Hei

Olemme ostaneet paritalon puolikkaan ja edessä on täysin hoitamattoman pihan laittaminen. Luulen (?) kykeneväni suunnittelemaan haluamiani istutuksia, mutta ainakin muutama perusasia on ihan hukassa:

Nyt ollaan tammikuun lopussa. Missä vaiheessa minä aloitan maan kääntämisen ja laittamisen? Tarkoituksenani on tuoda tontille kohtuullisen paljon tuoretta multaa, koska uusi nurmikko on tehtävä alusta lähtien. Miten se tehdään järkevästi?

Entä pensasaidan "rakentaminen": onko minulla oltava lupa naapureilta? Oletteko te jättäneet aidan trimmaamista varten käytävän aidan taakse trimmaamista varten?

Toivon kovasti teiltä apua! t. Minnimi

"Kunhan ymmärrän nurmikon luomisen, sitten alan miettiä aitaa ja käytävää enemmän."

jos minä ymmärrän tuon sanomisesi oikein, niin muistutukseksi, että uutta pihaa rakennettaessa ensin suunnitellaan/tehdäät polut ja muunlaiset kulkuväylät, istutetaan puut ja puskat, ainakin merkitään kukkapenkkien paikat ja sitten vasta kunnostetaan nurmikon kasvualusta ja kylvetään siemen.
ja kun kaiken suunnittelun on tehnyt noin x kertaa ruutupaperille tai päätteelle tietenkin nykyisin niin sitten sitä muutetaan noin y kertaa jo ennen ensimmäistäkään lapionpistoa. ja polun suuntia vaihdetaan, puiden juuren laitetaan kirves ja pusikoita raivataan jatkuvasti siihen asti kun pihasta on lopulta luovuttava:_)

Ei, en aloita toteutusta kylvämällä nurmikkoa. Haen ennen muuta tietoa niistä osista, joista en tiedä mitään. Yritän saada kerättyä kansioon kaiken sen tiedon pihaprojektista, mitä en kirjoista löydä. Kerään myös kuvat haluamistani kasveista. Viimeisenä teen tietokoneella sitten lopullisen luonnoksen. 

Minulla on onneksi kuvia kesällä ao tontista. Näin sen myös syksyasussa. Enkä todellakaan säästä mitään muuta kuin puut. Terassikin saattaa saada uuden asun jossain välillä.

Käsittelen muuten kahta pihaa. Etupihalle tulee nurmikko ja vähäisemmät istutukset, takapihalle kokonainen puutarha. Hoidan etupihan heti kevään tultua siihen kuntoon kuin sen haluan. Suunnittelun keskitän varsinaisesti takapihan laittamiseen ja sen toteutus saa viedä aikaa. Lähelle taloa tulee sinnekin nurmikkoa, joka levenee sitten talon sivuitse kohti etupihaa.

Olen polun leveydeksi valinnut n. 1,4 m ja se saa tehdä kiemurtelevan lenkin tontilla. Pensasaidan taakse jätän ronskisti tilaa leikkuulle, jos naapuri ei innostu mukaan. Mikä pensaskasvi on vielä avoimena. Vanha omenapuu saa jäädä paikoilleen ja uusi tulee n. 6 m päähän siitä. Niiden väliin (ei ihan kohdalle) tulee yksi istuskelualue. Vanha pikkuinen vesielementti tulee nurmikolla lähelle terassia. Kasvimaan lähelle joko vanha pihakeinu tai sitten teen auringonottoalueen tuoleineen ja pöytineen.  Kukkapenkkien muodot on kasassa, mutta kasvit valitsematta. (Tietysti minulla on suosikkejakin, jotka ilman muuta näkyvät lopputuloksessa.) Kokoon vaikuttaa pensasaidan ratkaisu.

Etupihan ratkaisu on jo olemassa. Se on toteutettavissa näppärästi. Tämä nurmikko vain oli kysymysmerkki, valitsemani kukat ja haluamani puut olen kasvattanut mökillä ennenkin. 

Talon toinen pääty on avoin. Kyseessä on varjoisa rinnealue, ei kovin suuri. Se nurmikko tulee talon portaikon viereen, mutta muuten en ole ratkaissut. En ole koskaan kasvattanut mitään varjoisassa rinteessä, joten pitää tutkia kasveja.

Rakentamista ei onneksi ole paljoa. Portinpylväät teen itse, osaan tehdä koristetikapuut omenapuun runkoa vasten, pergolat ja sellaiset. 

Isoin ongelma etupihalla on sisäänkäynnin rumaakin rumempi betoniporras. Minulla ei ole pienintä aavistusta miten naamioida sen. Se sentään on laakea ja matala, joten kiivetä ei taloon tarvitse. Mutta ruma kuin synti!

Mitä minulla todellakaan ei ole, on käsitys juuri tuollaisista käytännön kikoista, kuin maan tasoittaminen kaivonrenkaalla. En ikinä olisi itse keksinyt! Aiemmin asuin omakotitalossa, jossa kaikki työt teetettiin ulkopuolisilla. Nyt haluan tehdä itse kaiken mikä mahdollista. Niksit ovat siksi kultaakin kalliimpia. Eikä sitä tiedä, kun itse lähtee sitten keväällä toteuttamaan puutarhaa, vaikka luulot karisisivat omista puutarhataidoistakin ;-))

Ihan vaan nopeasti täältä sivusta huutelen, mitä jos maalaisit sen betoniportaan? Jos sitä ei voi naamioida esim puulla, kiveyksellä tms?
Varjoisaan rinteeseen-ellei ole ihan pimeä-miettisin ihan ekana rodoja....

Ihana urakka sulla edessä, omatkin sormet syyhyää ja ajatus loikkii puolestasi!!

minnimi, kuulostaa oikein hyvältä *hyvin suunniteltu on puoliksi tehty*:_)

*nurmikko viimeiseksi*-työjärjestys perustuu ihan vaan käytännölliseen maalaisjärkeen. mitenpä siellä pihalla kärräilee erilaisia maa-aineksia ja polun pinnoittemateriaaleja, liikuttelee lannoitesäkkejä, puiden ja puskien taimipurkkeja, kun koko ajan takaraivossa jyskyttää ankara varoitus "älä sotke vasta kylvettyä nurmikkoa"?

Hei!

Tarvitsisin suunnitteluapua uudistalomme pihaan. Piha on pieni 550neliötä ja pääosin paahteinen, maalaji on läpäisevä harjumaata, osittain hiesua. Tontilla on aiemmin kasvanut mäntymetsää, mutta metsän kasveja ei ole enää jäljellä vaan kaikki on rakennusaikana tuhoutunut. Eli piha on täysin autio.

Ajattelin aloittaa suunnittelun etupihalta joka on suoraan pohjoiseeen ja pihan varjoisin paikka. En haluaisi laittaa alueelle ollenkaan nurmiikkoa vaan mieluummin muutaman pienen pensaan/havun ja varjoperennoja. Alueelle paistaa aurinko varhain aamulla ja illalla, muulloin alue on varjossa. Alue on hyvin kuivaa, kasvualustaan tulee reilusti multaa, mutta kokonaisuuttena kasvien olisi pärjättävä melko vähällä vedellä. Lunta tippuu ainakin osan kasvien päälle. Eli paikka on vaativa.

MItä suosttelette. Kuvassa näkyvät ikkunat ovat keittiöön ja ei haittaisi vaikka kasvit antaisivat hieman näkösuojaa. Alueen leveys 6m on ja syvyys 3m. Sisääntulokuistin yhdeysssä on vielä samaan alueeseen kuuluvat alue jonka leveys 4m on ja syvyys 1m. Kuistin eteen tulee herkästi kasattua pihalta kertyvät lumet. Istutusalueen eteläpuolella on siis talo ja pohjoispuolella tie.

Kiitos paljon jos joku ehtisi antaa ideoita!

Hei!

Lueskelin jo useita viestejä ja ideoita on palstalla ja nyt myös omassa päässä jo ihan liikaa . Kuunliljoja olen ajatellutkin, mutta mietin vain menestyisikö paikalle joku havukasvikin. Ja mitkä perennät sietävät parhaiten päälle tulevaa lunta, kuivuutta ja varjoa.

Myös erilaiset nauhukset sopivat puolivarjoon ja olisivat korkeita , kun sanoit tarvitsevasi vähän näkösuojaa.

Ei perenna lumesta piittaa. Paitsi keskellä kasvukautta. Talvella saa olla ihan kuis paljo vaan ja vaikka vähän kovemminkin pudota.

Havut ja pensaat taas kärsivät, putoava lumi kun tuppaa katkomaan oksia. Ne pitäisi saada niin kauas, että lumi ei putoa päälle.

Mitäs jos rakentelisit sitä penkkiä niinpäin, että matalampaa perennaa talon puolelle ja vähän korkeampaa puuta/pensasta näkösuojaksi kauemmas talosta? Sillä tapaa näkisit itse ikkunasta koko istutuksen, mutta naapurit ei näkis teille. Talvellakaan.

Kiitos oikein paljon vastauksista. Suunnitelma muotoutuu vähitellen

Mietin vain sitä, jos laitan eteen havuja, riittääkö valoa takaosassa oleville perennoille. Nauhuksista en ulkonäöllisesti pidä. Kuunliljoja olen ajatellut ja angervoista myös pitäisin. Jos paikka on kuiva pärjäävätkö angervot? Osaatteko suositella jotain havukasvia eteen.

Onpa hauska lukea omaa tammikuista viestiäni nyt kun puutarha on edennyt ensimmäistä kesää. En sittenkään tuhonnut kaikkea vanhaa. Vanhaa tosin oli vain vähän, mutta siirsin ne vain sivuun rinteeseen sitä täyttämään. Sitten kun on rahaa pengertää rinne, teen uuden päätöksen. Viinimarjapensaat ovat vielä paikoillaan, katsomme ensimmäisen marjasadon (ja runsaasti on ainakin raakileita).

Pionit ovat saapuneet (pienien ongelmiensa kanssa) ja penkin muoto viehättää toteutettuna yhtä paljon kuin paperilla. Olen istuttanut myös puutarhaan läjäpäin ruusuja ja erilaisia perennoja. Jotkut eivät varsinaisesti ole oikeassa maaperässä, mutta kokeillaan. Raha ei ole riittänyt polun vaatimiin liuskekivilaattoihin, mutta polun reitti taitaa toimia.

Alunperin ajattelin vain pienenpientä vesielementtiä (minulla oli aiemmin parvekkeella ruukku, josta vesi valui yli), mutta toteutettu on pieni allas. Sen ympärys on avoimena, laittaako liuskekivilaattoja vai perennoja.

Testissä on myös haaveilemani köynnöshortensia vaahteran vieressä. Jos vaikka... Pikkuinen uusi omenapuu löysi sekin suunnitellun paikkansa.

Hajuherneet kiipeävät kauniisti pitkin telineitään, vanhan omenapuun alusta on täynnään orvokkeja ja niiden seassa on pieni (betoni-) enkeli. Sen sijaan täynnään raakileita nyt olevaa omenapuuta emme uskaltaneet leikata kylliksi. Jääpähän tekemistä jatkoonkin. Pitää myös alkaa tarkastella ohjeita muutenkin omenapuiden hoitoon täältä keskustelupalstalta.

Etupihan kukkapenkki on saanut pyöreämmät muodot ja erikseen vielä kirsikkapuun ja Raspberry Sundae -pionin. Kirsikat alkavat pikkupuussani punertaa, mutta pionin nuppu pullistuu kovin hitaasti.

Nyt kun vielä saan syreeniaidan poikki ja ratkaistua miten teen portaan puutarhan tasolta toiselle. Niin ja syyssipulit, ehkä vielä uusia perennojakin... Tämä vuosi alkaa näyttää jo nyt hyvältä. Olen päässyt pidemmälle kuin uskalsin odottaakaan. Jos taimet selviävät ensi talvesta, on puutarhakalenteriin merkattava iso plussa!

Laitahan kuvallistakin dokumenttia, ois kiva nähä mitä oot saanu aikaseks!

olemme pulassa... isolle tontillemme on tuotu peltomaata kun maa oli jäässä ja nyt se on monenlaisella kuopalla ja epätasainen. Jotain rikkaa jo kasvaa paikoitellen. Mitä pitäisi tehdä, että saisi pihan ensin tasaiseksi, ja sitten puutarhamultaako päälle, ja kuinka paljon? entä missä vaiheessa kalkitus, entä lannoitteita? piha on vajaa 2000neliötä, osa on tarkoitus olla nurmikenttää, osa kasvimaata, osa marjapensaita yms. ja osa saattaa mahdollisimman vähätöiseksi, kuitenkin toivottavasti ilman että rikat valtaavat alan... ehdotuksia?

jo juu, tiesinhän minä että työtä siinä on, mutta kun urakoitsija lupasi tämän meille valmiina, ja tässä tulos!

Epäilyttää myös onko peltomaa hyvä alusta millekään, ja siinä on jotain roskia mukana ja isoja kiviä.

Kuka olisi sellainen asiantuntija, jonka voisi kutsua paikalle tsekkaamaan onko tässä touhussa mitään järkeä vai ruvetaanko uhittelemaan raastuvalla. On nimittäin jo monesti palanut käämi urakoitsijan kanssa, kun ovat niin välinpitämättömiä...

Ostimme vuosi sitten paritalon puolikkaan metsän ja peltojen keskeltä, ja viime kesä meni katsellessa minkälainen puutarha pihassa oikein on.

Puuh.. ei kukkapenkkejä, kaksi omenapuuta, ja yksi pensas (tontti on puolen hehtaaria josta noin puolet on käytössä, loppu on tiheää koivukkoa), tästä käytössä olevasta on 3/4 osaa hoidettua pihaa, ja loppu hoitamatonta pajukko / koivikko / sammal / heinä sekasortoa. Ensi kevään ja kesän projeki olisikin tehdä tuosta hoitamattomasta alueesta siisti. Viime kesänä ajoin pajukon ja koivikon alas, vain huomatakseni syksyllä että takaisin tuli.

Joten näin ensikertalaisena puutarhan ihmettelijänä kaipaan hieman apuja. Suunnitelmissa olisi tuoda keväällä multakuorma ja pinnoittaa alue uudelleen, ja istuttaa ruoho, tavoitteena olisi että paikan voisi ajaa ruohonleikkurilla (nyt ainoa tapa on trimmeri, paikka on täynnä kuoppia). Mutta kuinka estän koivun ja pajun uudelleen kasvun? Sitten toinen on outo rikkakasvi, leviää juuristosta, todella leveälehtinen, ei kuki, ei kasva niinkään korkeutta vaan leveyttä ja sitkeä kuin mikä. Tämä outo kasvi on levittynyt koko tälle hoitamattomalle alueelle ja leviää kohti pihaa josta sitä kitkin koko kesän. Suunnitelmaan kuuluu myös tehdä kasvihuone tälle alueelle ja hieman perunaa ja mansikkaa kasvattaa. Eli oikeastaan kysymykseni on mitä tehdä pajulle ja koivulle? Sekä mikä ihme on tämä leveälehtinen rikkakasvi?

Goldenlobelia, olit avannut uuden viestiketjun nimellä" Piha-alueen luominen". Poistin aloituksesi ja siirsin viestisi tänne asialla jo olemassaolleeseen ketjuun. Kaikki samaan asiaan liittyvät viestit mahtuvat hyvin yhden otsikon alle, tapa on täällä sellainen

Ehkäpä tässä ketjussa jo ennestän olleissa viesteissä on sinuakin auttavaa asiaa, kannattaa lueskella.

Kiitos aiheen siirrosta Kaikki todellakin sopii yhden aiheen alle, en tätä huomannut, pahoittelut.

**

Leskenlehtihän tuo on, JES! Kiitos! Pitääpä koittaa tuota sanolehden levitystä tms.

Tuttua on: sammalia, heiniä ja paljon leskenlehtiä. Yhden kriikunapuun juurelle olen jättänyt leskenlehdet rauhaan, siellä kun ei mikään muu enää mahdu kasvamaan, joku voi vielä luulla perennaksi... Päivänliljat ja viiruhelpi pärjäävät leskenlehdelle tässä paikassa kyllä. Sanomalehtitemppua aion myös kokeilla sitten kun projektini ehtii "metsäpuutarhaani" asti. Koivuista saa kyllä eron, kun kaataa keväällä mahla-aikaan. Pajuista en tiedä, varmaan löytyy muitakin vaihtoehtoja, kuin kaivinkone.

Ainakin kuusen ja vaahteran juurakot säilyvät maassa iankaiken, eikä niitä voi peittää tuomalla multaa päälle, koska multa kuitenkin painuu. Suuret perennat ja pienet pensaat peittelevät täällä meillä vanhoja kuusiaidan kantoja. Eivät tietysti keväällä ole kauniita, vaan ei sinne nyt koneitakaan mahdu tuomaan.

Meillä tuo pajukko ja koivikko oli noin parin vuoden ikäistä (ja mitkä viime kesänä katkoin pois) eli suuria juuria ei ole.

Koivikolle täytynee koittaa mahla-aikaan katkomista, mutta kuinkas paju? Sen verran sitkeä sissi..

Goldenlobelia, tuolla "Puut- asiaa lajeittain - pajut" -osiossa on ketju" Saako katekankaalla hävitettyä pajukon?" jossa on kokonaista kaksi viestiä, toinen niistä ehdottaa pajun hävittämistoimenpiteitä. Samassa osiossa oli joku toinenkin ketju jossa voisi olla jotain asiaa valaisevaa, en muista nimeä mutta kurkkaa itse jos kiinnostaa.

Olisin voinut tietty sieltä kopsata tähänkin sen asian, mutta ajattelin että uutena penttiläisenä on ehkä hyvä että opit kurkkimaan eri osioihin, täällä kun sitä tietoa yleisesti ottaen riittää vaikka kuinka paljon jos osaa esille kaivaa