Kateasioista voisi kai keskustella omalla otsikollaan? Luin hiljattain artikkelin epäonnistuneesta katekangaskokeilusta eräällä kasvitieteellisellä puutarhalla. Puiden ja pensaiden juuristo ei ollut kehittynyt normaalisti, osa juurista tunkeutui kankaan ja maanpinnan väliin ja osa rungoista oli kuristunut liian ahtaaksi käyneeseen aukkoon. Samasta aukosta tunki vielä rikkaruohot  ylös aiheuttaen lisäongelmia. Haluaisin kuulla muiden kokemuksia kankaiden käytöstä pitkällä aikavälillä. Nykyisinhän niitä suositellaan tosi paljon ja vähän kaikenlaisille istutuksille mutta tällaisista haittatekijöistä en ole aiemmin kuullut. 

Mie olen myyntipenkkejä tehdessäni laittanut vanhoja lakanoita pohjalle nurmikon päälle. Kestää kauemmin kun sanomalehti, mutta maatuu kuitenkin.

Katekangasta en ole missään käyttänyt, ainoastaan mansikkakangasta mansikkamaalla ja pahoin rikkaruohottuneen perunakellarin katolla. Istutin mansikkakankaaseen tehtyihin reikiin krassia sitten maakellarin katolle vievien portaiden vieruille.

Sen sijaan olen käyttänyt pensaiden alla sanomalehtiä ja sen päällä haketta, joka on tehty lehtipuusta. Se toimisi todella hyvin mutta meillä kesäisin vapaana elävät kanat pakkaavat kuopia hakkeet huitsin nevadaan. Olletikkin ovat huomanneet että hakkeen alla on mahtavat onkimatovarastot.

Siksi olenkin tänä keväänä suunnitellut että sanomalehti/hakeyhditelmällä rikkaruohottomaksi saatu alue peitetään mullalla ja istutan siihen vaikkapa kirjovuohenputkea tai maahumalaa pensaille.  Rungollisten orapihlajapuiden juureen olen jo aiemmin laittanut tuoksukurjenpolvea multaan, joka on laitettu sanomalehtien päälle. Se on estänyt sen ikävän heinän kasvun.

Monen puun, esim. kirsikka, tammi, pylväsleppä ja sireeni, juureen olen tehnyt istutusalueen vähän laajemmaksi juuri tällä sanomalehtimenetelmällä. Puiden ja istutusalueiden yhdistäminen helpottaa myös ruohonleikkuuta, eikä tarvitse siistiä erikseen puiden juuria. Niiden pitkät heinät ottavat jostain syystä minun silmääni kovasti.

Kurpitsa, minä olen tehnyt yhden istutusalueen vanhan pussilakanapeiton päälle. Löysin sopivan kokoisen lautakehikon, laitoin sen maahan, niittasin peiton kehikon sisäpuolella ja täytin mullalla

Se on toiminut tosi hyvin sillä kohdassa oli mahtava juolavehnäkasvusto ja koivunkanto.

Tuo lakanakonsti on varmaan hyvä, eikö tosiaankaan juolavehnä pääse kankaan läpi?

Juu, ja minä olen kiroillut hyvin innostuneena kun ruohonleikkurilla löysin anopin vanhan nailonkudenmaton marjapuskien välistä. Sitä oli muutama kilometri sitä kudetta ja lointa takussa leikkurin terän ympärillä.

Rissa, telkkarissa laittoivat katekankaan mm. tuija-alueelle (siis maan pinnalle) ja koristekatetta päälle. Toisessa ohjelmassa perennapenkkiin; perennat istutettiin kankaan reikiin.

Katekankaasta ohjelman puutarhuri sanoi, että jonkin vuoden kuluttua pieneliötoiminta kankaan alla loppuu, koska eloperäinen aine hupenee.

Katteita käytetään sekä pintamaan peittoon että istutusten pohjissa, joten täytyy aina muistaa arvata, että minkälaisesta katteesta kulloinkin puhutaan

Olen käyttänyt kaupan katekankaita kukkapenkkien pohjissa - mustaa ohuempaa ja harmaata paksua ja .   Mustasta ohuemmasta kankaasta kasvavat rikkaheinät läpi että piu pau.  Se harmaa on paksua, jäykkää ja rumaa ja siitä ei kasva läpi mikään.

Kuvittelisin, että kevyempikin kate heinämaan päällä riittää, mikäli päälle tulee multaa todella runsaasti,  vähintään 30 senttiä, ohuemmasta kohdasta rikat tulevat läpi.  Sanomalehtikate katoaa aikanaan ja kasvien juuret pääsevät pohjamaahan ja heinien juuret toivottavasti ovat kuolleet siihen mennessä.  Kaupan katekankaista en nyt vielä tiedä - musta päästää heinät läpi, mutta ne ovatkin semmoisia pärjääjiä - en vielä tiedä menevätkö perennojen juuret siitä läpi pohjamaahan.

Joka tapauksessa tämä yhden naisen koeryhmä on sitä mieltä, että todella rikkaruohoisen, siis juolavehnäisen maan päälle pitää olla  erittäin vahva kate ja vielä lisäksi erittäin vahva multakerros, ennenkuin voi luottaa ettei juolavehnä tule penkkiin jopa katteitten läpi.  Luulisin vuohenputken olevan samaa luokkaa selviämistaistelussa...

Totta puhut, eivät kasvit  katekankaita kaipaa - eihän niitä ammoin ollut edes olemassa ja silti pärjättiin. Se on varmaan pitkälti ihmisen laiskuuden syytä, että niitä on alettu käyttää näin valtavassa mittakaavassa. Harmi vain, jos ne osoittautuvat vuosien päästä epäonnistuneeksi systeemiksi. Voi vaan kuvitella, kuinka hankalia ovat sitten ne kasvien juuristoihin kiinnittyneet kankaat sieltä maasta kaivaa ylös ja kuinka kalliiksi tulee uusia istutukset jos niiden elinkaari on lyhentynyt kankaiden käytön seurauksena. Laiskuudesta sakotetaan siinä tapauksessa aika rajusti . ..

Katekankaat ovat taas joku aikakauden vouhotus, vähän niinkuin on ollut tasakatot, DDT ja sähköshokkihoito. Ollaan me jo nyt viisaita

Ai täällähän olikin juuri katekangaskeskustelu meneillään! Jos ei juuriestemattoa käytä, niin millä sitten saa estettyä läheisten puiden/pensaiden juurien tunkeutumisen kukkapenkkiin? Ei kai siihen sanomalehti auta, kun se sieltä kuitenkin muutamassa vuodessa maatuu pois?

Minulla on siihen kaksi käytäntöä. Joko annan juurien levitä, ja sitten revin käsin juuriversot pois (jos niitäkin muodostuu) tai katson istutusalueen paikan niin ettei sinne juuret ylety. Toisaalta minulla on melkein jokaisessa kukkapenkissä myös jonkinsortin puu tai pensas, eikä kukkapenkit ole niistä kärsineet. Ainoastaan isojen koivujen juurelle en ole, sattumaltako, laittanut mitään

Meillä oli isäntä ylittänyt itsensä ja laittanut sivuun noin 10 m2 suojakangasta mikä oli jäänyt yli raksalta, ajatteli että haluaisin istutuksille kun olen tuskaillut rikkaruohojen kanssa

Ja todellakin aion laittaa, eikös eloperäinen aines tule maahan yläpuolelta? Vai koskiko tämä keskustelu vain maan pinnalle laitettavia kankaita  anteeksi jos väärästä aiheesta puhun

Aikoinani, kun tuon penkin tuohon tein, ei tullut mieleenkään, että melko korkean (yli metri) kiviaidan päällä kasvavien syreenien juuret valtaisivat penkin. Mutta nyt se oli täynnä pientä ja vähän suurempaakin juurta, ja siksi kai kasvitkin siinä kituivat. Syreenit nappasivat kaikki ravinteet.

Enpä tykkäisi olla matona puutarhassanne, jos kankaita käytätte.
Sateella madot näet nousevat maan pintaan veden täyttäessä maahuokoset,
ja kuivan kauden yllättäessä ne voivat painua jopa metrin syvyyteen.
Jos matojen kulku estetään erilaisilla juurimatoilla ja katekankailla,
niin muuttaisin naapurin kattamattomille maille. Jos siis olisin mato.

Kaikkein hulluin tilanne on kai silloin, jos käytetään sekä juurimattoa että katekangasta. Silloin viljelykasvien juuristo joutuu maan alle täysin suljettuun tilaan ja seurauksena voi olla pieneliöitten klaustrofobia, joka oletettavasti johtaa vähittäiseen kuolemaan.

Hyvä pointti on kyllä. Entä jos käytän kangasta ensimmäisen vuoden kun monivuotisten juurakot on kuolleet alta ja otan sitten pois? Eikös sanomalehti kerroskin estä matojen edes takaisen kulkemisen ennen maatumistaan?

Entä jos käyttää jatkossa kangassa erottamaan kahta eri osaa pystysuunnassa? Tuleekohan madoille hätä jos ne ei pääse kyläilemään naapurin puolelle kun noin puolessa metrissä? Eli laittaa esim. kukkapenkin ja nurmikon väliin kankaan estämään nurmikon leviämisen.

Pienet pieneliöthän liikkuu kankaan huokosten läpi.

Minulla näyttäisivät madot muuttaneen sen vahvan katekankaan päällä olevalle mullasalueelle - toivottavasti ne nyt siitä ymmärtävät mönkiä reunalle siinä vaiheessa kun pitää metriin päästä, multaa katteen päällä on enimmillään korkeintaan 35 senttiä  Katekangas kyllä läpäisee veden ja kastelen aluetta kuivana aikana, joten voi olla että matosilla on siinä ihan mukavaakin...

Katekankaita käytän minä laiskuuden, huonon selän ja savisen, juolavehnäisen entisellä pellolla olevan pihamaan vuoksi.  Juolavehnää on melko mahdoton kitkeä tiiviihköstä savimaasta - katkeaa maan rajasta ja jatkaa entisellä voimalla...

Ensimmäiset kukkapenkit tein ohjeitten mukaan muokkaamalla maan ja keräämällä rikkojen juuret maasta tarkasti.  Jo ensimmäisenä kesänä juolavehnä oli penkissä eikä tullut reunoilta.  Penkki oli möyhittynä mahdottoman korkea ja hieno, mutta kesän jälkeen se oli melkein montussa.

Opin siis, että en saa kyllin tarkkaan rikkojen juuria pois pohjamaasta ja koska se on märkää ja savista, kukkapenkit on kuitenkin tehtävä koholle.  Nyttemmin olen kaivanut pohjamaasta ruohokerroksen pois, kerännyt juuria minkä saan, laittanut katekankaan tai sanomalehtiä ja katteen päälle ostomullat.  Sellaiseen penkkiin juola tulee pitemmällä viiveellä ja reunoilta.  Nyt on siis aika luopua kivistä reunoilla ja tehdä riittävän leveät mullasalueet reunoille ja vielä pystysuuntainen juurisuoja penkin reunaan.

On siis puuhaa tiedossa täksikin kesäksi

Mukavasti on katekeskustelu käynnistynyt. Haluaisin vielä lukea teidän kokemuksistanne, joilla katekangas (ei siis sanomalehdet vaan ihka oikea maatumaton kangas) on ollut käytössä useita vuosia nimenomaan maan pinnalla. Kasvit olette istuttaneet kankaaseen tehdyistä rei''istä ja kankaan olette peittäneet jollakin kateaineksella esim. hakkeella, koristekivillä tmv. Juurimatosta en niinkään ole kiinnostunut, se on jo toinen luku sinänsä. Sillähän estetään juuriston leviäminen kielletyille alueille ja matto asennetaan syvälle kuopan pohjalle, ei maanpinnan tuntumaan (yleensä).  Uteliaisuuteni johtuu ammatillisista syistä ja kiinnostuksestani pihasuunnitelmien tekemiseen. Laaja tietopohja olisi tarpeen, mutta kun omakohtaista käytännön kokemusta ei näin vasta-alkajalla juuri ole (eikä omaa pihaakaan kuin pienen rivitalopläntin verran), on käytettävä hyväkseen muilta saatuja vinkkejä. Pelkällä kirjaviisaudella ei pitkälle pötkitä sillä käytäntö voi osoittaa joskus hyvältäkin tuntuneet ohjeet epäkäytännöllisiksi tai toimimattomiksi.

Hupakko, toissa ja viime kesänä istuttelin havukasveja tuolla tavalla: katekankaaseen reiät kasveille ja koristekiveä/katetta päälle. Katekankaana oli mansikkakangasta ja sitä ohutta, ruskeaa kangasta. Hyvin kasvit näyttävät voivan (pilarikataja, kääpiövuorimänty, tuija, lamoherukka, pensashanhikki) mutta nuo istutukset on tehty niin hiljattain että mahdolliset haittavaikutukset ei varmaan vielä ole näkyvissä.

Pitääkin kurkistaa joku päivä tuon toissakesäisen istutuksen kankaan alle, mille siellä näyttää.

Olen minäkin käyttänyt katekankaana mansikkakangasta tuolla perunakellarin katolla. Siihen en keksinyt mitään muuta. Juolavehnä ja nokkonen pitivät juurillaan sen maan koossa, kun yritin perata niitä pois lähti multa virtaamaan alas sekä saappaisiini.

Reikiin olen istuttanut krassia. Katekangas pysyy vielä paikoillaan tämänkin vuoden ja ensi keväänä otan sen pois ja istutan perennoja ja köynnöksiä. Tuuli on repinyt välillä kankaan irti ja alla näyttää olevan täysin kuollutta - ei rikkaruohon alkuakaan. Maa näyttää aika kovalta myös. 

Mansikkamaallakin käytän mansikkakangasta, sillä pelkään eloperäisen katteen altistavan homeelle. Mansikkamaani on kyllä tuulisella paikalla joten ehkä siitä ei olisi pelkoa.

Tykkään että katekangasta voi kierrättää tontilla niin, että sillä tapetaan monivuotiset rikkaruohot, ja kun homma on selvä se siirretään toiseen paikkaan ja puhdistuneelle alueelle laitetaan perennat. Tämä tietysti vaatii pitkää pinnaa eikä valmista tule heti kohta nyt, mutta kun ne vuodet vierii kuitenkin teki niin tai näin. Voisi olla että yksikin kesä riittäisi mutta pelaan nyt varman päälle. Ja olen laittanut krassiakin jo kasvamaan.

Muuten äänestän ehdottomasti eloperäisten katteiden puolesta. Niiden hyviä puolia ovat
1) ehdottomasti halvempi hinta ja osa jopa täysin ilmaista
2) maan pieneliöstä nauttii ja maa kuohkeutuu
3) maatuessaan eloperäinen kate lannoittaa alustaansa
4) pääsääntöisesti eloperäinen kate on kauniimpaa ja luonnollisempaa.
5) ekoilu

Ja, sanomalehden läpi madot kulkevat kuin pyöröovista. Olen sen kaivellessani todennut että sanomalehtien päälle tehdyissä kukkapenkeissä on jopa enemmän matoja kuin muissa.

Hei!

Olen tuolta vanhalta puolelta lueskellut rikkaruohojen hävittämisestä mustan muovin avulla. Onko tuo katekangas sellaista minkä avulla voisi juolavehnää vastaan taistella? Vai onko joku parempi / halvempi vaihtoehto. Katettavaa kyllä riittää....

Kyllä minulta juolavehnät ja muutkin ruohomättäät hävisivät sanomalehdillä ja katteella. Jonkunverran puski niitä läpi, mutta ne lähtivät helposti juurineen, kun lehtien ja katteen alla maa oli pysynyt kosteana. Nurmiperunaa tosin viljelimme ensimmäisenä katevuotena, joka saattoi hieman jouduttaa projektia. En sitten tiedä kuinka käy, jos samantien istuttaa jotain muuta.

Marjapensaiden kanssa onnistui tosin jo ensimmäisenä vuotena.

Onko kokemuksia siitä, mitä kattaminen aiheuttaa lehtokotilon vaivaamalla pihalla? Viime kesänä käytin katteita kasvimaalla ja kukillekin, mutta nyt näyttää siltä että kotiloja on jo ihan alkukesästä järjetön määrä... Mietinkin, että uskallanko ollenkaan kattaa tänä vuonna..? Marjapensaille jo ehdin ruohosilppukatteet levitellä talven maatuneesta kasasta...

Äskeisen pihalla tonkimiseni perusteella sanoisin, että ainakin mansikkamaan kuusihake on kerännyt kotiloita runsaasti. Ellei sitten kyse ole muuten tuosta paikasta, on omenapuun alla ja aina sinne tuppaa jäämään omenoita maahan syksyllä... Eli ota noista nyt sitten selvää miksi siellä viihtyvät... Hiekka voisi ehkä olla hyvä vaihtoehto... Se vaan maksaa ja noita muita tulee ihan ilmaiseksi...

Muoveja en voi "puutarhassa" sietää, hesaria on reilu kerros tuon silpun alla... 

Niin, kyllähän ne omenat pitäisi kerätä, niitä on vaan niin sairaan monta kottikärryllistä ollut joka vuosi, että aina tuppaa  muutama jäämään piiloon pudonneiden lehtien sekaan. Ehkä nuo lehdet pitäisi sitten vielä tarkemmin haravoida, sitten ei vaan jää yhtään ravintoa nurmikolle on tämä kyllä hankalaa...

Ihan tämmöinen aloittelijan tyhmä kysymys:
Olen kattanut kasvimaan kohopenkit ja käytävät eloperäisellä aineksella (heinällä ja oljella) nyt parina kasvukautena siten, että lisään vaan uutta katetta entisen maatuessa. En muokkaa/käännä maata. Kevyesti haraan kylvörivien paikat keväällä, kun ensin avaan niiltä kohdin katteen.
Nyt sitten olen jututtanut kolmea itseäni paljon kokeneempaa puutarhuria, joilla kateviljely käytössä ja he sanovat ihan perusteellisesti kyntävänsä vuosittain kasvimaansa katteista huolimatta.
Että-jotta-oonko minä ymmärtänyt koko kattamisen idean ihan väärin?

Ihan "oikeaoppisessa" kateviljelyssä maata ei muokata eikä varsinkaan käännetä. Tapaa, jossa maa muokataan syksyisin, voisi nimittää vaikka pintakompostoinniksi.

Itse sekoitan joiden lohkojen pintaan lantakompostia, osan lohkoista pidän muokkaamattomana. Varsinaista maan kääntämistä en harrasta.

Mutta kateviljely-nimitystä voi mielestäni käyttää hyvin laajassakin merkityksessä.

Kiitokset Kaisaliisalle! Just tuota tarkoitin, että ei siis ole mikään "pakko" ruveta kyntöhommiin

Kun katteen levittää keväällä, se on kokemukseni mukaan aina syyskesällä niin hajonnutta, että siemenet pääsevät multaan. Tarvittaessa katekerrosta voi rouhaista vähän syrjään syksymmällä.

Perennapenkissä voi käyttää katteena esim. puolilahonnutta kompostia, se näyttääkin enemmän "mullalta". Ja yleensä ottaen perennapenkissä ei tarvitse käyttää niin paksuja katteita kuin kasvimaalla, minun mielestäni.

Kun vertaa kateviljelyä luonnon olosuhteisiin, voi ajatella ettei luonnossakaan maa ole koskaan paljaana. Silti kasvit leviävät siemenistä.

vanhoissa prennapenkeissä kasvu on jo niin tiheää, ettei katetta sinne mahdukaan, mutta noin kuin kaisaliisa teen, kun haluan jonkun kylvää ihan vain paikalleen kylmäkäsittelyyn: siirrän mahdollista katetta syrjään kylvörivin verran varmistaakseni, että siemen varmasti pääsee multaan.
ilman sitäkin kyllä onnistuu. juuri ne kauniit mustarastaat (ja vähemmän kauniit räkätit) kuopsuttavat katetta sen verran, että aina joku siemen paikkansa löytää. ihan onnikin on, että eivät kaikki; siementen tuotto kun on aivan ylenpalttista.
katteiden kanssa me todella vain yritämme parhaamme mukaan matkia luonnon omaa tapaa hoitaa maata ja sen mukana kasveja.

vuosia rehottanut viljelypalstani on tänä kesänä raivattu ja
käännetty ja pienimuotoinen viljely on aloitettu. suurin osa pläntistä
on kuitenkin käyttämättä. mitähän tässä pitäisi tehdä, jotta
rikkaruohot eivät valtaa viljelemätöntä osaa täysin ja että palsta
olisi ensi kesänä helpommin käännettävissä? katetta? kertokaa vinkkinne, te viisaammat!

juhuu, kuka auttais

Helpoin tapa on laittaa joku peite (pressu tai vastaava) päälle joka estää rikkaruohojen kasvun.

ok, pressu tms hankintalistalle siis. mitenkä on, pitäisikö maa kääntää syksyllä uudelleen?

Vilmaorvokki hei. Käypä lukaisemassa ketju KOMPOSTOINTI ja sieltä "Onko puutarhanhoito muutakin kuin kompostointia". Olen siellä saanut aivan loistavia neuvoja peltomaan kunnostukseen ja käyttöönottoon, ja varmasti sinullekin siellä on asiaa jos kohta ei välttämättä aivan sitä mitä kyselit. Kannattaa lukea ne jutut alusta alkaen ja pitää ketju mielessä vastaisen varalle!

Onnea ja tarmoa matkaan!

 heippa

Mistäs olette hankkineet kuorikatetta puutarhoihinne , muualta kuin kaupasta ostettavista valmispusseista, jotka tulee aika hintaviksi??

Jos lähiseudulla on sahalaitoksia, sieltä kannattaa kysyä. Tosin eivät välttämättä myy koska kuorihake käytetään lämmöntuotantoon, tai eivät halua ihmisiä vaivoikseen saha-alueille.

Tai sitten joltakin maajussilta joka tekee polttohaketta. Puuhake käy myös katteeksi.

En vastaa kysymykseen mistä kuorikatetta saa, sensijaan kysyn havaintoja sen sopivuudesta hienommille kasveille. Havupuiden kasvualusta  ja kuorikin on hapanta ja siten  sen ei pitäisi sopia kaikille puutarhakasveille, sama on myös havupuu hakkeella ja sahajauholla. Kuulin kuinka mansikkamaalle oli levitetty sahajauhoa, havupuuta, ja siellä oli kastematoja vasta noin metrin päässä siitä mistä tämä kate loppui.

Olen saanut tietoa että jenkeissä ja varmaan muuallakin havupuun kuorta ensin kompostoidaan noin vuosi ennen sen käyttöä.Tästä kaipaisin kokemuksia.

Minulla oli tehoka  made in USA hakkuri, kitaan kelpasi 9" runko. Hake ei kuitenkaan silloin vielä käynyt  riittvävävästi kaupan. Saimme   mm  kaksi tilausta grynderien työmaille, piti hakea pois. Työselityksessä oli kuoriketta eikä lehtipuuhake siis kelvannut? Työnvalvoja vaati kuoriketta.

Siirsin muualla rönsyilleen kattamista koskevan keskustelun tänne sitä varten valmiina olevaan paikkaan. Siirretyt viestit tunnistaa siitä että niissä lukee sana "siirretty" punaisella, ja näköjään tämä siirtopäivä muuttuu siihen viestiin päivämääräksi. Joten siirettyjen viestien alkuperäinen kirjoituspäiväys voi olla vaikkapa viime vuoden keväältä... lukekaa siis niiden sisältöjä tämä asia mielessä.

Jatketaan! Eli mietin ja pähkäilen sellaista asiaa, että kun perustan uuden kukkapenkin tai viljelyspaikan enkä halua kaivaa savimaahani vedellä täyttyvää kuoppaa (tullut niitäkin jo jokunen tehtyä) , laitan siis sanomalehtiä aivan alimmaiseksi maan pinnalle. Oikein? Eikö siitä maasta edes pintaa kaivella ensin pois? Sitten olisi kai tarkoitus laittaa papereiden päälle multaa? No siinäkö se on? Eikö siitä penkistä tule näin tehden kamalan matala kasvien juuria ajatellen? Vai onko tarkoitus laittaa sitä multaa säkkikaupalla? Ja eikö siitä sitten  seuraa että on tehtävä reunat jotta se multamäärä pysyy paikoillaan eikä valu pikkuhiljaa reunoilta alas?

Kuinka paljon sitä paperia pitää alimmaksi laittaa? Onko tarkoitus että se pysyy pitkään, vaiko vain hetken aikaa rikkaruohojen tulppana? Aina ennen olen kaivanut hiki päässä, mutta kiinnostaisi tietää enemmän tästä kattamisesta.

Pyörin kyllä jo tänään hakusanalla sanomalehti löytämissäni jutusteluissa, hirmu paljon niitä tuli esiin, eli josko tämä nyt avattu paikka antaisi helpomman tien löytää vastauksia ja neuvoja. Näkemissäni kuvissa ei kyllä reunoja ollut rakenneltu eivätkä ne tehdyt istutusalueet kovin korkeilta vaikuttaneet.

Minä taasen olen ihan äimän käkenä tuon sanomalehtikatteen kanssa.

En ole pahemmin noin penkkejä perustanut, mutta luulisin, että sanomalehtien takoitus on estää yksivuotisten rikkakasvien kasvu ja seuraavana kesänä sanomalehdet on jo maatuneet ja silloinhan penkin multatila on jo syvempi ja yksivuotiset rikat ei enää nouse.

Eikun sillä siis estetään niitten monivuotisten rikkojen nousu - juuret kuoleentuvat katteen alla ja sanomalehdet tosiaan ovat maatuneet siinä vaiheessa, kun kasvien juuret yltävät sinne asti.   Ja kyllähän ne yksivuotisten siemenetkin sinne piiloon jäävät ja itävät vain jos ne joskus käännetään pintaan sieltä.

Juolavehnän ja vuohenputken päällä on sitten oltava sitä katetta ja multaa paljon - väh. 20 senttiä sanoisin ja sekin siis jo tiivistettynä, sillä ne ovat sitkeitä sissejä ja mieluummin enempi jos vaan multaa riittää.

Hyvä, tulihan sitä tietoa

Muistaakseni joku kirjoitti taannoin, että ensimmäisenä kesänä kannattaa kasvattaa sanomalehtipenkissä yksivuotisia, jotka tarvitsevat hieman vähemmän multaa kuin perennat.

Toiset taas kaivavat varovasti perennoille reiän sanomalehteen jotta juuret pääsevät syvemmälle.

Mutta jos multaa on mahdollista laittaa paksu kerros niin perennat voi kyllä istuttaa siihen heti.

Itse perustin sanomalehtipenkin salaateille ja krasseille tänä keväänä. Hyvin onnistui. Muutoin olen perustanut koko kasvimaan sanomalehtimenetelmällä. Nytkin olen aloittanut lisäalan valtaamisen nurmikosta ensi kevääksi.

Nuun tavoin minulla on savimaa, joten kohopenkki on tarpeen ja on juolavehnää, joten olen käyttänyt tuota sanomalehti systeemiä ja katekangasta ja muvoviakin matalajuuristen alla.  

Tuo vyöryminen on onkelma kohopenkissä ja jollei halua käyttää kiviä tai tiiliä reunuksina, täytyy penkin ympärille kaivaa avo-oja  Tässä vaiheessa on tarpeen se keväällä keskustelussa ollut kanttausrauta - multatila ruohikon ja åenkin välissä pidetään avoimen kanttausraudalla.  Silloin heinät ennättää torpata ennenkuin ne ennättävät penkkiin saakka.

On sitten katetta ja katetta.  Kateviljelijä varmaan vähän karttaa tämän ''aluskatteen'' nimittämistä katteeksi, sillä varsinaisessa kateviljelyssä - sillä lienee oma otsikko? - penkin pinta peitetään eloperäisellä katteella.  Kukkapenkissä voi käyttää kyllä katekankaitakin ja maisemoida ne sitten jollain.  Silloin eivät kasvitkaan leviä liikaa - toisaalta jos haluaa niiden leviävän se estyy.

Joo, tästä tuli nyt, taas,  tämmöinen sekava sepustus ja kysymys oli pelkästään alle laitettavista katteista

Hei. Olen tehnyt nurmikolle penkkejä sanomalehtien päälle. Mutta nurmikon olen ensin lapiolla kääntänyt, ettei olisi liian tiivis sitten perennojen juurille aikanaan. Siihen päälle heittelin syyslannoitetta perustamisohjeen (lukee muistaakseni säkissä) verran. Sanomalehteä olen laittanut pari-kolme sivua päällekkäin. Se on riittänyt nurmikolle ja rikoille. En usko, että vuohenkelloa estää mikään sanomalehtimäärä kasvamasta, se kun on lonkeroinut kuitenkin juurensa jo aiotun penkin ulkopuolellekin ja sieltä leviää taas.

Kohopenkki on kyllä hyvä. Savimaalla etenkin ja myös kuivemmalla maalla viime talven tapaisten sulamis-jäätymisepisodien aikana. Oikeastaan ainoa tapa säästää kasvin juuret monesti.

Onko kukaan kokeillut pahvia sanomalehtien sijasta, minulla olisi käytettävissäni isoja kartonkipahvi-levyjä, sanokaas mielipiteitä, eikös se oo samaa ainetta kuin sanomalehti suurin piirtein .

Olen käyttänyt avattuja pahvilaatikkoja ja pinkopahvia. Nämä ovat vähän järeämpäänkin tarpeeseen, ja esim. pinkopahvia käytin liuskekivikäytävän alle. Ja läpi ei kasva ollenkaan ne vuohenputket, koiranputket, nokkoset ja juolavehnä jotka siinä aiemmin viettivät makeaa elämää.

Pahvi kyllä mielestäni maatuu nopeammin kuin sanomalehti. Ja vähemmän siinä taitaa olla haitallisia yhdisteitä kuin sanomalehdessä.  Tuo nopeampi maatuminen (joka siis on ihan oma mielipiteeni) on huonolle kastelijalle parempi vaihtoehto. Meillä pinkopahvit saa vielä olla seinissä.

Meillä oli pakko repiä tuolta porstuakamarista pinkopahvi kun se oli sekä irti että revennyt - jätin hirsiseinän näkyville vaikkakin se on ahtaasti tulkiten tyylirikko (mutta kun hirsiin oli veistetty kirkkoveneitä piti laittaa kaurisgobeliini siihen kohtaan). Pahvi kestää varmaan saman kuin sanomalehtimäärä, mitä minä maltan laittaa kun ne ovat aina vähän loppumassa. Mutta pahvia on paljon helpompi käsitellä.

Kiitos pahvi-vastauksista, näin arvelinkin.

Soo, Kiiltomato, ei tätä nyt ohiteta ihan noin vaan. Mitä ajattelit tehdä ja miksi?

(Asiahan ei tietysti minulle kuulu, mutta....)

En tiiä ilkeiskö kertoo, kerron kuitenkin. Kun ei niitty tule muuten hyvä, ja on aika paljon ns. niittykukkien taimia ja siemenöisiäkin, niin ajattelin avittaa sen tekoa pahvin ja hiekkamullan kanssa, , elkee naurako siellä, 3 neliötä jo tehty, , oishan se muuten jo valmis, mutta tein tuon lummepenkin ja kasvimaan perustimme tänään pihalle, jne, jne, .....Nyt mie oon ihan kypsä rantasaunan lämmitykseen ja ainakin kahden viinilasin siemaisuun, iso poika toi äsken tuliaisina valkkaria, pakkohan se on juoda, ettei mene pilalle .

Minen naura ainakaan yhtään. Pahvi ja hiekkamulta kuulostaa tosi hyvältä. Ja siemenet ja taimet aina. Sihtivedeksi sitä valkkaria meillä muuten kutsutaan. Parin lasillisen jälkeen ajatus kulkee kirkkaammin eikä suppiloita tarvita. Siis kun simaa pullottaa.

Siirsin tänne muualla käydyn katekeskustelupätkän. Viestit ovat yllä omana asiakokonaisuutenaan, ja ne on kirjoitettu viime syksynä. Siirrettyihin viesteihin tulee päiväykseksi siirtopäivämäärä, ja ne tunnistaa helposti punaisesta "siirretty" -tekstistä.

Katteiden käytön lyhyt kertomus erään istutusalueen osalta:

Noin vuonna 2000 tai vähän aiemmin (?) muodostin uuden pitkän penkin ostoturpeesta, joka oli sieltä täältä kalkittu. Istutin alueelle pensaita, pikkupuita, puutarhamansikkaa sekä monenlaista perennaa. Olen kaikkina näinä vuosina aina haravoinut viereiselle nurmikolle kertyneet neulaset, kävyt, puista tippuneet oksat, koivunlehdet ja nurmikon leikkuujätettä suoraan tuolle penkille. Samoin toimin koko pihassani kaikkien istutusalueiden osalta.

Tänä viikonloppuna otin tuon katepenkin käsittelyyn, koska nurmikosta oli sinne kiivennyt sen verran jotain ohutta heinää, joka on ilmeisesti jokin natalaji.

Poistin heinäalueilta kokonaan pinnasta tämän hetkisen irtonaisemman katekerroksen ja alta löytyi todella mureaa ja herkullisen näköistä multaa. Aino häiritsevä rikkaruoho tuolla pitkällä alueella on tuo yksi heinä!

Toki myös hiirenvirna sekä puna-apila siinä penkissä kesällä kukkivat, mutta niitä en niinkään pidä rikkaruohoina, koska molemmat parantavat osaltaan maata ja ovat kauniita.

Jos siis olisin pitänyt tuon kyseisen alueen mustalla mullalla, olisi minun pitänyt olla yhtenään sitä siivoamassa.

Minulle neuvottiin käyttämään nimenomaan maatuvaa katekangasta, mutta en tiedä mitkä on sen ominaisuudet. Kovasti noissa nettikaupoissa katekankaista on esittelyjä, mutten tajua niistä mitään?

Paikallisessa agrissa asiasta ei tiedetty mitään, joten luovutin sen osalta....

Tietääkö joku mistä löydän nimenomaan maatuvaa katekangasta?

Maatuva katekangas

Tällaisen löysin, mutta itselläni ei ole mitään kokemusta.

Mulla on nyt ekaa kertaa kokkeilussa biohajoava "muovi" eli se on samaa tavaraa kuin esim. kaupan biohajoavat roskapussit tai Hauska-koirankakkapussi. Sain rullanlopun tutulta viljelijältä, joka käyttää sitä mm. maissi- ja kesäkurpitsapenkkien katteena. Viime kesän muoveja ei enää tänä keväänä näkynyt missään, eli kyllä se hajoaa.

Täällä.

Kiitos tiedoista! Arvasin, että teihin voi luottaa!

Sanomalehtijutut hylkäsin, koska rinne on niin jyrkkä ettei siinä tahdo itse pysyä ja tuskin laitettavan katteen päälläkään pysyy hakekatekkaan, joten pitänee etsiä jotain tummaa katetta (laitan siihen pensaita). Tarvekkin on aikamoinen. Ja jos tuo on noin hyvä materiaali, niin taidan laitella sitä "vähän jokapaikkaan", nyt kun piha on laittamisen alla. Olen valmis maksamaan aika paljon rikkaruohottomammasta pihasta

Tietäisikö kukaan, tai olisiko kenelläkään mielipidettä kompostikuivikkeesta katemateriaalina perennapenkeissä ? Minulle kun sattui tilaisuus saada kastunutta kompostikuiviketta säkkitolkulla. Hakettahan siinä on ja turvettakin, kai se katteena toimii siinä missä muukin? Paitsi että siinä on jonkin verran myös purua ja sehän nyt ei olisi niin hyvästä?

Kysyy hän sen jälkeen, kun on kattanut kyseisellä aineella jo suurimman osan penkeistä...

Onko kenelläkään kokemuksia sahanpurun käytöstä katteena lehtokotiloiden vaivaamalla alueella? Yritän kovasti keksiä sopivaa katetta pensaiden alle, mutten ole keksinyt mitään, mikä ei houkuttelisi etanoita... Yksi vaihtoehto olisi kyllä sora, mutten ole siitä oikein innostunut... Se voisi mennä noiden yksittäisten pensaiden kohdalla, mutta viinimarjapensaiden rivistön alla voisi olla vähän eriparia vanhan pihan kanssa...

hmm... kyllähän tuota tuhkaa olisi saatavilla. Tarvitsee varmaan hankkia joku astia, johon sen kippaaminen sujuisi isältäni, muutoin menee nurmikon lannoitteeksi. Muistelen kylläkin, että se tuhka auttaa vain seuraavaan sateeseen asti. En sitten tiedä onko yökosteudella sama vaikutus, nimittäin tontti on varsin kostea

Itse ajattelin kasvattaa perunatkin niissä heinissä. Ensin sanomalehdet alle ja heiniä päälle. Potut kylvetään sitten heinien sekaan. Kannattaa roiskia päälle kesän mittaan nurmikon leikkuujätettä antamaan lisäravinteita. Tulee huomattavasti paremmat perunat, kun meidän savimaassa kasvatetut.

Annetaan siis heinäpaaleja!

PikkuPioni, olki ja heinäkatteita saa/ voi ostaa talleilta. Eteläsuomessa hevostalleja on aika tiheässäkin. Minä olen saanut vanhoja heiniä niiltä talleilta missä olen ratsastanut. Nykyään kun syötetään hevosillekin melkein vain säilöheinää, on pikkupaaleja aika harvoin ylimääräisiä.

Soitin tässä meidän mökin lähistöllä olevalle tallille, josko heillä olisi antaa huonoja heiniä. Ei ollut, mutta pyöröpaalin olkea olisi myynyt parillakymmenellä eurolla. Sen takia halusi siitä rahaa, kun paalaaminen ei ole ilmaista! Ymmärrän hyvin. Minä saan kauempaa huonoja heiniä, joten ei tarvitse maksaa kuin pensat. Voi tulla kyllä ihan yhtä kalliiksi

Niinpä, kyllä Tilhiskin paaleille olisi täällä käyttöä. Voisihan sitä tilata rekkakuorman kimpassa...

iesteri, kannattaa kastella ne lehdet, niin pysyvät paremmin. Minä olen laittanut viime syksynä sanomalehtiä ja purua. Silloin oli kyllä hyvin märkää, joten ei tarvinnut kastella.

Tämä kuva on jossain muuallakin täällä. (työ on vielä vähän kesken)

Ritterina, taitaisi se tulla sen verran kalliiksi että ei varta vasten kannata lähteä ajamaan. Tulisi homeisille heinille melkoinen kilohinta Kyytiin mahtuisi muuten vaikka koko satsi, mutta koska meidän autossa on koppi eikä lavaa, ei niitä saa lastattua päällekkäin.

Missäs päin sinä muuten asut? Meinaan että jos olisi jokin muu ajo tiedossa samaan suuntaan, niin voisi heinienkin kuskaamisessa olla järkeä.

Pistäkää kimppa pystyyn ja nakittakaa joku Pori-Helsinki -väliä ajava kuskaamaan Yhdessäkin paalissa on kumminkin aika paljon tavaraa, sillä kattaa melkoisen alan. Kulkee kuitenkin henkilöauton peräkärryllä. Heinistä en tarvi rahaa, koska kuten sanoin, ne menee polttoon joka tapauksessa. Ajattelin että viimeistään pääsiäisenä kerään rivin paaleja tuonne pellolle ja tuikkaan tuleen. Karkotetaan samalla kaikki pääsiäisnoidat

Tänään sain pihalleni kaksi tällaista. Piti hakea pikkupaaleja, mutta sainkin kyydin näille. En meinannut saada pidettyjä näppejäni niistä erossa

Traktorinmunia Onnittelut

Miten traktorin munia kuoritaan??? Mulla oli kerran tommonen muna! Melkoisen hankalaa oli siitä saada heinät pois kun on kerimallä laitettu kasaan. Lopulta otin käsisahan ja sillä kilkuttelin pinnasta viipaleen kerrallaan pois. Täällä on kyllä tollaisia munia työkseen kuorivia ja ehkä saamme heiltä niksit...

Jos se on pystyssä, niin kerimällä ne lähtee. Näistä nimenomaisista paaleista olen ottanut hevoselle, eikä ole puukkoa tarvittu. Jos se on kyljllään, niin et pääse kiertämään sitä, silloin voit joutua turvautumaan kättä pidempään. Lopuksi on läjä jäljellä Meillä ne tippui kyljelleen purkaessa. Yritämme siirtää niitä vielä vierittämällä. Täytyy kutsua naapurit apuun. Voimamieskilpailu

Pikkupaalit alkavat olla kohta harvinaista tavaraa. Valitettavasti

ahaa - taktorin muna on vaikeampi käyttää kyljellään kuin pystyssä oleva muna... mie en tee mittään johtopäätöksiä tästä koska pääsiäispupu voi kuulla

ja jään iliman

miikos on täällä taas puhunut rumia....

Enpäsoleenvarmanasanonu

munista ja pääsiäisestä puhuit!!!

Päästäinen? Se on se nokkahiiri Mitään rumia puhele koskaan, en!

(Ylläpito voi poistaa nämä rönsyilyt , ei voi mitään tälle... )

ja mä ainakin henk koht rönsyilen nolon usein.... nyt lopetin. lupaan pysäyttää rönsyt ( tällä kertaa)

Hmm...jos lauantai-iltana aletaan puhutaan munien kuorimisesta, vaikka kuinkakin asiapohjalta ja otsakkeen mukaisesti, niin jos se ei pentissä vähän rönsyä niin sitten on jotain pahasti vialla... röns...

nyt on pakko sen verran rönsytä että viiksi-imu ois mun mielestä ihan kauheeta. t. nimim. viiksetön siippa

No siis ottaisin paalin kuin paalin, jos vain saisin. Viiksillä tai ilman

Tilhiski, vasta männa viikolla tajusin, että olet aika lähellä meidän mökkiä. Riippuu tietennii missäpäin Alastaroa olet. Meidän mökki on muutama km 2-tieltä, ihan Loimaan ja Punkalaitumen rajalla. Eli eipä heinäpaaleille kovin pitkää matkaa mökin kasvimaalle tulisi!

Paalien polttaminen on tympeää hommaa. Sitäkin olen tehnyt kun kerran suutuin kamalasti. Hyvä heinä oli homehtunut latoon ihan lupaa kysymättä. Pahapäisenä pohjalaisena kostin polttamalla koko ladollisen. Meni kaksi päivää niissä puuhissa.

* olen tehnyt syntiä *

Tällä tavoin pitää kohdella paaleja:

Täälläpäin ei kovinkaan monet kateviljele (syvää pohjalaista maaseutua) ja ne ketkä on nähneet minun viljelytavan pitävät ihan umpihulluna. Tätä en tietenkään kiistä, mutta kateviljelyssä on kyllä järkeä. Muuten minun puuhissa.... ei sitä välttämättä ole. Riippuu kyllä ihan näkökulmasta!

* puolustelua *

Mutta yhdelle taloudelle useita satoja paalia homeista kuivaheinää on kyllä yli monen vuoden käyttötarpeen. Ja v*tutus suuren työmäärän tai vaihtoehtoisesti rahamäärän haaskuu homehtumisen piikkiin repii naista.

Elämä on.

Tässä on perunan viljelyä katteessa. Meillä tätä systeemiä käytetään kun maata halutaan rikkaruohottomaksi myrkyittä mm. juolavehnän valtaamasta pellosta. Voikukka toinen pahalainen. Kateviljeltyä pottua eka vuosi ja sitten on valmista kaikelle mulle. Monivuotinen rikka ei jaksa kattteen ja perunan kanssa tapella. Yes!

tollanen traktorin muna kyllä riittäisi hyvin 1,5 a kokoisen kasvimaapalstanj kattamiseen. Miten riittää voimat puskea se jarruttoman peräkärryn lavalle... tai jos traktorin setä sen kärrylle nostaisi, millä ihmeellä sen saa pudotettua pois kyydistä? ( kaksikaistaisella tiellä 100 km vauhdissa kärryn takalauta irrotettuna varmasti tulee alas mutta minne?) Ei ole kevät kaukana kun näin syvällisiä täällä jo pohditaan

Olki/turvelantakomposti käyntiin? annepee, katsoisitko ensin vaikka tuon ketjun. kompostointi osiossa on monta muutakin hyvää ketjua. - tähän äkkiä lohdutusta - älä ole sienistä huolissasi; niitä pitää olla kompostissa.
et kerro, kauanko kasa on jo maatunut pihallasi. melkein veikkaisin, että kelpaa jo nyt katteeksi.

Pohjoissatakunnassa olisi jonkun verran ylimääräisiä olkipaaleja. Ovat tavallisia pikkupaaleja jotka ei käy eläimille kuivikkeeksi kun on kastuneet liikaa. Oliskohan niitä noin henkilöauton peräkärryyn mahtuva määrä. Myös hevosen lantaa saa hakea jos itse tekee kuorman.

Kuvissa mun viime kesänä märillä sanomalehdillä ja hakkeella tasoittamaa "metsäpuutarhaa", osa sanomalehdistä jäi peittämättä hakkeella kun tuli se hirveä kuumuus, eikä niitä juuri huomaa ellei osaa katsoa, mutta peitän ne silti kunhan kerkiän. Oli semmoisia kunnon nilkannyrjäytysmonttuja tuossa kivien välissä, aika helposti tuli ihan hyvää polkua.

Kannan korteni tähänki kekoon. Laitoin sahanpurua (joka ei ihan sellasta höttööpuruu, piekmminki lastua) mustaviinimarjojen alle ja tuosta on nyt vissiinki 3v ja alue näyttää yhä samanlaiselta ku laitettaessa=O. Pensaat eivät oo kärsiny ja lehtokotilot välttää aluetta tai sitten eivät vaivaudu tuonne kun muualla pihassa riittää mutusteltavaa. Tuolla aiempana ketjussa kun joku kysyi justii tuosta sahanpurusta nii silläpä aattelin kirjuutella.