti antaa lämpimän kylvyn heti alkajaisiksi!

Kiitos neuvosta, Olivia! Suti on valmiina siivouskomerossa koskenkorvapullon vieressä (elämäni ensimmäinen ostos Alkosta). Ötökät ovat kai niin pieniä että niitä ei näe, seitin huomasin kun katsoin oikein tarkkaan lampun alla. Kukissa on viiruja ja pilkkuja ja niissä voisi piileskellä vaikka mikä. Alkuperäinen tarkoitus oli pitää kyseinen kasvi erillään kukinnan ajan ja sitten ottaa se käsittelyyn.

Kiitos, tuo oli hyvä tietää! Orkidealehdessä 5-6/2007 s. 251 kuitenkin on kuva kehrääjäpunkin seitistä perhoskämmekässä ja minusta se näyttää samalta kuin se, jota oli omassa kasvissani. Syksyllä samantapaista oli paljon enemmän yhdessä perhosessa ja hieman toisessakin ja yhdessä venuksenkengän kukkavanassa (ja herttalyhdyssä), ja silloinkin ötökät varmaan tulivat sen perhosen mukana. Joka tapauksessa sudin tänään kukanhangat, en kukkia, alkoholilla ja jotain saalista sain, mutta ei ole kunnollista suurennuslasia, että olisi voinut tutkia. Siirsin kasvin parempaan eristykseen toiseen huoneeseen ja siivosin entisen paikan hyvin kaiken varalta. Ehkä olen liian varovainen - toivotaan, että hyyryläiset olivat vain hämähäkkejä.

Teenjuoja, asia jäi sen verran vaivaamaan, että piti kaivaa esille tuo Orkidealehti ja tsekata, mitä olenkaan siihen tullut kirjoittaneeksi. Tekstissä kerron huomattavasti vaikeammasta punkista (Phalaenopsis mite, false spider mite), josta on myös sivun ylälaidan kuva. Sen alla on tavanomaisen kehrääjäpunkin kuva, ihan vain esimerkkinä kehrääjäpunkkien laajasta lajistosta. Tekstissä olisi tietenkin pitänyt huomata mainita, ettei se ole tyypillinen perhosorkidean tuholainen. Kuvassa - joka muuten on Raakin taitavasti ottama - kehrääjäpunkit ovat kymbidin kukkaversossa, mitä on tietenkin aika vaikea kuvasta päätellä.

Vaikka ns. markettien perhosorkideat kasvatetaan huippuunsa viedyissä tarkasti säädellyissä tiloissa, matkan varrella niihinkin saattaa kuitenkin tarttua niin varastoissa kuin kaupoissakin kaikenlaisia otuksia, joten tarkkana pitää aina olla ja noudattaa karenteenisääntöjä.

Hyvä tietää! Tuttavuuteni orkideoitten kanssa on alle vuoden mittainen, joten luettuani lehdessä olleet hoito-ohjeet muodostui sellainen käsitys, että perhosorkideat ovat ötököiden hanhenmaksaa. Sitä paitsi olen nähnyt jo yhtä sun toista vipeltäjää, todennäköisesti melko harmittomia - kaiken huippu oli jokin iso lihava toukka, joka ehti huomaamattani syödä aimo annoksen venuksenkengän kukkaa, kunnes kastelun yhteydessä jäi kiinni rysän päältä kiivettyään turvaan tukikepin nokkaan (ja se kukka on kotoisin sangen kunnianarvoisesta kaupasta)...

Kima, luulen että minun ötökkäni oli jonkin lentävän hyönteisen toukka. Se oli muistaakseni reilun sentin pituinen, vaalea ja hieman täplikäs eli suunnilleen saman värinen kuin kukka, jota söi. Eräänlainen "mittarimato". En usko, että se piileskeli kasvualustassa, vaan oli vain satunnainen matkailija.

voihan sanonko mitä

Kuukausi sitten about vaihdoin phalelle alusta kun oli menettänyt paljon juuria. Se alkoi nuupottaa ja ihmettelin että mikäs nyt? Kurkatessani tarkemmin niin pinnan juuriin oli tullu valkoista vähän kuin homeen tapaista ja yhden lehden alta löytyi valkoinen pieni karvakasa. Oiskohan villakilpikirvat iskeneet? Täytyy myöntää että kyllä vastustaa nyt urakalla kukkien kanssa

Eli olikos se 2 provado puikkoa litraseen veteen ja sillä kastelu ja pyyhinkö samalla myös lehdet? Samassa paikassa vierekkäin löytyy 4 phalea. Pitäskö nuokin sit käydä läpi? Ei ainakaa nopealla katsauksella näkynyt mitään muuta kuin uuden lehden pukkausta ilmoille

Nipu, lohduttaakoohan sua yhtään se, että varmaan jokainen orkideankasvattaja on käynyt tuonkin vaiheen lävitse! Mutta kyllä se jatkossa helpottaa, usko pois.

Villakilpikirvat eivät saa nopeaa tuhoa aikaiseksi, niitä pitää olla tosi pitkään ja paljon, ennen kuin kasvi niihin menehtyy.

Joten tuo lurputtaminen on juurista johtuvaa. Kasvi lurputtaa kuivana, mutta myös liian märkänä, kun juuret tukehtuvat ylenpalttiseen kosteuteen.

Provado-puikkoja voi liuottaa 1-2 kappaletta litraan kasteluvettä. Lehtiä ei tarvitse pyyhkiä, vaan juurten kautta imeytyminen riittää. Provadohan toimii siten, että se kulkeutuu juurista lehtiin ja ötökät saavat myrkkyä ruokaillessaan. Puikot liukenevat aika hitaasti, lämpimässä vedessä nopeammin. Niissä on mukana myös lannoitetta, joten muuta lannoitetta ei kannata käyttää pariin - kolmeen viikkoon.

Nipu, otan osaa vastoinkäymisiisi. Aika eläimellistä näyttää tuo orkideoitten elämä olevan. Reilu viikko sitten huomasin, että jo puhtaaksi luulemani miltoniopsiksen ruukussa asuu/asui pieniä vaaleita hopeankiiltoisia ötököitä. Sunnuntaiaamuna löytyi keittiössä lautaselta kummallinen kalpea otus, jonka epäilen olleen peräisin uudesta oncidiumista, joka on siellä eristettynä. Tänään vein oncidiumin lämpimään upotuskasteluun, sivelin vihreitä osia varmuuden vuoksi alkoholilla ja ravistelin kukkia salamatkustajien varalta: Olin tyytyväinen kun mitään ei näkynyt, mutta kun lopuksi sumutin ruukun pintaa mäntynestesaippualla, huomasin liikkuvan ruskean pisteen ja valkoinen pikku matokin siinä vongersi. Ammuin niitä mäntynestesaippuapyssyllä, mutta ilmeisesti järeämpiin aseisiin on tartuttava, ei niinkään kasvin vuoksi vaan koska itseäni inhottaa moinen eläimistö huushollissani. Toivottavasti ne pysyvät kiltisti ruukussa odottamassa, että saan hankituksi vaikka Tolua.

Nipu, mitä jos kokeilisit terraan hydrosoran tilalle Kekkilän tiilimurskaa? On varmaan helpommin saatavissa ja muistuttaa kuitenkin ominaisuuksiltaan paljolti soraa. Paitsi tietysti painaa hiukka enemmän...

Tuosta kuvauksestasi on aika vaikea kuvitella öttiäisiäsi, mutta oisivatko kenties tällaisia?

Nämä oleskelivat hiilenpaloilla taimipurkissa, pohjalla oli aina vettä, joten kosteina pysyivät. Raakki sai kuvattua ja joku ihan luonnontieteen ötökkätuntija tunnisti ne hyppyhäntäisiksi. Niitäkin on sen seitsemää sorttia, eivätkä kaikki nimestään huolimatta edes hyppää. Mutta voisit googlettaa tuolla hakusanalla.

Ne eivät pienissä määrin ole haitallisia. Itse pääsin niistä helpolla eroon, kun vaihdoin kaikkiin hiilet.

 Ongelma ja sen ratkaisu:

Tämä rusakon poika vieraili pihallamme joka aamu kello 10 syömässä apilaa sekä rouvan pihakukkia. Ihan söpö sinänsä.

Pari päviää sitten pihalla oli kettu ja rusakko-ongelma tuli ratkaistua luonnonmenetelmällä. 

Hanki kettu!