En löytäny alppiruusuille ja sukulaisille omaa otsikkoa. Ilmoitelkaa, jos sellanen löytyy niin tän saa poistaa. 

Mulla on kaksi kotimaista alppiruusua: "Haaga" ja "Hellikki". Hyvin ovat kestäneet pakkaset ynnämuut. Nuppuja on nyt kiitettävästi vaikka kasvavat talon pohjoispuolella. Kaverina näillä on vuoristoalppiruusu. 

Kevätatsalea odottaa istutusta.

Pihassa kasvaa myös suopursua

Hah-hah-haa! Pakko lähettää kuvat
rodoistani! Viime keväänä laitoin täällä Varsinais-Suomessa metsän
reunaan kaksi rodoa. Tietenkin valitsin varmaan sen kaikista heikoimmin
talvenkestävän lajin: Cunningham Whiten. Kukkivat kauniisti
syyskuulle(!) asti, suojasin kanaverkolla jäniksiltä ja laitoin
säkkikangasta päälle. Kuvasta näkyy, kuinka kävi. Pari vihreää lehteä,
mutta varsista näyttäisi pukkaavan uutta. Kuinkas mun käy?





 

Alppiruusu-asiantuntijat hoi! Mie kaipailisin vähän apua!

Tänään kahvitunnilla juteltiin työkavereitten kanssa, yllätys yllätys, kaikenlasista kasvateistamme!
Yhellä miun työkaverilla on muutama rodo, joita se kasvattelee rakkaudella. Ne on jotain punasävyisiä, älkää kysykö mitä...Hän sit jotain höpisi, että mikähän ois sellainen valkoinen rodo kun viihtyis täällä V-vyöhykkeellä.
Mulle tuli mieleen, että ostaisin hänelle sen läksiäislahjaksi, parin viikon päästä työt loppuu.

Asun itse II:n ja III:n rajamailla, joten kokemuksesta V-vyöhykkeestä en ala puhumaan. Minulla on kädessäni kuitenkin Mustilan tuotekuvasto, josta löytyy useampikin V-vyöhykeellä viihtyvä kotimainen alppiruusu. Nehän ne kestävimmät ovat. Hae netistä yhteystiedot ja soittele vaikka sinne. Sieltä saat kyllä asialliset tiedot. Se idea alppiruususta on hyvä-tuollaisen lahjan minäkin haluaisin.

Törnrosa, kiitos tuosta vinkistä!
Kävin jo siellä vaklailemassa ja tuo "Mikkeli" tai "P.M.A. Tigerstedt" vaikuttais näin äkkiseltään semmoisilta, mitä voisin harkita.

Minulla on nuo molemmat. Ovat hieman erityyppiset kasvuiltaan, mutta hienoja kuitenkin. Tuo Mikkeli on sellainen pyöreähkön mallinen ja P.M.A.Tigerstedt taasen kasvaa korkeaksi ja on sirorakenteinen.

atsalat kukkivat jo

Kauniita ovat bulbon atsaleat , ovatko ne olleet  tuossa  talven  ? Meidän vanhassa alppiruusussa on paljon nuppuja, mutta aika pieniä vielä.

 

Olipas kaunis atsalearykelmä Mitä pienikasvuisia alppiruusuja suosittelisitte pienelle rinnetontille? Esim. pari sinialppiruusua. Entäpä atsaleoja?

Hei kaikki!

Minäkin ostin vihdoin ja viimein Rhodon etupihalleni, joka on pohjoiseen päin.  Aurinko ei paista siihen kuin ihan iltamyöhäiseen, muuten se on valoinen paikka. Nyt kysyisinkin, että mitä sen juurille voisi laittaa kasvamaan, ennen kuin se on niin suuri, ettei multaa sen alta näy. Joku maanpeitekasvi olisi mieluinen, mutta onko turpeeseen sopivaa maanpeitekasvia vai pitääkö hankkia esim kielo. Mitähän niitä olisi muita kukkia, jotka kukkisivat kuitenkin eri aikaan kuin rhodo?

Ainakin pikkutalvio, taponlehti ja varjoyrtti käyvät maankatekasveiksi alppiruusun alle.

Niin ja vuorenkilpi sekä rönsyansikka.

Minulla kasvaa tänä keväänä kylvettyjä rhodoja reilut kymmenen. Klorofyllin puolelta Rhodoistin kirjeestä saatuja. Sirkkalehdet ja ekat oikeat lehdet on tällä hetkellä. Ovat aika söpöjä, mutta tovi täytyy vielä kai malttaa, ennen kuin niistä metsäpuutarhan täytettä saa .

Minä kans hurahdin ostamaan viime syksynä kaksi rhodoa. Istutin ne leikkamieni vuorimäntyjen alle. Tämä on pohjoisen puoli, joten toivon, että menestyisivät edes muutaman vuoden ja kasvaisivat peittämään noita kaljuja puunrunkoja osittain.
En ole himokastelija ja näitähän pitäisi keväisin kastella kovastikin. Siinä on puksipuu vielä noiden välissä (puuttuu kuvasta). En halua enää täyttää kaikkia paikkoja kukilla, joten lpäädyin aluksi katteeseen.
Puutarhamyymälöissä on niiiiin paljon eri rhodolajikkeita ja vaihtoehtoja, että en kyllä osannut yhtään päättää mikä niistä olisi se kivoin. Näiden nimeä en muista, mutta nimilappu on tökätty maahan. Nyt niissä on onneksi ihan mukavan kokoiset nuput, kunhan vielä aukeaisivatkin. Toivon parasta ja pelkään pahinta.

Kovin ovat pienet ja sievät taimet. Kyllähän ne tuosta vuosien mittaa vankistuvat ja kasvavat. Luin jostakin, että kymmenessä vuodessa ovat saavuttaneet täyden mittansa. Taimia kannattaa kastella parin kolmen vuoden ajan istuttamisesta, jotta ohuet pintajuuret saisivat voimaa ja alkaisivat toimimaan täysillä. Varsinkin syksyllä ennen talvehtimista kannattaa varmistaa, että juuret ovat hyvin märät. Tämä vähentää kuulemma talvituhoja. Lannotukseksi käy sellainen havulannoitus, mikä on tarkoitettu happaman maan kasveille. Lannoitus on kuitenkin lopetettava jo heinäkuulla, että ehtivät alkaa valmistaytymaan tulevaan talveen ja siten kasvi saavuttaa paremman talven kestävyytensä.

Pieniä ne ovat. Ihme, että ovat hengissä, kun tähän kohtaan tulee kolattua lunta suuret kinokset, vaikka viime talvena ei sitä ollut kyllä niiin paljoa. Olen niin nihkeä kastelija ja lannoittaja, että toivon ihmettä, jotta kasvaisivat.... 

Onkos kellään kokemuksia rodojen pistokaslisäämisestä?

Minulla on ihanaa lajiketta etupihalle, ja haluaisin lisätä sitä mökille metsäpuutarhaan. Kuinka suuren pistokkaan voi ottaa? montako lehteä jätetään? Turpeeseen vai rodomultaan? Taivasalla vai minikasvarissa?

Viime syksynä öttiäiset hyökkäsivät vanhempieni n. 20 vuotta vanhan rhodon kimppuun. Mäntysuopahoito tuli vähän myöhässä joten tuhoa syntyi. Nyt keväällä ainoastaan pari, kolme lehteä jokaisen oksan kärjessä ovat enää vihreänä, muut ovat ruskeat, nahistuneet ja tippuvat pois. Löysin viestejä että rhodon voisi leikata ja se jatkaisi kasvuaan uinuvista silmuista (jos on ylipäänsä selvinnyt hengissä...)

Eli vahvistaisitteko nyt vielä tietävämmät että rhodosta todellakin voisi leikata kaikki oksat alas ja se sen jälkeen alkaisi uudestaan kasvamaan... (minun pitää saada mustaa valkoisella jotta saan vakuutettua äitini, kun hänen mielestään olen muutenkin aina liian hanakasti leikkaamassa kaikkea )

Mistä kohtaa sitten pitäisi leikata ja voiko sen tehdä nyt heti?

Jos haluat "mustaa valkoisella" tietoa siitä leikkaus asiasta, niin hankipa käsiini uusin Suomela-lehti(Nro 3 toukokuu 07). On ilmaisjakelulehti. Siellä on sivulla 22 vaalean punaisessa alustassa tekstiä. Siinä neuvotaan myöskin se taimien juurruttaminen.

Mökin pihalla on äidin 40 vuotta vanha rodo. Se alkoi jokunen vuosi sitten kitua ja kuivatteli hujoppioksianiin että päissä oli vain muutama lehti. Mieli mustana hain sahan että katkon sen oksat poikki ja kaivan lapiolla juuren ylös. Kun tartuin oksasta kiinni, huomasin että aivan maan pinnasta lähti kaksi tuuman mittaista pikkuoksan alkua. Sahasin vain kuivat käkkärät pois ja rodo tekikin useamman oksan sinä kesänä. Nyt se on taas puolen kuution kokoinen tuuhea pensas ja odottelee lämpimämpää että saa aukoa kaikki kymmenet nuput.

Kiitos rohkaisuista. Enköhän minäkin uskalla mennä sahan kanssa sen rhodon kimppuun näillä eväillä

Juuri äsken tv:n Puutarhaunelmissa rhodoharrastaja (veikkaanpa että oli pt-netistä tuttu) sanoi, että punaista Suomessa kestävää rhodoa ei oikein ole. Mites Elvira? Sehän on Suomessa jalostettu punainen lajike.

Sanoi, että vastoin yleistä käsitystä keltaisen, talvenkestävän rhodon kehittäminen on helpompaa kuin punaisen. Kiitos siis sille kärsivällisyydestä, joka on jaksanut Elviiran "keksiä" .

Elviiran etu on varmaankin siinä, että se jää niin matalaksi ja peittyy talvella hangen alle-ainakin meillä. Olen kyllä jostakin kuullut, että Elviirat olisivat paleltuneet ankarina talvina. Meillä ne menivät hyvin talven yli, vaikka hieman saivat ahavaa keväällä.

Laitan tänne kuvan kukkivista Elviiroista ja kerrotuista narsisseista. Elviiran kukinta on kuvassa

jo hieman ohi. Vesisade edisti kukkien varisemista. Oikeasti värit ovat paljon paremmat luonnossa-en ole meinannut saada silmiäni irti niistä. Elviira on nyt ensimmäinen kukkija.

Eikös niin, että puutarha on todella ihana, kun katsoo tiettyyn suuntaan tai ummistaa silmänsä pieniltä epäkohdilta. Tässä miesnäkökulmaa metsäpuutarhaan: savustuspönttö, roskanpolttotynnyri ja kevään rhodo-ostos...

Onko teillä monella kokemusta kirjavalehtisistä alppiruusuista?

Itse ostin vuosi sitten keväällä eräästä marketista elämäni ensimmäisen alppiruusun. Se oli kirjavalehtinen Goldflimmer. Myöhemmin kesällä ostin sille kaveriksi valkoalppiruusun.  Ilokseni olen saanut keväänmittaan huomata, että molemmat selviytyivät talvesta suhteellisen hyvin. Vain muutama oksankärki paleltui/kuivui. Asun IV vyöhykkeellä.

Koin iloisen yllätyksen eräänä päivänä: Nova Zembla -alppiruusuni pykää uutta vesoa "kuolleista oksista". Eli viime talvena alppiruusuni kärsivät kovasti ja suurin osa nupuista kuivettui ja lehdet karisivat pois. En kuitenkaan leikannut vielä niitä, koska alaoksissa oli eläviä nuppuja, niin ajattelin vaihtaa taimet vasta kukinnat jälkeen. "Nautitaan niistä vähistäkin kukista", ajattelin. Nyt niissä on kovasti uusia versoja tulossa. Joskus ei siis kannata hätäillä!

Kolmen vuoden odotuksen jälkeen ainokaiseni suostui väsäämään kolme kukkaa. Odottavan aika on niiiin pitkä.

Mutta kyllä sitten ovat sitäkin kauniimpia, kyllä kannatti odottaa!  Minun kaksi vuotiaassa taimessa on ollut myös nuppuja mutta jotenkin niin pienen ja kuivan näköisiä etteivät taida kukaksi asti kehittyä

Nii''in on ne vaan niin hienoja. Mielessä välkkyy tietenkin sellainen halkaisijaltaan pari metrinen puska, täynnään kukkia

Samoin kävi tuolle viime keväänä. Kaikki nuput kuivettuivat paikoilleen. Nytkin yhdelle nupulle kävi samoin. Sitä olen miettinyt, että mistä se johtuu? Kuivuudesta (olen arvon prinsessaa toki kastellut), lannoitteiden laadusta/määrästä (tänä vuonna olen käyttänyt oikein alppiruusu/havu-lannoitetta) vai vain taimen nuoresta iästä?

Niinpä. Samanlaisia päiväunia olen nähnyt suuresta, kukkivasta alppiruususta!

Minä en ole omaani kastellut muuten kun ihan alkukeväällä mahd, routaa sulattaakseni ja pari rodolannoitus vettä olen antanut. Muuten olen antanut olla jotta selviäisi omillaan. Toivon että kasvattelisi sitten syvempiä juuria millä kuivasta selviäisi. Viime kesän kuivalla jaksolla kyllä sitten kastelin kun oikein alkoi lehtiään roikottamaan.

Kauniita ovat! Minulla on myös kaksi alppiruusua, viime syksynä istutettua. Ei kukan kukkaa ole, mutta paljon uusia vihreitä lehtiä. Toivon myös, että jonakin kesänä ne olisivat kauniissa kukassa, tai ainakin hengissä!

Tuolla aiemmin jo kyselin, että onko muita kirjava lehtisten alppiruusujen omistajia???

Missä vika, kun alppiruusu ei kuki. Selvisi hengissä talvesta, mutta ei kuki. Kasvattaa vain uusia lehtiä. Ei ilmeisesti ole kastelun puutteesta suuttunut, kun ei kaikki muutkaan ole hirveästi kastellu. Routaa sulattaakseni kastelin vähän keväällä.

Tuo alppiruusujen kukinta on tosiaan sellaista malttia vaativaa varsinkin alkuvaiheessa: Pekka ei suostunut kukkimaan tänä vuonna, mutta teki hienot uudet lehdet. Olen istuttanut alppiruusuni vasta viime keväänä.

Kun taasen jotkut muut innostuivat kukkimaan oikein toden teolla, vaikka eivät olekaan koolla pilattuja.

Ja sitten vielä tämäkin. Näidenkin nimet olen sählännyt lahjakkaasti hukkaan. Ovat kuitenkin noita kotimaisia. Elviirahan kukki jo aiemmin. Muiden kukinta ei ole vielä niin näyttävää, että kehtaa kuvaa lähettää. Mutta sitten tulevina kesinä...

nova zembla on aukaissut kaksi kukkaa. Nuppuja tuossa on vaikka kuinka, mutta saa nyt katsoa aukeavatko..

Viime syksynä alennusmyynnistä ostettu Blue Peter kukkii myös kauniisti..

Kukintaansa aloittelee tämä kaunis pieni rodo

olskohan ollut vuoristoalppiruusu? Korkeutta n.30 cm.

Tähtiputki, hankin samanlaisen hiljan, onko sulla pitempiaikaista kokemusta tuosta rodosta, talvenkestävyydestä yms?

Miä hankin ton rodon vuosi sitte, jot ei oo kovinkaa paljon kokemusta siitä. Talvehti tosi hyvin. Talvella peittyi kokonaan lumen alle.Uutta kasvua kivasti kukinnan lisäksi.Mun mielest tosi sievä ja kaunis pienikukallinen rodo.

Tähtiputki ja malvankukka, minulla on tuo samainen pieni pensas. Olen pitänyt sitä atsaleana .

Korjasin sen talteen tänä keväänä siskon nurkilta kun hänellä on piharemontti menossa eikä paikkaa sieltä tälle löytynyt.

Ikää tällä on jo noin 5 vuotta. Talvenkesto hyvä, kasvanut siis
Kiteellä tätä ennen. Siirrelty paikasta toiseen  ainakin kolme
kertaa ennen tätä. 

tämmöisenä sen toin,  en ole ennen nähnyt kukkivan vaan elossa on kestänyt.

Laitoin ruukkuun odottamaan mökille viemistä ja tämäpä alkoi kasvamaan ja teki nuput.

Nyt kukkii mökillä, ehkä joudun siirtämään vielä parempaan paikkaan joskus

Mulla on ollut tuollainen muutaman vuoden. Hienosti kasvattaa lisää oksia ja lehtiä. Kukinta meillä aika niukkaa mutta onkin pohjoispuolella taloa. Hällä nimenä Rhododendron ferrugineum, vuoristoalppiruusu. Kuvan lisäilen myöhemmin.

Vuoristoalppiruusu= ruostealppiruusu

Lempparini omassa pihassa `Haaga` Teki useita valtavia nuppuja, osa kuivui Vieressä oleva `Hellikki` teki valtavasti nuppuja, kaikki ovat kuolleet... Kesän kuivuus viime vuonna ehkä aiheutti? Nyt saivat juuristolleen hevonpeetä

Hei rodoharrastajat, kerratkaapas mullekin se rodojen pohja. Eikös se pitäisi olla hapanta maata ja ei typpeä? Ei kait lantaa saisi rodoille antaa? Reilusti vaan sanomaan, jos olen ihan pielessä.

Mulla kasvaa melkein pelkässä turpeessa. Hevonpeestä yli puolet oli turvetta kun sitä sinne viskelin... Kasvualustassa mukana vähän peltomultaa eli saveakin siellä on En muuten muistanu ollenkaan ajatella et saako antaa pas*aa vai ei Vielä saa pois jos näin on.

Mun rodoni kasvaa melkein pelkässä suoturpeessa tai mitä mutaa se mahtaa olla. En ole edes lannoittanut mitenkään, vaan joka kevät haen suolta turvetta juuurelle. Hyvin on pärjännyt parikymmentä vuotta.

Ymmärtääkseni siinä hevonvoimassa ei ole mitään estettä rhodoille kunhan laittaa sen alkukesästä. Tällöin rhodolla on voimakkain kasvu. Joskus heinäkuulta tulee lannoitus lopettaa, jotta rhodo pääsee valmistautumaan talveen. Se typen lisääminen syksyllä huonontaa rhodon talvehtimista. Hevon peehän ei pilaa maan Ph:ta, vaan on mielestäni hapan tuote. Käytän itse hevonlantaa kaikille kukilleni ulkona ja lisään tuhkaa niille, jotka pitävät kalkkisesta maasta.

Ok, kiitos.

Ok, hyvä ettei tarvi lähteä pois nyppimään. Kiitokset myös täältä

Alppiruusun leikkauksesta kyselisin kokemuksia.  

Meillä on pihamaalla n. 17 vuotta vanha rhodo, korkeutta on n. 2 m ja leveyttä lähes 3 m ja nyt se alkaa olla ja hiukan riutuneen näköinen. Latvoihin tullut kukinnan jälkeen hyvin uusia lehtiä, mutta alempaa alkaa olla jo aika paljas, eli ei enää kovin kauniin näköinen.

Voiko rhodon leikata, esim. metrin mittaiseksi? Lähteekö se uudelleen kasvamaan vai onko parasta kaivaa koko hoito ylös ja istuttaa uusi? Jos voi leikata, mikä olisi paras aika tehdä se, kevät, syksy vai onko merkitystä?

Kuinka leveitä aboutirallaa ovat P.M.A.Tigerstedt ja Mikkeli? Molemmista löysin tiedon, et ovat noin 2 m korkeita, mutta kuinka isoiksi leviävät. Entä ovatko tällaiset korkeammat rodot muuten periaatteessa samantapaisia kuin pienemmätkin, siis sellaisia pyöreän pensasmaisia?

Onko Törnrosalla laittaa kuvia tänne omista kasvateistaan, mainitsemasi kasvit kun ovat just ne, joista yritän valita meille sopivampaa.

Kiitos!

Ne mun Rodot ovat vielä kovin pieniä ja näin ohi kukkineina eivät paljon minkään näköisiä. Se P.M.A.Tigerstedt kasvaa kyllä korkeutta varmaankin sen pari metriä, mutta on kasvustoltaan siro rakenteinen eli kapea ja korkea. Mikkeli kasvaa enemmän pallomaiseksi. Näistä kotimaisista lajikkeista Pekka on se kaikkein tanakkakasvuisin ja se kasvaa myöskin leveyttä sen kolme metriä. Kukat Pekalla ovat aluksi hennon vaalean punaiset ja sitten kukinnan edetessä vaalenevat hieman. Oma mielipiteeni on se, että alppiruusut kannattaa istuttaa sopivan väljästi, jotta oksat saavat ojentua niin laajalle, kuin mahdollista ja siten pensaasta kasvaa komeampi. Sinne väleihän voisi laittaa joitakin happamassa maassa kasvavia kukkia ja vaikkapa pensasmustilkkaa.

Kannattaa käväistä vaikkapa Mustilan sivustoilla katsastamassa. Alppiruusujen paras istutusaika olisi keväällä maan sulettua, jotta juurten kasvu pääsisi käyntiin ja seuraavaan talveen varautuminen voitaisiin maksimoida. Usein nuo kotimaisten Rodojen taimet ovatkin loppuun myytyjä juhannukseen mennessä. Ulkomaisten taimien talven kestävyys on taattu ainoastaan eteläisimmässä suomessa.

Kuvassa Nova Zembla, jolle olin antamassa jo viime vuonna tappotuomiota, kun tuntui kulahtaneen, eikä kukkinut. Tänä vuonna sitten kukki, joten jääköön tuohon... Tosi söpö oli ja viimeinen kukka kukki vielä ihan kesäkuun lopulla! Näkyypä kyllä huonona tuo kuva -ainakin tässä näytöllä. Höh!

Leikkasin omat risuiset  parikymmentä vuotta vanhat alppiruusuni pari viikkoa sitten juuresta poikki, ja nyt näkyy jo aika paljon uutta kasvua. Ei tämä ehkä ole paras leikkausaika, mutta elossa näyttävät puskat olevan. 

Kääk!! Huomasin tuossa pihalla kuopsutellessa, että Rhodojeni rungossa(vai onko se varsi, vai mikä...) on jotain pahasti vialla. Voinko vielä pelastaa tilanteen jotenkin, vai onko enää turha rimpuilla? Ja mikä tuon on aiheuttanut? Näyttää ihan kuin rungolla olisi liian tiukka mekko ratkennut...sama kuin itse yrittäisin nyt tukkia ylioppilasmekkoani päälle, noin siinäkin varmaan kävisi

Meillä molempien alppiruusujen rungot ovat olleet tuon näköisiä jo pari vuotta. Mitään en oo niille tehnyt ja kasvavat hyvin. Kuuluu kait asiaan

Olen istuttamassa Haaga-alppiruusua terijoensalavien lähelle ja laitan juurimaton. Osaisko joku sanoa miten iso kuoppa pitää tehdä. Ajattelin laittaa juurimaton vain puiden puolelle ja alle, eikai ne juuret (siis salavien) taaksepäin palaa hyvään multaan. Puut ovat länsipuolella, hyvin varjostavat.

Alppiruusun istutin jo samana päivänä kun tuon kysymyksen laitoin. Saa sitten nähdä miten pärjää terijoensalavien joukossa. Onko kellään kokemusta, kuvia Haagasta kolmosvyöhykkeellä?

Istutin viime kesänä alppiruusun ulos ruukkuun. Mitä teen sille nyt syksyllä, jotta kasvaisi myös ensi kesänä? Kuinka suojaan sen pakkasilta vai pitääkö kaivaa maahan? Sellaista paikkaa vain ei tahdo löytyä, mihin sen istuttaisi.

Löytyipä täältä mukava keskustelu.

Kristian Theqvistillä on aivan mielettömän upeat sivut alppiruusuista ja atsaleoista. Koska olen tumpelo linkkien kanssa, etsikää ne googlen kautta Rhodopuutarha Saariston Metsässä. Sivuilta löytyy paitsi mahtavia kuvia, myös ohjeita joka lähtöön.

Mutta sanokaapa, kenellä kasvaa pohjoisin alppiruusu ja mikä se mahtaa olla. Tätä pohtii tämä tyttö kuutoselta.

Hei semmosta kyselisin, kun meillä on täällä V- vyöhykkeellä pihalla tosi paljon vanhoja koivuja, että miten tuo alppiruusu viihtyy koivujen läheisyydessä? Meillä on vähän hankala homma, kun nuita koivuja on tosiaan paljon.

Minne ilmansuuntaan se olis hyvä istuttaa, sietääkö aurinkoa ollenkaan? Ajattelin, että jos tallin lännepuoleiselle seinustalle istuttais?

Ja minkälaista sen maa- aineksen tulis olla? Pitikö sen olla jotakin turveseosta ja ei saa kalkita? Meillä maaperä on tosi hiekkasta (en tiedä oikeaa nimitystä, mutta semmosta tosi hienoa hiekkaa, saa puristettua märkänä palloja).

Oisko joku alottelijalle varma lajike tänne V- vyöhykkeelle? Ja muutenki kiinnostas tietää, että minkälaista hoitoa tarvitsee ja pitääkö suojata talveksi yms.

Koivu ei ole kaikkein paras kaveri rodolle, koska sen juuret kuivattavat tehokkaasti maata ja siten rodo jää tässä kilpailussa tappiolle. Siispä alppiruusuja ei kannata aivan lähelle koivuja laittaa. Omassa pihassani on kyllä koivujakin, mutta etäisyyttä on useita metrejä ja laitoin varuilta rodon istutuskuoppaan juurimaton. Rodon juuret ovat sellaiset ohuet ja sijaitsevat aivan lähellä maanpintaa. Sinun kannattaa tutustua Mustilan kotimaisiin taimiin (löytyy netistä). Sieltä pitäisi löytyä ainakin jokunen kestävä lajike-ulkomaisia en suosittele niiden heikon talven kestävyyden takia. Rodo vaatii happaman maan viihtyäkseen. Sellainen kalkitsematon turve ei sellaisenaan ole riittävä vaan sekaan on laitettava muutakin maa ainesta. Rodo mullan tai havumullan nimellä löytyy valmiita seoksia kaupoista . Ilmeisesti kuvaamasi hiekkapitoinen maa on jonkinlaista silttiä. Tällainen maa vaatii ehdottomasti maanparannustoimenpiteitä, jotta se kelpaa rodolle.

Rodo ei pidä liiasta paahteesta vaan viihtyy paremmin varjossa. Ja se nurmikko ei sovi lainkaan rodon viereen, sillä ruohokasvit kilpailevat kosteudesta ja ravinteista rodojen juurten kanssa. Hyvä kuorihake rodon juurille on hyväksi. Lannoitettakin voi antaa heinäkuulle asti rodoille ja havuille tarkoitetulla lannokkeella. Loppukesä on annettava rodon valmistumiseen tulevaa talvea varten.

Varmaankin siellä V-vyöhykkeelläkin löytyy suojaisia paikkoja rodoille ja mikäpä estää niiden suojaamisen suojapeitolla. Keväällä ennen kuin maa on sulanut pitää rodoa kuitenkin varjostaa liialliselta paahteelta täällä etelämpänäkin, etteivät lehdet ala kuivumaan.

Suosittelen vierailua Mustilassa niin näet aivan livenä millaisissa olosuhteissa rodot ja atsaleat viihtyvät. Rodot kannattaa istuttaa keväällä, joten nyt on asia ajankohtainen.

Tuttavani pihalla on yksi tosi vanha alppiruusu, (nimi tuntematon) josta haluaisin itselleni kanssa jonkun sortin jakopalan, onnistuuko, jos niin miten ja milloin sellainen olisi helpoin tehdä? lähtisköhän oksa pistokkaasta?

Hassu kysymys, mutta miltä alppiruusujen siemenet oikein näyttää? Ihmettelin eilen keräämiäni siemenkotia. Onko se se pölymäinen tavara mitä tulee kun ravistaa kotaa vai se keskellä törrättävä tötterö  ? vai mikään niistä, karannut jo tuulen mukana..?...rapsuttaa päätään...

ja tässä temppu, miten "pöly" kylvetään. kopioitu vanhalta puolelta nimimerkki rhodoistin jutusta pieni pätkä ->

Jokaisen siemenen poimin yksitellen lyijykynän kumilla paperilta, siirsin taimipotin päälle ja tiputin hammastikun kärjellä turpeeseen. Hidasta, mutta etuna on se, ettei kylvöstä tulee liian tiheää.

Kiitos, kylvän nämä siemenet ohjeen mukaan...ei parane aivastaa!

Siirsin tänne asiaankuuluvaan paikkaansa siemenissä käydyn keskustelun, koska jatkossa lajikeskustelua käydään vain yhdessä paikassa (matka siemenestä kasvattamisen ja varsinaisen kasvin kasvattamisen välillä on pieni). Siirretyt viestit tunnistaa punaisesta "siirretty" tekstistä, ja niihin muuttuu päiväykseksi siirtopäivämäärän päiväys.

Siirretyt viestit (yllä 6 edellistä) ovat ns. "tuoreita", kaikki tämän vuoden tammikuussa kirjoitettuja, alkaen Imikän viestistä 18.1.2008.

Miten olette suojannut rhodojanne katolta tippuvalta lumelta? Kuvia tai kertomuksia rakennelmista kaipaisin. Onko tästä ollut aiempina vuosina täällä puhetta, muistelisin niin, mutta en löydä tähän hätään niitä.

Olen harkinnut jotain valmista lumenkestävää rautakehikkoa tai puuseipäista sidottavaa. Mutta miten tai mistä niitä voisi hankkia? Ajatuksena olisi, että lumi rikkoutuu telineeseen, eikä katko oksia, mutta putoaisi kuitenkin rhodon suojaksi.

Kävin juuri katselemassa alppiruusuani ja kovasti on nuppuja. Lajiketta en tiedä, mutta korkeutta on n. 1,70 m ja leveyttä saman verran. Suuret kukat ovat anilliinin punaisia. Sain sen pomoltani kaksi vuotta sitten keväällä. Oli näky kun auton peräkärryssä heilui pari metrinen pensas. Hyvin lähti juurtumaan ja kasvamaan uudestaan ilman mitään kummempia valmisteluja. Kaivoin vain suuren kuopan vanhalle kasvimaalle ja kastelin alkuun kovasti. Meillä on valmiiksi jo hyvin hapan maa. Ensimmäisenä keväänä suurin osa nupuista jäi aukeamatta. Viime kesän kukintaa en muista... suuren järkytyksen ja surun vuoksi en oo varmaan edes muistanut katsoa sitä. Mutta nyt nuppuja oli valtavasti (arviolta 100-200), kunpa vain jaksaisi aukaista kaikki, niin olis kukkaloistoa viime kesänkin edestä. Keräsin myös auenneista siemenkodista siemeniä talteen ja ajattelin kokeilla kasvatusta. Pitää katsoa onko talvi tappanut siemenet. Milloinkahan tuota alppiruusua pitäisi lannoittaa rodo lannoitteella? Pitänee etsiä tietoa.

Jos alppiruusua haluaa lannoittaa se kannattaa ajoittaa kesä- ja heinäkuulle. Elokuulta rodot alkavat valmistautumaan jo tulevaa talvea varten, jolloin lannoittaminen tuolloin voi heikentää talven kestävyyttä.

Omat alppiruusuni ja atsaleani selvisivät hyvin talvesta. Kastelin niitä koko eilisen illan kun ensin olin poistanut varjostukset. En uskaltanut poistaa varjostuksia ennen kuin ehdin kastella juuret kunnolla. Saattaa tuntua kummalliselta, että niiden varjostettujen rodojen juuristoalueella oli maa vielä kohmeessa, vaikka meilläkin on ollut lämmintä jo pitkään.

Lumen alta paljastui kuvassa oleva hieman surkean näköinen Alppiruusu, näin oletan. Edellisten asukkaiden istuttama, joten en tiedä, mitä on tehty tai jätetty tekemättä. En tiedä kyseisen kasvin hoidosta mitään, joten tarvisin apua. Mitä tuolle on tapahtunut? Voiko sille enää tehdä mitään? Vai revinkö pois?

En väitä itseäni miksikään asiantuntijaksi, sillä kokemusta vasta parilta edelliseltä vuodelta. Vaikuttaa kuitenkin, että kasvi olisi kärsinyt kuivuudesta. Yleensä alppiruusu menestyy hyvin kokonaan lumen alle hautautuneena talven yli. Olisiko tuo kuivuus vaivannut jo viime syksystä? Itse kastelen alppiruusut hyvin ennen lumen ja jään tuloa ja jatkan sitten kastelemista keväällä, jotta maan saa nopeasti sulaksi. Alppiruusulla on todella pienet ja ohuet juuret ja ne sijaitsevat aika lähellä maan pintaa. Siksi veden puute onkin aika yleistä niillä. Toinen syy voisi olla liian valoisa tai paahteinen kasvupaikka. Alppiruusu tyytyy hajavaloon tai varjoisaan kasvupaikkaan.

Tuo alppiruusu vaikuttaa olevan vielä aika nuori(pieni). Siksi kastelun merkitys on entisestään tärkeä, jotta kasvi saadaan kotiutumaan paikalleen paremmin.

Ja tuon kasvualustan voisi tsekata ja lisätä vaikka rodomultaa ja lannoittaa rodolannoitteella. Joku kate juuristoalueelle voisi myös olla hyväksi.

Aivan, Miikos osui naulan kantaan: Tiesithän Decussata, että rodo tarvitsee happaman kasvualustan. Tavallinen kalkittu kasvumulta saatikka sitten savimaa ovat myrkkyä rodoille. Tuo seikka kannattaa tarkistaa heti, että saat rodosi pelastettuasi.

Kiitos neuvoista !

Tein seuraavat toimenpiteet. Siirsin rodon tuosta paahteisesta kasvupaikasta varjoisampaan. Siirrossa huomasin, että se istutuspaakku oli vielä täysin "ruukunmuotoinen" eli rodo ei ollut juurtunut maahan yhtään. Ostin rodolannoitetta ja laitoin sitä istutuskuoppaan ja istutuksen jälkeen rodon päälle. Kastelin muutenkin reilusti. Laitoin juurelle kuorikatetta.

Istutusmaa oli siis tavallista puutarhamultaa. Kastelin rodon siis kerran sillä lannoitevedellä. Riittääkö maan happamuus tällä hetkellä vai pitääkö minun nyt erityisesti happamoittaa maata lannoitevedellä lisää? Voiko lannoitetta antaa liikaa?

Sokerikaneli, voithan tietenkin kokeilla asiaa... Rodot ja atsaleat on yleensä parempi istuttaa keväällä, jotta ne entivät juurtumaan ja valmistautumaan tulevaan talveen paremmin. Tuo kuvaamasi viittaa siihen, että kasvin talvehtiminen ei ole sujunut parhaalla mahdollisella tavalla. Koeta kuitenkin elvytellä kasviasi tässä kevään aikana-jos vaikka innostuu kasvamaan.

Decussata, lannoita sitä kasviasi aivan ohjeiden mukaan .Liikalannoittaminen ei ole eduksi herkkäjuuriselle rodolle. Olen huomannut puutarha-alan liikkeissä myynnissä sellaista suihketta, jonka sanotaan elvyttävän havut ja rodot. Itselläni ei ole siitä vielä kokemusta, mutta kannattaa kokeilla. Nuo kahvinporot ovat varmaan hyvä juttu: äitini opetti laittamaan niitä myöskin pionien juurille ja kukinta on siten taattu.

Minä olen hakenut rodolle suolta mutaa, sitä annan kesällä parikin kertaa, enkä ole koskaan lannoittanut. Tykkäävät tuosta suomudasta , siinä varmaan on kaikkea mitä tarvivat. Ainakin se on hapanta. Syksyllä kastelen PALJON , ei ole tarvinnut koskaan peitellä. Nuppuja on paljon .

satues, laitathan sitten kuvan tästä kaunottaresta kunhan kukkii. On varmaan upea näky!

Minun kaksi revontuliatsaleaani(kotimaiset) ovat menestyneet täällä etelä-Lahdessa oikein mainiosti ja sitten sen kolmannen atsalean, joka on ulkolaista alkuperää olen tavannut suojata pakkaspeitteellä on myös talvehtinut hyvin. Nuo kotimaiset ovat huomattavasti hidaskasvuisempia kuin tuo ulkomainen.

Minullakin on pikku-Elviirat lähellä noita kahta atsaleaa. Elviirat peittyvät talveksi lumen alle, joten ne ovat täysin suojassa talvella. Elviirat ja muutkin punakukkaiset rodot ovat hieman arempia kuin valkoiset. Olen kuullut, että Elviira voi menestyä jopa Rovaniemellä asti, jos se on kokonaan lumen peitossa. Pahempi tilanne Elviiralle on lumeton ja kolea talvi etelärannikolla, jolloin versot paleltuvat suojaamattomana.

Mielestäni nurmikko ja rodo on perin huono yhdistelmä, koska sekä heinien juuret että rodon juuret kilpaikevat samasta tilasta. Muutenkin mikä tahansa yksinäinen pensas keskellä nurmikkoa ei ole esteettisesti hyvä. Siirtäisin rodot johonkin varjoisaan ja suojaisaan paikkaan. Elleivät rodot ole siirrettävissä voisithan kokeilla laajentaa kasvualuetta rodon ympärillä tekemällä siihen sellaisen kukkapenkin, jossa on muitakin happaman maan kasveja ja sitten rajaisit hyvin siitä kalkittavasta nurmikosta jollakin nurmikkokaistalla tai vastaavalla.

Rodot saavuttavat täyden mittansa kymmenessä vuodessa. Jos tiedät lajikkeen tai kasvin iän voit siitä päätellä miten suureksi rodosi kasvavat.

Voithan rakentaa rodoillesi suojakehikon remontin ajaksi. Ei sen mikään taideteos tarvitse olla. Sitäpaitsi sellainen ruma tekele huomataankin paremmin kuin pelkkä kituva kasvi.

Oletteko kukaan kokeillut saada pistokas taimea alppiruususta taivuttamalla joku alaoksa maahan ja kiinnittämällä esim. metallikoukulla. Mietin vain että onnistuisiko sillain niinkuin esim. viinimarjat lähtevät juurtumaan kun ovat maa kosketuksessa. Siemeniä keräsin, mutta en ole vielä kylvänyt... päässyt unohtumaan. Olisi nopeampaa kasvu pistokkaasta.

Jos nyt jo taivuttais, niin luuletko että syksyllä sais irrottaa. Vai kannattaisiko odottaa ensi kesään. Mulla on suuressa pensaassa niin paljon lähes maahan taipuneita oksia, että saisin montakin uutta alkua sillai. Kiitos sinulle! Tätä kokeilen kyllä heti.

Joo oon monesti "vähän" malttamaton . Kävin just kattoo, nii siellähän on jo kolmessa kohtaa juuria alaoksissa valmiina. Ovat olleet niin lähellä maata. Saattavat olla kyllä jo kuivahtaneita, mutta laitan samoista kohtaa ne uudelleen tiukemmin maahan. Mies saa tehdä rautakoukut, joilla saan kiinnitettyä ne. Juuri kohdan jälkeen on n. 30-40 cm oksaa, jossa on jo haaroja ja nuppujakin. Kokkeillaan, se ei maksa mitään. Nyt sit maltan oottaa hyvillä mielin ainaskin sen vuoden, ehkä jopa pari! On nii pitkät alut, että tarvitsevat kunnon juuret.

Ensimmäiset jo avanneet nuppunsa.

Tässä lähikuvaa.

Ihanat kukat! Taitavat olla pikku-Elviiroja.

Oih Alkais jo omatkin....

Minä sain äitienpäivälahjaksi alppiruusuja. Kysymys: maistuuko ne jäniksille? Virittelenkö verkot?

Eivät taida alppiruusut ainakaan ensimmäisenä maistua jänöille. Sensijaan etanat saattavat olla riesana, joten Ferramolia kannattaa ripotella ympärille ja tietenkin aktiivinen tarkkailu päällä.

Istutathan rodosi varjoisaan paikkaan ja happamaan maahan(=rodomultaa). Taimien kasteleminen parina kolmena ensimmäisenä vuonna takaavat hyvän kasvun ja viihtymisen kasvupaikallaan.

Elviirakin innostui tervehtimään äitienpäivän kunniaksi....

Törnrosa, onneksi meillä ei ole juurikaan etanoita, räkättirastaita on siitä huolta pitämässä. Hyvä jos ei maistu jäniksille, verkkokauppaan on ollut liikaakin asiaa.

Penkki on tehty happamaan maahan ja saa aurinkoa n. 10.30-13.00. Paikka on aika suojainen. Viime vuonna paikalle kipattiin leikkimökin ylösotetut maapohjat ja nyt ne piti jatkokäsitellä. Lisäsin kalkitsematonta perusturvetta, soraa ja hiekkaa, männynneulasia, männynkäpyjä, hakekatetta...enkä lykkinyt vielä lannoitetta tänä vuonna.

Eilen illalla juuri luin raamattuani (Unelmien kotipuutarha) ja siinä kerrottiin, että alppiruusun juuret kasvavat sivuille ja ylöspäin! Olen minä tuon joskus ennenkin lukenut tai kuullut, mutta unohtanut aivan kokonaan. Siksi katteen lisäys ja sivuista huolehtiminen on siis niin tärkeää.

Ja suurellakin pensaalla on pienehkö juuristo. (Mutta sain samalla selityksen siitä, miksi ainokaisen Pekka-alppiruusuni katettu kohta on tullut niin korostuneesti esiin. Juuret taitavat pönköttää neulasmassaa koholleen jo!

Lueskelin alppiruusuista viime yönä Mustilan sivuilta, ja siellä sanottiin että Mustilan alppiruusulla on poikkeukselliset syvät juuret, ja se pystyy ottamaan vettä syvältä. Ainoa huono puoli on se, että liian varjossa siitä tulee harva. Pitää tutkailla tuota paikkaa kesällä, onko se liian varjoisa kun en muista... siitä kyllä joutaisi yksi iso koivu mäntyjen välistä pois, kun se on todennäköisesti laho. Harmittaa vaan kun siinä on koloja ja tikka tykkää siitä... Mutta tuon Mustilan alppiruusun varmaan hommaan tuohon lammen rantapenkalle, ja ehkä Hellikin (purppuranpunainen) josta sanottiin että menestyy parhaiten varjossa. Mutta vasta ensi vuonna!

Joo, Unelmien kotipuutarha on ihana kirja, pitäisikin ottaa taas tuohon pöydälle luettavaksi. (Innostin kaverinikin muuten ostamaan sen tässä pari viikkoa sitten kirppikseltä, kun uutena löytyi ja maksoi vaan 10 e.)

Heips rodotuntijat. akuutteja kysymyksiä teille!

1. rodorivistössäni on yksilöitä, joilla on hiukan huonon näköiset lehdet: vaaleamman vihreänkirjavaa kauttaaltaan. ei siis selkeästikään mitään ötökkää tms, vaan lehden väri on tuollainen. olemus muutenkin hontelo. mikähän voisi olla vikana?

2. Joka kesä rodojen lehtiin ilmestyy säännöllisen muotoisia reikiä eikä mitään ötököitä ole näkyvissä. mistä kyse?

En ole mikään kaikkitietävä, mutta yritän auttaa mahdollisuuksieni mukaan. Nuo haalea väri lehdissä saattavat viitata siihen, että kasvisi ravinnetasapaino ei ole kohdallaan. Rodo vaatii happaman kasvualustan. Liian emäksisestä mullasta eivät ravintoaineet pääse kulkeutumaan itse kasviin. Laitapa vaikkapa käytettyjä kahvinporoja juurille ja sitten jonkinlaista kompostia taikka kuorikatetta. Kaupasta on saatavilla sellaista suihketta, joka palauttaa havukasvien ja rodojen lehtien värin ennalleen. En ole vieläkään itse ehtinyt hankkimaan ainetta, mutta luin lehdestä, että sellaista on olemassa.Kannattaa kokeilla. Sitten lannoittaminen-ohjeen mukaan-rodo/havulannoitteella heinäkuun loppuun asti. Näillä toimenpiteillä taataan ainakin kunnollinen ravinnon saanti. Kannattaa vielä tarkistaa noiden kalvakkaiden rodojen juuriston kunto muutenkin.

Ne reiät lehdissä viittaavat etanoihin. Ainakin meillä etenat ovat reiíttäneet muutamien rodojen lehtiä.Tarkkaileppa tilannetta. Kerää kaikki näkemäsi etanat pois ja sitten kannattaa hankkia Ferramolia . Se on rautasulfaattivalmiste, mikä on vaaraton muille eläimille. Etanat vaan menettävät ruokahalunsa syötyään sitä ja sitten ne kuolevat pois.

Auttakaapas minuakin.

Ajattelin istuttaa 3-4 alppiruusua uuteen kukkamaahan, joka on puolivarjoisa/varjoisa. Haluaisin ryhmän jossa on takana korkeaksi kasvavia, ja edessä tietenkin matalampia rodoja. Atsaleakin houkuttaisi. Olisi hienoa kun kukkisivat eri sävyillä. Onko ehdotuksia? Rodoista kun en paljon tiedä. Mikä on sopiva istutustiheys?

Maassa on tosi isoja ja vanhoja katajia ja mäntyjä. Nyt istutin 10 kotkansiipeä, 22 kuunliljaa 5 timanttituijaa ja 3 laakakatajaa sekä sekalaisen määrän perennoita. Maa on siis iso. Rodot vaan puuttuu (ja pensasmustikat)

Voiko katteena käyttää ruohosilppua, vai tukehduttaako se alppiruusut? Ainakin se estää rikkaruohon kasvun...

törnrosa, tuo auttoi. kiitos. onko tuo etana-aine lehtiin suihkutettavaa?

Ferramol on sellaisina( sinisinä) rakeina. Rakeet ripotellaan maahan, josta etenat sitten syövät ne. Ne kestävät kyllä hieman sadettakin. Paras aika on laittaa rakeita maahan illalla, jolloin etanat ovat aktiivisia. Etanat ovat toisinaan aika ovelia ja osaavat pysytellä hyvinkin näkymättömissä. Ainoat merkit vierailusta on juuri nuo ikävät jäljet lehdissä. Onnea vaan etanajahdissa!

heh, kiitos, törnrosa!

Kiitos SariW, lähden googlailemaan... Se elviira olisi varmaan ihana etualalla.

Meillä parhaiten kolmesta eri atsaleasta kukkii tällainen

Minullakin taitaa olla samanlainen atsalea ,kuin jutitalla. Siinä on vasta nuput. Sensijaan pohjolan tytär on täydessä kukassa. Muutkin rodot alkavat pikkuhiljaa virittämään kukkiaan esiin. Valitettavasti elviirojen kukat kärsivät kuivuudesta.

Ihan pelästyin, kun näin, että "mikkelini" oli tehnyt ensimmäiset kukkansa! Näin vihdoin kukkien värin, joita kylläkään ei ole montaa.

Lähes 30 vuotias alppiruusukin aloitti kukinnan. Kukat ovat tänä vuonna aika pieniä.

Tässä tämä kuolemanpartailla ollut alppi eilen ja tänään. Edellisenä ja viimevuonna tuota rhodoa peitti "komeat" ruskeat, kuivat ja reikäiset lehdet ja nyt siinä on jopa kuusi nuppua

Sand, onko tuo Pekkasi nuori kasvi? Minulla on tontillani parikin Pekkaa, jotka ovat olleet meillä kolmatta vuotta. Viime keväänä toinen Pekoista jätti kukintansa väliin, mutta kasvatti sensijaan komeat uudet versot ja vasta tänä keväänä on alkanut kukkimaan. Se toinen Pekoista kukki viime keväänä kuten myös tänäkin keväänä. Se on jäänyt kooltaan kuitenkin pienemmäksi kuin tämä toinen. Minulla kaikki rodot ovat aika varjoisassa paikassa, joten en syyttäisi ensimmäisenä valon puutetta.

Huhuilua: löytyykö lappilaisia alppiruusun kasvattajia?

Haaga on nyt täydessä kukassa. Voisin tätä hehkuttaa loputtomiin Kun kukkiskin joka vuosi näin...

Sailasi, terve, terve! Siis meinaat, että Tornionjokivarressa menestyy alppiruusu. Rovaniemelläkin olen tavannut, mutta mitähän lajikkeita ne mahtavat olla? ''Elvira'' vai ''University Helsinki'' tai ehkäpä jokin marjatanalppiruusu kuten ''Haga'', ''Mikkeli'' .

Alppiruusupuisto

Tässä linkki siihen Haagan rodopuistoon minkä mainitsin tuossa aikasemmin. Nyt näyttää olevan hyvä rodovuosi, joten ehkä kannattaa käydä siellä.

Viime kesänä kävin Haagan rhodopuistossa. Oli hieno kokemus.

Fiia, olen kuullut, etä ainakin Elviira menestyisi Rovaniemellä asti hyvän lumipeitteen alla. Sinänsä outoa, sillä Elviirat ovat lumettomassa etelässä aina vaarassa paleltua talven viimoihin. Omat Elviirani peittyvät talveksi kokkonaan lumeen ja ovat kyllä menestyneet hyvin. Elviira on kooltaan matala, joten sen peittyminen on helppoa. Noista muista mainitsemistasi lajeista en osaa sanoa mitään. Raisa ja Marketta taitavat olla muuten talvenkestävimpiä noista kotimaisista(ilmoitettu:VI). Nekinovat aika matalakasvuisia.

Törnrosa, tuota Elviiraa vois kokeilla. Hullua, kun aina tekee mieli jotakin uutta. Ns. ammattilaiset moittivat ihmisiä, kun he ostavat vyöhykkeelle sopimattomia kasveja. Sitähän puutarhahulluus yhtäältä on. Ei se ainakaan penttiläisten kohdalla useinkaan ole tietämättömyyttä, vai mitä.

Tässä minun pienoiseni, lajia en tiedä. Lepäsi viime kesän ja tänä vuonna on sitten kukkia täynnä.

Johnu , hieno , kaikki sopii hyvin yhteen, upea kukinta alpilla.

Johtuisikohan tuo tänäkeväinen upea alppiruusujen kukinta viime kesän sateista. Meillä on myös naapureilla upeat rodot vaikkeivät tee niille mitään.

Olen samaa mieltä Fiian kanssa, että kannattaa kokeilla ennekkoluulottomasti monenlaisia kasveja. Oman pihan edullisessa pienilmastossa voi eteläisempikin lajike menestyä yllättävän hyvin. Sitten vielä kannattaa panostaa hyvään talvisuojaukseen. Loput ovatkin sitten "isommas´ käres".

Johnyn yhdistelmä on tosi kaunis ja hyvin onnistunut kaikin puolin.

Sailasi, hyviä vinkkejä annoit.

Kumpi on parempi istutusaika, syksy vai kevät? Mua ei ole alppiruusut pahemmin kiinnostaneet, mutta innostus on nyt alkanut viriämään. On se kumma, kun piha on jo aivan täynnä. Toisaalta olen niin konservatiivinen, että tykkään nurmikostakin pihassani. Pitäähän pikkupojilla olla tilaa juosta ja leikkiä, kun sieltä etelästä tulevat lomailemaan.

Ja sitten: Pentti Alanko sanoi kerran esitellessään puutarha-asioita, jotta aina on tilaa vielä yhdelle kasville.

Alppiruusut ja atsaleat on istutettava keväällä, jotta saadaan paras lopputulos. Näiden pääasiallinen kasvu ajoittuu alkukesään ja loppukesä kuluu alppiruusuilta lähinnä talveen valmistumiseen. Lannoituskin tulee lopettaa jo elokuulle tultaessa että talvenkestävyys saavutettaisiin optimaalisesti.

Hyvä, että tuli aikaa miettiä. Syksyllä sitten rhodon hankintaan. Tuonne meidän pikkuiseen varjopuutarhaan.

Fiia,hyvä kirjoitinko jotenkin epäselvästi? Rodot pitää istuttaa ennen juhannusta! Ei ole siis liikaa aikaa ainakaan tälle vuodelle. Jos haluat siirtää hankinnat ensi vuoteen niin sitten. Esimerkiksi Mustilasta on yleensä taimet loppu juhannukselta.

Anteeksi, Törnrosa, et kirjoittanut epäselvästi. Itse taisin olla jo nukuksissa. Totta puhuen jälkeenpäin mietinkin asiaa. Ja ajattelin tarkistaa sen nyt aamulla. Olitkin huomannut erehdykseni jo ennemmin. Kiitos!

Hassuelli , tässä lupaamani kuva kukkivasta alppiruususta , ei aivan kaikki nuput ole vielä auennut, mutta melkein.

Tämä atsalea on viime kesäisiä hankintoja. Pelotti talven aikana kuinka II vyöhykkeen pensas selviää III vyöhykkeellä, mutta ainakin yhden kukinnan sain.

Vuoristoalppiruusu aloittaa kukintaansa.

Meillä tämä ihan tuiki tavallinen punnersi sentään muutaman kukan, luulin jo että oli ihan mennyttä. Haah, onnistuinpas hyvin rajaamaan kuvan, vain yksi ruskettunut oksa näkyy....

Pitääkö kukkineet kukkatertut poistaa?

En tiedä pitääkö, mutta itse olen ottanut ne pois. Mielestäni silloin tulee uutta kasvua enemmän ja näinollen myös runsaammin kukkia. Se vanha pitää ottaa varovasti taivuttamalla , ettei ne uudet alut vahingoitu, mutta lähtee kyllä helposti.

Kiitos tiedosta. Minun alppiruusuni kukkivat nyt ensimmäistä kertaa.

tietääkö kukaan, kauanko menee, että siemenestä kylvetyt rodot kukkivat? Omani ovat nyt jo varmaan 5-7 vuotta vanhoja ja mielestäni ihan ok näköisiä, mutta viime kesänä tuli yhteen yksi kukinto ja tänä vuonna ei yhteenkään mitään. olen myös miettinyt, pitäisikö ronskimmalla kädellä leikata haarottumisen vuoksi. sari w, elukat minullakin tulivat mieleen tai jos ovat alimpia lehtiä, mielestäni ovat taipuvaisia irtoilemaan muutenkin.

olettekos käyttäneet juurrutushormonia rhodojen kanssa? Vai lähteekö ihan ilmavaan multa-turveseokseen tökättynä?

kokeillut en ole, mutta juurrutushormonilla juurtuu haravanvarretkin - taisin lukea tuon viisauden täältä puutarhanetistä, tiätysti.

Buahahaa . Asia selvä ja kiitos.

Mää alan olla epätoivoinen. Kuten olen galleriassa kertonut, mulla on reilu kymmenvuotias alppiruusu, jonka ostin aikoinaan 10-senttisenä pieneltä 4H-tytöltä, joka oli kasvattanut sen siemenestä. Alussa se kasvoi hyvin kituliaasti, vaan nyt on jo metrin korkuinen, oikein vihreä ja rehevä, monihaarainen. Etelän puolella on matalia mäntyjä varjostamassa. kasvualusta on hiekkamaa, jota parannettu turpeella ja rodomullalla. Tänä kesänä olen vienyt juurelle lisäksi pari ämpärillistä kahvinporoa. Keväisin olen lannoittanut rodolannoitteella.

VAAN KUN SE KIITTÄMÄTÖN EI KUKI . Yksikään latvasilmu ei näytä nytkään kukkasilmulta. Kävin naapurissa katsomassa, ja siellä oli rodossa TAAS kauniita pulleita kukkasilmuja odottamassa kevättä. Eikä se emäntä ole tehnyt yhtään mitään sille rehulle, joka kasvaa ihan auringossa, paahteessa!

Mitä olen tehnyt väärin tai jättänyt tekemättä?

kyselee nimimerkki

Nyt on ihan pakko kysyä, kun en tällä kertaa hae-toiminnollakaan löytänyt vastausta.

Juhannuksena istutettu alppiruusu on täynnä nuppuja ja kaksi kukkaa on kohta auki. Pitääkö ne avautumassa olevat kukat nyppiä pois, että ymmärtäisi ryhtyä talvilevolle vai mitä pitäisi tehdä?

Jokin keltakukkainen Azalea.

Lappu hävinnyt, kukat olivat keväällä 2008 tuoksuvia

Ostin "mikkelin" ja vähän epäilyttää, että kasvaako se todella yli 2m korkeaksi? Vähän niin kuin toivon sen jäävän n.1,5m.

Toi edellisensivun Azalea voi olla, Rhododendron luteum. Kelta-atsalea.

Niitä on tuossa penkissä jokunen.

Kuvassa toinen Azalea (Rodo) joka kukki keväällä.

Kukka on normaalisti punaisempi mutta digikameran salama haalistutti sitä.

Ihan samaa olen minäkin ihmetellyt. Tosin omistani ei lähtenyt kovin paljoa lehtiä, mutta osa punertui ja on nyt pudonnut pois. Epäilin kuivuutta. Alppiruusuni ovat kolme vuotta vanhoja.

Rodo kukassa 8.10

Rodolla,,,,,aikataulu hieman sekaisin, oli tänään kukassa.

Syynä varmaan, et Syyskuussa, oli aurinkoista ja lämpimiäpäiviä.

Täältä löytyypi tietoa laidasta laitaan, mm. siemenkasvatuksesta ohjeita:

http://www.rhodogarden.com/main/index_1152_fi.html

Siis, eikä!! Mää oon MÄÄLY!!

Minä luin nämä ohjeet viikonloppuna. Miten maailmassa minun silmieni ohi on mennyt noista ohjeista tuo rodon siemen "kylvetään pintaan" ja "tarvitsee itääkseen valoa"? Luin enkä silti tajunnut?

tässä vielä linkki nimimerkki rhodoistin koko saariston metsään. - sieltä löytyy ohjeet kaikkeen siihenkin, mitäs sitten, kun siemenet on ensin saatu kylvetyiksi ja itämään.

Noista saa varmaa lisätietoo:

http://www.suurikuu.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=9513123758

Tuota kirjaa on kirjastoissa ja joissakin kirjakaupoissa vielä. Siinä on selitetty aika hyvin muistaakseni siemenlisäys.

Jos ei huvita ostaa kokokirjaa ni voi lainata kirjastosta sen, ja tulosta, skannata tai ottaa digikameralla kuvat halutuista sivuista.

Ja vielä toi:

http://pro.tsv.fi/dendrologianseura/rhodokerho/index.html

Alppiruusuntaimet ovat aloittaneet uuden kasvun kun valo on lisääntynyt. Nämä ovat viime kevään kylvöksestä ja nimettömiä avopölytteisiä . Syksyllä lähetin taimia muutaman kirjeellisen, ovatkohan säilyneet hengissä talven yli.

Oulunseudulta, yleensä rhodonsiemenet eivät tarvitse kylmäkäsittelyä, paitsi jotkut yakushima-lajit/lajikkeet. Taitaa tulla myöhätieto, oletko jo kylvänyt..?

Mun on pakko laittaa tää kuva alppiruususta, koska en oo koskaan nähny noin suurta. Kuva on otettu viime kesänä göteborgissa. tässä vielä lähäri.

Olisiko jollakulla vinkkejä minkä alppiruusun voisin laittaa melko aurinkoiseen paikkaan? Karva-alppiruusu "Hirsutum" oli ainakin yksi, minkä äkkiä googlettamalla löysin. Vinkkejä ja kokemuksia siis kipeästi kaivataan!

Tiedän, että varjoisaan paikkaan sopiviahan alppiruusut pääosin on, mutta kun olisi juuri sopiva paikka matalalle auringossa viihtyvälle.

tosi ammattilaiset ovat tienneet jo kauan perunalannoitteen edut:-)

Hei!

Sain muutama vuosi sitten tuttavalta pari kituliasta alppiruusua, olivat olleet keskellä nurmikenttää ja tosi surkean näköiset. Istutin ne hyvin loivaan idänpuolen rinteeseen mäntyjen seuraan, kalkitsemattomaan turpeen ja mullan seokseen. Ovat kasvaneet ja viihtyneet hyvin, mutta eivät kuki. Missä vika? Mitä niille pitäisi tehdä?

Kiitos, Kassikäpp. Täytyykin lannoitella ja odotella, kun muuten ovat tosiaan ihan virkeän näköiset rodot.

Onko jollakulla tietoa tai kokemusta Roseum elegans -lajikkeen talvenkestävyydestä, kukintarunsaudesta, kasvunopeudesta jne.?

Ehkä tällaista on kysytty ennenkin, mutten jaksa selata kaikkia keskusteluja läpi.

Ostimme vyöhykkeen III mökillemme kolme Mikkeli alppiruusua. Ovat kasvaneet hyvin, ovat vihreitä ja lehtinuppuja nytkin joka oksan päässä muttei kukkanuppuja. Mitä teen väärin kun eivät kuki? Yhden paikkaa olen vaihdellut vuosittain. Muut kaksi ovat vanhoissa paikoissaan mäntyjen juurella mustikkatyypin metsässä. - Olen antanut rodolannoitetta, piimää ja uutta multaa. Maa on syvemmältä hapanta suopohjaa.

Miten saisin rodoihin tänä kesänä nuput että ensi vuonna voisin niistä jo nauttia?

En tiedä miten paljon vaikuttaa kukintaan, mutta alppiruusuilla oikea istutussyvyys on tärkeä. Juuripaakku pitää istutettaessa jäädä samaan syvyyteen kuin on ruukussa ollut. Alppiruusun juuret kasvavat maanpinnan lähellä.

...tai aavistuksen syvempään kuin ostettaessa. Onko paikka liian varjoinen? Alppiruusun kukinta voi jäädä heikoksi liian syvässä varjossa.

En yhtään muista mihin syvyyteen alppiruusut alunperin istutin. Mutta multaa olen juurille lisännyt, ihan keskelle juurakkoa reilusti. Onkohan se nyt liian syvällä? Ehkä pitää kokeilla vielä multien kaapimista pois juurelta ja levittää sitä vain ulommas lehtien alle.

Aurinko paistaa niihin vähän aikaa iltapäivisin. Olen päätellyt, että kun alla on suota, juuret saavat tarpeeksi vettä. Mutta jos juuret kasvavatkin lähellä pintaa, ovat voineet kuivuudestakin kärsiä.

Tiedän, että rodon pitäisi antaa kasvaa rauhassa. Mutta olen yhdellä taimella kokeillut eri paikkoja, jospa viihtyisi muualla paremmin. Ei tuottanut tulosta.

Kiitos neuvoista! Kokeilen siis vielä kastelemista ja rungon esiin kaivamista, jospa se ihme tapahtuisi.

Tuo on ikävä kuulla. Ulkolaisten taimien hinnat ovat vain osia kotimaisista ja niitä myydäänkin aivan "läjäpäin" marketeissa. Kotimaiset taimet ovat kestäneet minulla II-III:lla oikein mukavasti ja pari ulkolaistakin talvisuojattuna. Pahinta rodoille on lumeton talvi, jolloin kasvi pääsee kunnolla jäätymään sekä juuristaan, jotka ovat aivan pinnassa, että sitten keväällä kuivumaan kun aurinko on alkanut paistamaan. Ensi talveksi kannattaa laittaa katetta juurille ja pakkaspeitettä ympärille ellei lumi pääse suojaamaan kasvia kokonaan.

Alppiruusut kukkivat Tukholmassa, aivan uskomattoman kokoisia puskia ja suuria istutuksia. Tässä puistosta Kungshumlegården, poiketa kannattaa jos keväällä kaupungissa liikkuu.

Juu, 2009 lauantaina 22.5. naapurimaassa kuningaskunnassa siis kuitenkin.

Elviira, kärsi keväästä hirveästi, kun en saanut suojattua. Vielä jaksaa onneton poloinen avata kukkansa.

Isommat rodot selvisivät suojaamattomina paremmin kevätahavasta.

Huhtikuussa heräillyt atsalea 'Oxydol' kuivatti silmunsa ja vasta tällä viikolla huomasin, että jostain kohdin pukkaa nyt uusia silmuja. Mahdollinen kukinta tältä vuodelta jäi nyt kyllä väliin.

Pari viikkoa takaperin nakkasin atsalean 'Annike' syrjään koreanvaahteran tieltä, juuripaakkuinensa sai mennä alppiruusujen keskelle, minne hiukan kengänkärjellä "kaivoin" sille kuoppaa. Nyt huomasin senkin ruvenneen vihertymään. Musta tulee vielä jonkin asteinen rhodonkasvattaja, sillä monen vuoden yrittämisen jälkeen nyt on yhdessä alppiruusussakin yksi kukka!

Ihmeellistä.

Kyl mie kuivat pois leikkaisin, olen tuoreitakin oksia leikellyt eikä tuo ole siitä pahemmin pahastunut on tosin iso vanha rohjo. Voihan olla että nuorison kanssa on nuukempaa.

Tämmönen kukkii, toinen vaan on ennätys kasvussa muuten muttei kuki edes yhdellä kukalla!

Mulla kukkii tämä valkea ihanuus:

Ansu75; minkä niminen? Ihana!

Tuo Ansun ihanuus on seuravana hankintalistalla täällä

Meillä kukkii kotimaisista marjatanalppiruusu "Haaga"

Ja nukka-alppiruusu "Hellikki". Väri on aika huikea...

Meidän pihan ensimmäinen Alppiruusu kukassa. Viime kesänä istutettu pieni, jännäsin, että lähteekö kasvamaan..

Azaleassa oli vaisu kukinta tänävuonna, verrattuna viimevuoteen s.22

Tässä eka rodoni, ehkä 8-vuotias. Kukinta, joka oli alussa niin runsas, ettei lehtiä näkynyt kukkien välistä, näyttää vähenevän vuosi vuodelta, onks se lajikeominaisuus, vai pitäiskö tehdä jotain? Lajia en muista (Helsinki University?, joka tapauksessa suomalaislajike). Asustaa pihan perällä jättikuusten välissä ja näyttää muuten viihtyvän. Saa pari n. puolen tunnin pilkahdusta aurinkoa päivässä puiden välistä. Korkeus nyt ehkä 1,5 metriä eli onkohan tää täysikasvuinen? En hoida sitä mitenkään, no jaa, muistaessani kaadan juurelle lämmintä vettä roudan alkaessa sulaa ja laitan talveksi kuusenoksia päälle, mutta niistä ei ole nuppujen suojaksi, kun jäykkien oksien päissä olevat nuput kurkkivat kuitenkin havujen välistä. Pitäis varmaan kokeilla hallaharsoa, jäisivät nuput ainakin sen sisään. Joskus on nuppuja ruskettunut, kaiketi kylmän takia. Joskus olen myös heitellyt hapanta turvetta juurelle syksyllä, ettei maa routisi kovin syvältä, mutta se on kaavittava keväällä pois, että routa sulaisi. Katekasviksi on levittäytynyt ominpäin lillukkaa ja käenkaalia? (sitä oksaalihappoista pikku metsäkasvia, olikohan oikea nimi?). Skannasin nyt läpi nää viestit ja ajattelin kokeilla kahvinporoja ja perunalannoitetta, jospa auttaisi kukintaan. Kiitos vinkeistä!

Muita rodokasveja pihassa on parivuotias Tigerstedt, kukkii ihan kivasti, sekä ruusunpunainen atsalea. Sekin kukkii runsaasti, jos saa suojattua jäniksiltä nuppusilmut, jotka ovat niiden herkkua. Sensijaan sitä oranssinpunaista en saanut kasvamaan, pysyi tosin vähän hengissä useita vuosia, mutta maanpäälliset osat paleltuivat joka talvi, vaikka jonakin talvena kasasin päälle turpeesta "muurahaiskeon". Molemmat ostin pikkutaimina Mustialasta.

Kassikäpp, ei kai vain sulla kuki auringon puolelta? En olekaan huolissani puskan voinnista, se näyttää viihtyvän ihan hyvin. Rupesin vain miettimään tuota kukinnan vuosittaista vähenemistä, kun yhä useammat silmut tuottavat vain lehtiä. Onko se tyypillistä rodoille vai johtuuko jostain ravinne-epätasapainosta tai liian vähäisestä auringonvalosta ? Typpeä en ole sille koskaan antanut, mutta en myöskään tuhkaa, jota yleensä levittelen kukkiville kasveille, kun pitää kiukaan tuhkat tyhjentää. Kokeilen joka tapauksessa tuota kahvinporo-perunalannoitekonstia ja katson, mitä tapahtuu.

Heh, nyt kun mainitsit, niin auringon puolella hyvinkin...lähinnä etelä-länsipuolilla on kukat, nimenomaan tällä lajikkeella, St. Michel ja P.M:A. Tigerstedt kukkivat minne sattuu Tämä pensas on istutettu joskus 90-luvun lopulla, ehkä -96. Sen juurella on haketta ja rönsytiarellaa, lannoitetta olen antanut, jos olen muistanut eli ei ole saanut mitään

Tähän nuoreen alppiruusupaikkaan haluan maanpeitteeksi siirtää luonnonmustikkaa tontin toiselta sivulta. Ja jos kasvit pärjäävät, voin laajentaa kuusesta vasemmalle tuota paikkaa. Pekka vasemmalla aloitti kovan kasvun heti uudessa paikassa jurottuaan pari kolme vuotta entisellä sijallaan. Kurjenpolven pärjäämistä pitää seurata. En tiedä riittääkö aurinko hyvään kukintaan. Muistaakseni kyse on espanjankurjenpolvesta.

Vihdoinkin tämä kukkii, kolmen vuoden odotuksen jälkeen

Kuva on heikkolaatuinen, mutta oli pakko tulla tänne se esittelemään, kun se kerran kukkii.

Värikään ei toistu oikein, mutta että olen iloinen tästä

Kenellä on pohjoisin alppiruusu?? Aion kokeilla. Ostin Särkältä. Todella lappilaista puutarhahulluuttako?

No sitten on toivoa Rovaniemelläkin. Huomenna aion istuttaa. Hain jo metsästä istutusalusta-ainesta.

Onko penttiläisillä kokemuksia seuraavasta. Luin alunperin ruotsalaisesta kirjasta "Unelmien kotipuutarha" (1996, päätoimittaja Karin Berglund), että nykyaikainen tapa kasvattaa alppiruusuja on tehdä kohopenkki, joka reunustetaan turveharkoilla.

Mullakin on kyllä aika varjoisa paikka, joka ei kovin helposti kärsi kuivuudesta. Tuo kohopenkki vois toisaalta estää juuristoalueella seisovan veden. Se pitäis vain rakentaa niin, että harkot upottais osittain maahan ja että istutusmullanpinnan pitäis olla reunojen tasalla. Mutta onko tuolla merkitystä verrattuna tavalliseen istutuskumpuun? Ja onkohan turveharkolla tekemista kasvin vaatiman happamuuden kannaltakin?

Tämä Mikkeli on ensimmäinen alppiruusuni neljän vuoden takaa. Hyvin viihtyy, nytkin on pukannut valehtelematta 35cm:n kasvun mutta ei ole kertaakaan kukkinut. Happamassa metsässä kasvaa, männynneulasia olen syksyisin lisännyt juurelle, ei mitään lannoituksia. Mustikka on jo levinnyt pensaan juuristolle mukavasti. Aurinkoakin sopivasti saa. Kysyn siis, pitäskö lannoittaa tai lisätä rodomultaa jotta suostuisi kukkimaan?

Täälläkin kukitaan, näitä pensaita on kaksi ja toisessa on vain yksi kukka tämä tuntuu viihtyvän paremmin..

Rupesin miettimään Imikän kysymystä suopursuista - eikö se luonnossa kasva hyvinkin kosteassa nimensä mukaisesti? Varmasti juuret jäätyvät kunnolla talvisaikaan. Sellaista rodo tuskin sietäisi. Onko kukaan saanut sitä kasvamaan pihan tienoossa? Pitäisi ihan kokeilla johonkin kosteikkoon.

Kiitos Kassikäpp, olen hyvin ylpeä suopursuistani kun olen onnistunut pitämään ne hengissä. Tonttimme pohjoisreunassa oli rämekaistale jossa suopursut kasvoivat jo valmiina . Kaistale on raivattu vesakosta ja koivuista.

Tontin eteläpuolella on iso kallio josta vedet ovat valuneet tähän alavaan kohtaan. Nyt kallion ja pursujen välissä on meidän talo mutta kosteikko on pysynyt koska on huomattavasti alempana kuin nykyinen rakennettu ympäristö. Keväisin alueella seisoo jonkin aikaa vesi, nyt se on kuiva. Ei kuitenkaan rutikuiva, koska on katajien suojassa ja alempana kuin ympäristö.

Kuvan taustalla näkyy naapurin nurmikko. Levittivät lähes kaksi metriä savea meidänkin puolelle ja tuhosivat pursukasvustoa. Savea tuli siis yli metrin kerros, kaivoin tuon kuusen sieltä esiin, siitä on aikaa 7v, oli sillon vielä pieni. Istutin sitten aidannepensaita siihen saveen, kyllä otti nuppiin. No, ei siitä sen enempää sanomista tullut, vahinko oli jo tapahtunut. Olettivat meidänkin laittavan kaikki nurmikolle, kuka nyt tommosta rämettä säästääja mokomia suopursuja.

Olen itsekkin miettinyt onnistuisiko lisäys siirtämällä, keväällä se täytyisi tapahtua kun on märkää ja kastella kesällä kunnes ovat kunnolla asettuneet.

Mainittakoon nyt vielä, että innokkaat savenlevittäjä- naapurimme asuvat nykyisin muualla.

Hienot suopursut, annujoki! Ja olet varmaan oikeassa Kassikäpp. Ovatkohan ne kuivassa kasvavat järvenrantapursut järven tulva-alueella eli paikassa, johon vesi nousee jäiden sulaessa? Eli tarvitsevatkohan ne sellaisen vuotuisen märkäkäsittelyn, jonka annujoki kertoi omiensa saavan.

Minulle on käynyt kerran samoin kuin Sinulla, NooraNokkonen Elviirojen kanssa. Ainakin meillä oli syynä se, että en älynnyt kastella Elviiroja keväällä tarpeeksi lumen sulamisen jälkeen. Ne nimittäin tarvitsevat vallan julmetusti vettä kuivana keväänä. Nyt asia on korjattu ja Elviirat kukkivat . Elviira on siitä kiva alppiruusu, että se talvehtii hyvin lumen suojassa melko pohjoisessakin. Pahempaa sille ovat etelän jäiset ja lumettomat talvet.

Meillä osa alppiruusuista sijaitsee sellaisessa "nielussa", jonka kautta olen havainnut etanoiden tulevan meidän puolelle. Takana -kaupungin puoli on hyvin kosteaa ja lehtomaista metsää. Ne muutamat alppiruusut, jotka osuvat reitille ovat saaneet tuta etanoiden ahneuden. Ainakin alkuaikoina poimin etanoita runsaasti niistä ja lehdissä näkyi reikiä. Outoa sinäänsä, sillä alppiruusujen lehdet ovat aika tanakat. Muualla ollevat alppiruusut eivät ole olleet lainkaan etanoiden ruokalistalla. Heittelen Ferramolia sinne kaupungin puolelle myöskin ja olen laittanut kehät noiden alttiiden kasvien ympärillekin ja toki tarkkailen kasveja muutenkin ja poimin käsin kohdalle sattuvat.

Pikaiset neuvot nyt tarpeen. Olen valmistelemassa alppiruusun istutusta nyt justiinsa. Kasvi on nyt purkkeineen imemässä vettä ja kuoppa on kaivettu. Tuoksuu ihan metsälle, koska lähellä on himpun verran mustikanvarpua ja muutama metsätähtikin on paikalla. Kuopan pohjalla on luonnostaan hiekkaa, moreenimaata.

Pitääkö alppiruusun juuripaakkua jotenkin repiä/leikata ennen istutusta? Kärryssä on hiekan turpeen, hakkeen ja sembran alta otetun neulasmullan sekoitus. Lisään vielä siihen hiekkaa.

Tuleeko tuollaisesta "mullasta" alppiruusulle sopiva, onko liian kuohkeaa? Lopuksi olen hakenut sekämetsän kariketta katteeksi.

Bee, kiitos, olit nopea. Käärin hihat ja alan hommiin. Vielä, miten sen juuripaakun käsittelyn laita on rhodolla?

jos juuret kiertävät kovasti purkin reunoja, vedä 2 viiltoa veitsellä ylhäältä alas. muuten ei tarvitse tehdä mitään.

Viherpeipolle kiitos. Nääs kun oon vähä uupelo näis rhodoasiois.

Mutta kyllä täältä saa rivakasti tietoa, kun tarpeeksi lujaa huutaa.

Tässä se nyt viimein on. Kuva on huono, mutta kyllä tuo taimi ihan terhakka on.

Illan pihavierailukohteessa oli ihania nuppuja.

Irsa, sitä kyllä saan. Tuohon maahan on vuosien mittaan pudonneet kaikki lehdet, eikä niitä ole haravoitu. Tosin ne ovat lehtipuista. Jännittävää nähdä, miten rhodo istuu paikkaansa.

Heippa alppiruusjen tietäjät!

Meillä olisi suunnitelmissä ens keväänä laittaa kuntoon yksi kamalassa kunnssa oleva kukkapenkki. Siinä nyt kasvaa pioni ja joku tuijan tyyppinen puu + runsaasti rikkaruohoa. Suunnitelma on, että kaikki rikkaruohot lähtee, ja alppiruusu laitetaan siihen, ruusun ympärille jotakin katetta. Mutta mulla toki sormet syyhyää nyt jo, ja alennuksessa olisikin ihania alppiruusuja. Mitäs mieltä olette, kannattaisiko se ostaa nyt (siis ruukussa oleva) ja talvettaa se siinä ruukussa ens kevääseen, ja laittaa sitten vasta maahan? Ulkona se ei varmaan talvesta selviä ruukussa, joten vaihtoehto on sisällä, huoneilmassa. Mitä mieltä?

Usein myydään edullisesti alppiruusun taimia, jotka ovat ulkolaista alkuperää ja varsinkin nyt, kun varsinainen "sesonki" on mennyt jo ohi. Ruukussa olevia taimia voi toki istuttaa milloin vaan, mutta alppiruusu tykkää enemmän, jos se istutettaisiin keväällä. Täten se ehtisi juurtua paremmin ja alkaa valmistella itseään tulevaan talveen. Jollet asu aivan eteläisimmässä Suomessa suosittelen kotimaisia alppiruusun taimia. Niiden talven kestävyys on aina parempi kuin noilla ulkolaisilla. Hintaakin on kyllä enemmän, mutta siihen kannattaa satsata. Itse asun II-III:lla ja ulkolaisetkin taimet ovat menneet talven yli reippaasti suojattuina. Nämä ulkolaiset taimenikin ovat ns.nimellisiä, joten kasvattajana on tällainen "vakaa" kasvattaja. Olen nähnyt marketeissa myynnissä korea kukkaisia ja todella edullisia nimettömiä ns.bulkkitaimia. En suosittele niitä ollenkaan, koska ne on suunniteltu patiolle ruukkukasviksi ja niiden annetaankin menehtyä talvella ja sitten keväällä hankitaan sitten uudet. Ellet halua kertakäyttökasveja kannattaa odottaa ensi kevääseen ja satsata laatuun.

Kannatta noiden ed ohjeiden lisäksi huomioida että voi olla vähän hankalaa kasvattaa samassa penkissä happamanmaan kasveja ja kalkin suosijoita mitä nyt sitten ikinä siihen laitatkaan.

En keksi minäkään mitää syytä miksi taimi pitäisi ostaa nyt jos istutus on ensi kesänä

Mun rodokokeilu, 2-4v vanha. Taisi tulla liian tiheeseen istutettuu.

Voihan sulle ahdasta tulla. Tämä on joskus seitkyt luvulla istutettu ja leveyttä on metritolkulla joten tilaahan ne vie

Ihana! Juuri tuollaisessa silmä lepää.

Ostin viime kesänä Liiteristä japaninazalean, joka kukki runsaasti kirkkaan fucsianpunaisin kukin. Pensas 0li vihreä koko talven ja keväällä kuivatti suuren osan lehdistään. Nyt on tehnyt osaan oksista uudet lehdet ja muutenkin on mielestäni kasvanut viime kesästä. Mutta - teki kaksi kukkaa ja molemmat hennon vaaleanpunaisia.

Onko kasvi ollut alunperin jotenkin doupattu ja nyt paljastaa kukkiensa oikean värin ( värillä ei ole minulle väliä mutta kiinnostaa) vai onko syy maaperässä tai lannoituksessa? Laitoin istutuskuoppaan rhodomultaa ja hiekkaa ja katteeksi vanhan hylättyn muurahaispesän sisusta. Tänä keväänä ja kesänä olen pari kertaa lannoittanut peruna- ja juureslannoitteella ( kahvinporoja täytyy kokeilla).

Heippa!Istutin ensimmäistä kertaa alppiruusuja tuijien lähelle (laitoin rodomultaa,suodatinkankaan ja kuoriketta päälle,puolivarjoinen paikka),kukkivat hienosti,mutta ei enää nyt lehdet ovat pienet ja "käpristyy",uusia lehtiä kyllä tulee .Miten pitäis hoitaa ?(pitääkö leikata?)Kuinka useasti lannoittaa ja milloin lannoitus kannatta lopettaa ja pitääkö kastella päivittäin?

Moi!Kuka kertois sellaisen alppiruusun joka kukkis kesä-heinäkuussa(mielummin heinäkuussa),vai onko sellaista(joka menestyis IV-vyöhykkeellä)?Entä löytyykö oranssinväristä alppiruusua(onko kotimaista lajikketta)?

Minulla on ns. Marjatanalppiruusuja 3 kpl. Tällä hetkellä kukinta alkaa olla lopuillaan. Pensaat ovat täällä olleet n. 3 vuotta.

Fiorella,syreeni ja särkynyt sydän vaativat kalkkipitoisen maan toisin kuin rodot. Hajavalo on rodoille hyvä ja sitten kuohkea hapan maa. Koska rodon juuret ovat hyvin pinnassa ei kannata laittaa kaveriksi mitään voimakasjuurista tai nopeakasvuista kasvia. Valitettavasti tuo mainitsemasi lajike ei ole minulle tuttu.

Sanra6, minulle ei ole ainakaan tullut vastaan kovinkaan oranssiin vivahtavaa rodoa. Mieleastäni värit liikkuvat pääosin lilasta vaalean punaiseen, punaiseen ja valkoiseen. Sensijaan joistakin atsaleoista löytyy todella räväkkää oranssia. Atsaleoiden kukkimisaika on kyllä varhain keväällä ennen lehtiä. Talvenkestostakaan en mene takuuseen sinne iV:lle. Kannattaa kuitenkin kysellä ja ottaa selvää.

Vastaan kun asiantuntijat eivät ole linjoilla . Jos et maanlaadusta sen tarkemmin ole selvillä niin ainakin myynnissä on rodo multaa, mihin pikku taimen voisi istuttaa, meniskö sitten niikuin varman päälle.

Joo ja kalkitsematonta turvetta voi laittaa. Jos on mahdollista käväistä metsästä hakemassa kariketta maasta tai vaikkapa HYLÄTTY muurahaiskeko. Toimivaa muurahaiskekoa en suosittele. Hyvä kasvualusta rodolle on kuohkea ja ilmava . Pelkkä tiivis multa ei ole paras mahdollinen kasvualusta. Rodot siis istutetaan samaan syvyyteen kuin se on ollut ruukussakin. Haketta tai kariketta voi laittaa vielä suojaksi juurelle.Parin ensimmäisen vuoden ajan kannattaa huolehtia hyvin kastelusta ettei taimi pääse kuivumaan. Etenkin keväällä kannattaa varjostaa lehdet suojapeitteellä ja sitten alkaa kastelemaan juuristoa niin ei tule niitä ikäviä ruskeita lehtiä. Jos nyt istutat rodon jättäisin lannoittelut vasta ensi vuoteen.

Heippa!Kiitos viestistä törnrosa!Sitä minäkin luulen ettei oranssia alppiruusua löydy ,kun olen yrittänyt etsiä googlen kauttakin.Onko mitään alppiruusua,joka kukkis mahdollisimman myöhään kesällä(menestyis IV-vyöhykkeellä),onko tietoa?

Mieheni käväisi moottoripyörällä Berliinissä ja toi tullessaan paikallisen "Bauhausin"eli Hornbachin esitteitä. Puutarha esitteessä oli kuva todella kirkkaan orsnssista rodosta. Siis on olemassa oransseja rodoja, mutta näille leveyksille ne ovat liian arkoja. Itselläni on lähes kaikki kotimaiset rodot ja ne kyllä ovat kukkineet kesäkuuhun mennessä. Jos välttämättä haluat kukkia heinäkuuksi johonkin tiettyyn paikkaan kannattaa kokeilla vaikkapa pioneja-ne tosin tarvitsevat hieman valoisamman paikan kun rodot. Nekin viihtyvät lievästi happamassa maassa. Pioneissa on joitakin keltaisia lajikkeita.

Mä oon Rodot istuttanut komposti ym. multaa n.50% ja turvetta esim. vapon maxiturve 400l 50% Ne sekasiin. Kaupan Rodoilta olen repinyt osan turpeesta pois pintakerroksen mitä saanut rikki, sivuilta ja pohjasta. Rodojen juuripaakku on niin tiivis Kaupanruukuissa että ne eivät oikein saa juuriaan kasvatettua siitä ulos. Ja sit kun tulee kuivaa niin juuret kuivuvat. ja kuivaturve ei ime vettä, se repiminen on ainakin mulla parantanut juurtumista maahan. Olen istuttanut ne 2-3cm syvempään että se juuripaakku on vähänsyvemmällä, kuin pintamaa.

Heippa!Kiitos vastauksesta törnrosa,täytyypä miettiä jotain muuta vaihtoehtoa ehkä sitä pionia...en kyllä halua keltaista se oranssi väri on jotenkin nyt mielessä.....

Korjatkaa viisaammat, jos olen väärässä. Tietääkseni rodo ei juurru latvastaan. Taivukkaiden teko oksasta kyllä onnistuu, mutta jos latvus on jo poikki niin pelkäämpä pahoin, ettei se juurru. Se emokasvi, josta latva meni poikki kärsii korkeintaan esteettisesti. Toiset oksat alkavat kasvattamaan uutta latvusta sitten aikoinaan jostakin sivusta. Tapaus on kaikkiaan perin harmillinen .

Tässä on pari kuvaa minun rodoistani. Alkuperäisistä kahdesta taimesta on kasvanut valtavia. Maahan taittuneista oksista on myös saanut alkunsa muutama nuorempi kasvi. Näitä ei enää voi mitenkään suojata talveksi. En myöskään lannoita näitä mitenkään. Kukinta on runsasta.

Fiorella tosiaan komeat rodot!

Mulla tällainen pikkutirriäinen ''Elviira''. Ostin viime syksynä ja keväällä en osannut hoitaa oikein, niin jäi kukattomaksi. Toivottavasti ensi kesänä parempi tuuri ja keväällä parempi muisti

Muistathan NooraNokkonen, että edellisen kesän kasvu vaikuttaa seuraavan kevään kukintaan: Mtä rehevämmän kasvun pikku Elviirasi on tänä kesänä saanut sen komeammin se sitten kukkii tulevana keväänä. Tässä vaiheessa ei enään ole paljoakaan tehtävissä paitsi kastella kasvia ahkerasti. Erityisesti syksyllä kannattaa olla ahkera kastelemisessa. Se helpottaa kasvin talvehtimisessa. Keväällä sitten taasen hyvin vettä juurille, jotta ne vapautuvat paremmin jäisestä maasta. Typpipitoista lannoitetta annetaan alkukesästä ja lannoittaminen lopetetaan jo elokuulla.

Nuo Fioren pensaat ovat todella upeita. Isona ne pärjäävätkin mainiosti ilman suojauksia tai lannoittamisia. Meillä on naapurissa komeita vanhoja rodoja eikä niille tehdä koskaan mitään ja silti ne kukkivat upeasti vuodesta toiseen.

Sammalta istuttelin kesän mittaan tuohon sen penkkiin, kun jostain luin että se tykkäisi siitä. Toivotaan parasta. Ihme jo sinänsä, että on hengissä koko kasvi minun tietämättömyydellä ja muistilla!

Kuulostaa oikein lupaavalta kukintaa ajatellen. Vielä kun talveksi tulisi reilu lumipeite päälle niin kyllä se siitä .

Tässä alkukesällä (sivu 32) peräsin rodon hoito-ohjeita epäillessäni, että liika varjo tai väärä lannoitus vähentää muuten hienosti kasvavan rodon kukintaa. Nyt törmäsin sivustoon, joka ainakin vahvisti epäilyni auringonvalon vaikutuksesta kukkimiseen. Sivusto näytti niin perusteelliselta vastaten kaikkiin kysymykseeni rodoista ja atsaleoista, hoito-ohjeista siemenkasvatukseen, sekä perusteluin, että kokemusperäisin tiedoin, että lisään sen tähän. http://www.rhodogarden.com/plantcare/plant_care.html Sivusto on pääosin suomenkielinen ja kukkimisasiasta sanottiin suunnilleen, että kovin varjoisessa paikassa kasvava rodo pyrkii kasvamaan harottavaksi ja kukinta vähenee - eli se on juuri se, mitä on tapahtumassa vanhemmalle rodolleni. Täytyypä katsoa, voisiko vaikka karsia pari oksaa eteläpuolella kasvavasta jättikuusesta, kun laittaa talvihavutusta. Tässä rodoressun kotipesä varhaisessa aamuauringossa, edessä kukkii atsalea, jonka värin kuvassa on aurinko syönyt..

Onko Suomessa myytävänä Mezittin rhodoja ja pärjäävätkö täällä? Jenkeissä tunnettu. Minua kiinnostaa erityisesti 'Weston's Innocense’, Mezitt hybridi (arborescens x viscosum). Valkoinen trumpettimainen kukka.

Hei!

Nyt kävi niin että eksyin alennusmyynteihin ja mukaan tarttui P.M.A. Tigerstedt. Nyt vaan pohdin että miten tämän kanssa pitäisi toimia tähän vuoden aikaan? Onko parempi että istutan maahan vai onko samantekevää jos talvetan parvekkeella ja istutan maahan vasta keväällä?

Minä istuttaisin maahan vaan, täällä V-S:ssa voi maa olla sula vielä pitkäänkin. Tärkeintä on, että suojaat sen hyvin kevätauringolta. Rodoille suositellaan kevätistutusta, omani olen kaikki istuttanut syksyllä ja ovat hyvin selvinneet.

kirjoitusvirhe? ...

^{huumorin kukkanen, älkää välittäkö}

suurilehtinen ja pienilehtinen - ks tarkemmin

niin kuin linkin sivulla sanotaan - elepidootti = suurilehtinen = suomuton ja lepidootti = pienilehtinen = suomullinen
liekö tästä apua

Hätävarjelun liioittelua?

No joo...vissiin vähä... kuis hurjat pakkaset siel Kuopios onkaan vai onko tää joku hienohelma?

..Sitä vähän uumoilin! Kuva on eteläsavosta ,mökiltä: en mie täällä mitään kasvattele!

..Ei kaiketi siitä ole haittaakaan, se on ihan baby vielä, alle polvenkorkuinen!

Vaan arvatkaapa, kuinka jännitän täällä napapiirillä viime syksynä istuttamani rhodon selviytymistä muutenkin poikkeuksellisen huonon syksyn jälkeen. En peitellyt millään. Siellä se nyt piileskelee lumen alla ja nuppuja valmisteli heti eka syksynä. Tulispa jo kesä!

Varmaan turha kysellä:

Onko kellään kokemuksia keltaisista Rodoista.Ostin viimevuonna pari horizon monarch lajiketta. Molemmat tiputti lehtensä huhtikuussa.Kuvassa olevassa on kärjet vihreänä, kukkanupuja ja silmuja, ei varmaan tuolla lajikkeella tyypillistä varmaan kärsinyt istutuksesta tms. Muut rodot selvisivät hyvin. Jossakin oli maininta että kestäisi -27c

Meille muutti messuilta (helsingistä) tuollainen valko-vaaleanpunainen atsalea, jaksaa kukkia vieläkin ja tuoksu on aivan mieletön.

Haloo atsaleat siemenistä kasvattaneet. Muistuttaako ensimmäinen lehtipari yhtään koivunlehteä? Siemenet ovat olleet kylmäkäsittelyssä kasvarissa ja ovat siellä edelleen. Koivuja ei ole ihan lähipihoissa. Kaksi kolmesta taimesta muistuttavat koivunlehteä, mutta ovat pehmeitä ja nukkaisia. Vahvin taimista on jo "puu"vartinen.

Se on rhodo "Molle". EG:ltä tilasin siemenet. Olivat suomentaneet sen Kosterinatsaleaksi. Virallisesti se on R.kosterianum. Kiinan- ja Japaninatsalean risteytys. Lehdet ovat liuskoittuneet, mutteivat niin syvästi, kuin saksankärhön taimet, joihin ensin ajattelin niiden sekoittuneen. Minulle tuli kyllä jo Purppurapunalatvan taimien joukostakin jokin mykerökukkainen rikkaruoho, vaikka olivat samoissa olosuhteissa. Multa oli taimikasvatusmultaa ja laitoin kylmäkäsittelyyn jouluna kasvihuoneeseen. Kokeilen vielä googlettaa.

Vanhasta pentistä löytyy keskustelu, jossa puidaan tammen ja alppiruusun yhteensopivuutta. Tässä lainaus, johon perustin oman kommenttini:

En muista nähneeni tammen alla kasvavia rhodoja, mutta aika yleisesti maailmalla tammea pidetään hyvänä seuralaisena alppiruusuille. Tammen juuret ovat syvällä eivätkä siten kilpaile rhodon juurien kanssa elintilasta, kosteudesta ja ravinteista. Tammen lehtiä pidetään havuneulasten ja havuhakkeen lisäksi parhaana mahdollisena katemateriaalina alppiruusuille.

(Löytyy haulla alppiruusu + tammen, jos, Viherpeippo, haluat lukea lisää, mutta tuo ylläoleva on kuitenkin loppukaneetti keskustelulle...

Täältäkin löytyy samansävyistä tietoa:

http://www.muhevainen.fi/index.php?article_id=364&source_id=5886