By Minnimi - 29.1.2008
Hei
Olemme ostaneet paritalon puolikkaan ja edessä on täysin hoitamattoman pihan laittaminen. Luulen (?) kykeneväni suunnittelemaan haluamiani istutuksia, mutta ainakin muutama perusasia on ihan hukassa:
Nyt ollaan tammikuun lopussa. Missä vaiheessa minä aloitan maan kääntämisen ja laittamisen? Tarkoituksenani on tuoda tontille kohtuullisen paljon tuoretta multaa, koska uusi nurmikko on tehtävä alusta lähtien. Miten se tehdään järkevästi?
Entä pensasaidan "rakentaminen": onko minulla oltava lupa naapureilta? Oletteko te jättäneet aidan trimmaamista varten käytävän aidan taakse trimmaamista varten?
Toivon kovasti teiltä apua! t. Minnimi
|
By belgi - 29.1.2008
Maan kääntämisen voit aloittaa kunhan maa vain on siinä kunnossa että saat käännettyä. Aiotko siis kasvattaa pensasaidan naapuritontin rajalle? Silloin varmaankin kannattaisi kysyä myös naapurin halukkuutta aitaan, jos halukkuuttaa riittää niin maksakaa se puoliksi ja kasvattakaa aita rajalle, jolloin molemmat hoitaa oman puolensa, tai jompikumpi ottaa sen hoitaakseen. Jos naapuri taas ei ole suostuvainen, niin käsittääkseni saat aidan kasvattaa omalle puolellesi, mutta jätä silloin se hoitotila aidan taakse. Muista, että pienet aitakasvin taimet laajenevat paljon vanhetessaan, joten tilaa tarvitaan yllättävän paljon aidan taakse, jotta mahdut tekemään hoitotoimesi vielä pensaiden ollessa täysimittaisiakin.
|
By Minnimi - 29.1.2008
Kiitokset belgi! Osaisitko vielä sanoa kuinka syvältä maa pitäisi kääntää? Tarkoitukseni on tuoda kunnon kasa kompostimultaa paikalliselta kaatikselta ja pistää sekaan. Ikävä kyllä ei ole rahaa ostaa valmista nurmikkoa, joten eka kesä voi olla vähän nihkeää. Haluan rakentaa puutarhaan polun/kävelyreitin ja vaihtoehtoina on sora tai laatoitus. Kunhan ymmärrän nurmikon luomisen, sitten alan miettiä aitaa ja käytävää enemmän.
Olen suunnittelija luonteeltani ja minun on valmisteltava kaikki ensin paperilla ja lähden sitten siitä eteenpäin: nurmikko, omenapuuni ja muiden puiden huolto, vanhat kasvit mäkeen, aita, kukkapenkit, pieni kasvispenkki, portti, etupiha ja sen portinpylväät ja... Ihanaa!
Tuntuu vain, ettei kunnon opaskirjaa ole. Minulla on pari kirjaa, joissa kussakin kerrotaan joitain asioita, mutta ei kunnon kattavaa (Suomen oloihin sopivaa) kirjaa ole löytänyt. Kenties jollain olisi antaa ehdotus? Vai olenko liikkeellä liian aikaisin, että olisi montaa lukijaa?
|
By nopsis - 29.1.2008
Uudessa Weilin&Göösin sarjassa eka osa 'Suunnittelu ja perustaminen'. Samoin Tammen sarjassa on Perennat osassa kasvien kasvupaikkavaatimuksista tietoa. Täällä pentissä on ketjussa TV-ohjelmat linkki ohjelmaan puutarhurin ABC, jonka eka jakso käsittelee maata ja sen parantamista, valoa ja vettä.
|
By Minnimi - 29.1.2008
Jeps, sieltä löytyi vastaukset ABC:stä. Nyt vain pitää kehitella sitten jyrä aikanaan.
|
By Piivi - 29.1.2008
Betoninen kaivonrengas ei ole kätevä, mutta kuivalla kelillä ja tasamaastossa toimii aika hyvin. Tosin vaatii voimaa jonkin verran - ja hanskat!
|
By Minnimi - 30.1.2008
Kiitti Piivi, tuohan on loistava ajatus. Minulla olisi käyttöä kaivonrenkaalle muutenkin. En osaa (ainakaan vielä) ajatella noin käytännönläheisesti.
|
By kugeldistel - 30.1.2008
Oletko Minnimi muuten nähnyt uutta pihaasi kesäkunnossa? Onko siellä jäämiä vanhoista perennoista tai muista kasveista? Minua itseäni ottaa päähän, kun innoissani muuton jälkeen keväällä ryhdyin 'kunnostamaan' pihaa, niin en malttanut odottaa sen vertaa että olisin nähnyt, mitä kaikkea maasta pukkaa entuudestaan. Näin jälkikäteen ajateltuna olisin kyllä säästänyt aika paljon rahaa ja tehnyt paljon vähemmän virheellisiä istutuksia.
|
By Pikkupallero - 30.1.2008
Niin... minullakin meni kolme kesää ennenkuin nyt viime kesänä itse aloin uusia istutuksia tehdä. Vanhoja tässä olen tähän mennessä setvitellyt (eli aluksi näytti siltä että olisi ollut vaan yksi vanha kukkapenkki... mutta sitämukaa kun on rikkaruohoja ja nokkosia raivannut niin on noita vanhoja kukkapenkinpohjia löytynyt...) ja sitä mukaa kuin on noita vanhoja penkinpohjia kaivellut, hoitanut, niin sitä mukaan on ilmestynyt uusia lajeja.
Viime kesän uutuudet mitä ei aikaisempina vuosina vielä oltu huomattu: tiikerililja, kevätesikko, joku akileija (jää nähtäväksi mikä on kun ei viime vuonna vielä kukkinut kun henkihieverissä yritti saada tilaa pikkutalvion seassa) ja sitten vielä unikonlehtiä alkoi kasvamaan ihan ihka uudessa kukkapenkissä loppukesästä... kai jotkut vanhat siemenet on nyt sitten päättänyt alkaa kasvamaan... Jännää on tämä elämä vanhalla pihalla
|
By Oulunseudulta - 30.1.2008
Käytettiin joskus jyränä vanhaa lumikolaa johon oli lastattu painavaa tavaraa.
|
By mai-lee - 30.1.2008
"Kunhan ymmärrän nurmikon luomisen, sitten alan miettiä aitaa ja käytävää enemmän."
jos minä ymmärrän tuon sanomisesi oikein, niin muistutukseksi, että uutta pihaa rakennettaessa ensin suunnitellaan/tehdäät polut ja muunlaiset kulkuväylät, istutetaan puut ja puskat, ainakin merkitään kukkapenkkien paikat ja sitten vasta kunnostetaan nurmikon kasvualusta ja kylvetään siemen. ja kun kaiken suunnittelun on tehnyt noin x kertaa ruutupaperille tai päätteelle tietenkin nykyisin niin sitten sitä muutetaan noin y kertaa jo ennen ensimmäistäkään lapionpistoa. ja polun suuntia vaihdetaan, puiden juuren laitetaan kirves ja pusikoita raivataan jatkuvasti siihen asti kun pihasta on lopulta luovuttava:_)
|
By Horsma - 30.1.2008
Komppaan Mai-leeta: miksi se nurmikko saa tärkeyssijan nro 1? Laita viimeisenä nurmikko sinne minne et muuta keksi tai halua, ja sinne mikä jää jäljelle. Ja vanha neuvoo: kun suunnittelet istutusalueen kokoa, vedä vaikka puutarhaletkulla se semmoiseksi kun haluat. Ja lopuksi kolminkertaista se pinta-ala. Ensimmäisellä pihalla kaikki on aluksi liian pientä ja ripoteltua.
|
By Minnimi - 30.1.2008
Ei, en aloita toteutusta kylvämällä nurmikkoa. Haen ennen muuta tietoa niistä osista, joista en tiedä mitään. Yritän saada kerättyä kansioon kaiken sen tiedon pihaprojektista, mitä en kirjoista löydä. Kerään myös kuvat haluamistani kasveista. Viimeisenä teen tietokoneella sitten lopullisen luonnoksen.
Minulla on onneksi kuvia kesällä ao tontista. Näin sen myös syksyasussa. Enkä todellakaan säästä mitään muuta kuin puut. Terassikin saattaa saada uuden asun jossain välillä.
Käsittelen muuten kahta pihaa. Etupihalle tulee nurmikko ja vähäisemmät istutukset, takapihalle kokonainen puutarha. Hoidan etupihan heti kevään tultua siihen kuntoon kuin sen haluan. Suunnittelun keskitän varsinaisesti takapihan laittamiseen ja sen toteutus saa viedä aikaa. Lähelle taloa tulee sinnekin nurmikkoa, joka levenee sitten talon sivuitse kohti etupihaa.
Olen polun leveydeksi valinnut n. 1,4 m ja se saa tehdä kiemurtelevan lenkin tontilla. Pensasaidan taakse jätän ronskisti tilaa leikkuulle, jos naapuri ei innostu mukaan. Mikä pensaskasvi on vielä avoimena. Vanha omenapuu saa jäädä paikoilleen ja uusi tulee n. 6 m päähän siitä. Niiden väliin (ei ihan kohdalle) tulee yksi istuskelualue. Vanha pikkuinen vesielementti tulee nurmikolla lähelle terassia. Kasvimaan lähelle joko vanha pihakeinu tai sitten teen auringonottoalueen tuoleineen ja pöytineen. Kukkapenkkien muodot on kasassa, mutta kasvit valitsematta. (Tietysti minulla on suosikkejakin, jotka ilman muuta näkyvät lopputuloksessa.) Kokoon vaikuttaa pensasaidan ratkaisu.
Etupihan ratkaisu on jo olemassa. Se on toteutettavissa näppärästi. Tämä nurmikko vain oli kysymysmerkki, valitsemani kukat ja haluamani puut olen kasvattanut mökillä ennenkin.
Talon toinen pääty on avoin. Kyseessä on varjoisa rinnealue, ei kovin suuri. Se nurmikko tulee talon portaikon viereen, mutta muuten en ole ratkaissut. En ole koskaan kasvattanut mitään varjoisassa rinteessä, joten pitää tutkia kasveja.
Rakentamista ei onneksi ole paljoa. Portinpylväät teen itse, osaan tehdä koristetikapuut omenapuun runkoa vasten, pergolat ja sellaiset.
Isoin ongelma etupihalla on sisäänkäynnin rumaakin rumempi betoniporras. Minulla ei ole pienintä aavistusta miten naamioida sen. Se sentään on laakea ja matala, joten kiivetä ei taloon tarvitse. Mutta ruma kuin synti!
Mitä minulla todellakaan ei ole, on käsitys juuri tuollaisista käytännön kikoista, kuin maan tasoittaminen kaivonrenkaalla. En ikinä olisi itse keksinyt! Aiemmin asuin omakotitalossa, jossa kaikki työt teetettiin ulkopuolisilla. Nyt haluan tehdä itse kaiken mikä mahdollista. Niksit ovat siksi kultaakin kalliimpia. Eikä sitä tiedä, kun itse lähtee sitten keväällä toteuttamaan puutarhaa, vaikka luulot karisisivat omista puutarhataidoistakin ;-))
Nyt räntäsateeseen ja kotiin, Minnimi
|
By norma - 1.2.2008
Ihan vaan nopeasti täältä sivusta huutelen, mitä jos maalaisit sen betoniportaan? Jos sitä ei voi naamioida esim puulla, kiveyksellä tms? Varjoisaan rinteeseen-ellei ole ihan pimeä-miettisin ihan ekana rodoja....
Ihana urakka sulla edessä, omatkin sormet syyhyää ja ajatus loikkii puolestasi!!
|
By mai-lee - 1.2.2008
minnimi, kuulostaa oikein hyvältä *hyvin suunniteltu on puoliksi tehty*:_)
*nurmikko viimeiseksi*-työjärjestys perustuu ihan vaan käytännölliseen maalaisjärkeen. mitenpä siellä pihalla kärräilee erilaisia maa-aineksia ja polun pinnoittemateriaaleja, liikuttelee lannoitesäkkejä, puiden ja puskien taimipurkkeja, kun koko ajan takaraivossa jyskyttää ankara varoitus "älä sotke vasta kylvettyä nurmikkoa"?
|
By Apuapihaan - 20.5.2008
Hei!
Tarvitsisin suunnitteluapua uudistalomme pihaan. Piha on pieni 550neliötä ja pääosin paahteinen, maalaji on läpäisevä harjumaata, osittain hiesua. Tontilla on aiemmin kasvanut mäntymetsää, mutta metsän kasveja ei ole enää jäljellä vaan kaikki on rakennusaikana tuhoutunut. Eli piha on täysin autio.

Ajattelin aloittaa suunnittelun etupihalta joka on suoraan pohjoiseeen ja pihan varjoisin paikka. En haluaisi laittaa alueelle ollenkaan nurmiikkoa vaan mieluummin muutaman pienen pensaan/havun ja varjoperennoja. Alueelle paistaa aurinko varhain aamulla ja illalla, muulloin alue on varjossa. Alue on hyvin kuivaa, kasvualustaan tulee reilusti multaa, mutta kokonaisuuttena kasvien olisi pärjättävä melko vähällä vedellä. Lunta tippuu ainakin osan kasvien päälle. Eli paikka on vaativa.
MItä suosttelette. Kuvassa näkyvät ikkunat ovat keittiöön ja ei haittaisi vaikka kasvit antaisivat hieman näkösuojaa. Alueen leveys 6m on ja syvyys 3m. Sisääntulokuistin yhdeysssä on vielä samaan alueeseen kuuluvat alue jonka leveys 4m on ja syvyys 1m. Kuistin eteen tulee herkästi kasattua pihalta kertyvät lumet. Istutusalueen eteläpuolella on siis talo ja pohjoispuolella tie.
Kiitos paljon jos joku ehtisi antaa ideoita!

|
By tarleena - 20.5.2008
Siirsin tämän keskustelun tänne uuteen paikkaan, ja pyytäisin kirjoittajaa tutustumaan tänne moniin Oleskelupihaketjun keskusteluihin. Niistäkin voisi saada vinkkejä ensi hätään, tosin vaihtoehtoja voi tulla ihan joka makuun. Jos taas haluaa oikein kunnon suunnitelman, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen.
|
By anita - 20.5.2008
Apuapihaan, pensaiden ja havujen suhteen en osaa neuvoa, mutta perennoista tuohon sopisi mielestäni kuunliljaa. Pääasiassa sitä, paaaljon.
|
By Apuapihaan - 20.5.2008
Hei!
Lueskelin jo useita viestejä ja ideoita on palstalla ja nyt myös omassa päässä jo ihan liikaa . Kuunliljoja olen ajatellutkin, mutta mietin vain menestyisikö paikalle joku havukasvikin. Ja mitkä perennät sietävät parhaiten päälle tulevaa lunta, kuivuutta ja varjoa.
|
By Kasuariina - 20.5.2008
Mitäs tykkäisit jaloangervoista ? Nehän tykkäävät puolivarjoisasta ja hiukan happamasta kasvualustasta. Sopisivat ehkä kivasti jonkin korkeamman havukasvin etupuolelle antamaan väriä.
|
By satues - 21.5.2008
Myös erilaiset nauhukset sopivat puolivarjoon ja olisivat korkeita , kun sanoit tarvitsevasi vähän näkösuojaa.
|
By Naps - 22.5.2008
Meillä myös nauhusten päältä kulkien kolataan hurjat määrät lunta talvella ja sieltä ne vaan aina uudestaan nousee, joten luulisi kestävän katoltakin tulevat.
|
By nanikka - 22.5.2008
Ei perenna lumesta piittaa. Paitsi keskellä kasvukautta. Talvella saa olla ihan kuis paljo vaan ja vaikka vähän kovemminkin pudota.
Havut ja pensaat taas kärsivät, putoava lumi kun tuppaa katkomaan oksia. Ne pitäisi saada niin kauas, että lumi ei putoa päälle.
Mitäs jos rakentelisit sitä penkkiä niinpäin, että matalampaa perennaa talon puolelle ja vähän korkeampaa puuta/pensasta näkösuojaksi kauemmas talosta? Sillä tapaa näkisit itse ikkunasta koko istutuksen, mutta naapurit ei näkis teille. Talvellakaan.
|
By Apuapihaan - 23.5.2008
Kiitos oikein paljon vastauksista. Suunnitelma muotoutuu vähitellen 
Mietin vain sitä, jos laitan eteen havuja, riittääkö valoa takaosassa oleville perennoille. Nauhuksista en ulkonäöllisesti pidä. Kuunliljoja olen ajatellut ja angervoista myös pitäisin. Jos paikka on kuiva pärjäävätkö angervot? Osaatteko suositella jotain havukasvia eteen.
|
By Sand - 23.5.2008
Istutusalueelle vaihtelua ja korkeutta tuovat myös pensaat ja puumaiseksi kasvatetut pensaat. Havuissa on mukavia matalia katajiakin. Samoin perennoissa on monia hienoja lehtokasveja, jotka nauttivat kevään valosta ja kesän puolivarjosta lehtipuiden ja pensaiden alustassa.
|
By Minnimi - 14.7.2008
Onpa hauska lukea omaa tammikuista viestiäni nyt kun puutarha on edennyt ensimmäistä kesää. En sittenkään tuhonnut kaikkea vanhaa. Vanhaa tosin oli vain vähän, mutta siirsin ne vain sivuun rinteeseen sitä täyttämään. Sitten kun on rahaa pengertää rinne, teen uuden päätöksen. Viinimarjapensaat ovat vielä paikoillaan, katsomme ensimmäisen marjasadon (ja runsaasti on ainakin raakileita).
Pionit ovat saapuneet (pienien ongelmiensa kanssa) ja penkin muoto viehättää toteutettuna yhtä paljon kuin paperilla. Olen istuttanut myös puutarhaan läjäpäin ruusuja ja erilaisia perennoja. Jotkut eivät varsinaisesti ole oikeassa maaperässä, mutta kokeillaan. Raha ei ole riittänyt polun vaatimiin liuskekivilaattoihin, mutta polun reitti taitaa toimia.
Alunperin ajattelin vain pienenpientä vesielementtiä (minulla oli aiemmin parvekkeella ruukku, josta vesi valui yli), mutta toteutettu on pieni allas. Sen ympärys on avoimena, laittaako liuskekivilaattoja vai perennoja.
Testissä on myös haaveilemani köynnöshortensia vaahteran vieressä. Jos vaikka... Pikkuinen uusi omenapuu löysi sekin suunnitellun paikkansa.
Hajuherneet kiipeävät kauniisti pitkin telineitään, vanhan omenapuun alusta on täynnään orvokkeja ja niiden seassa on pieni (betoni-) enkeli. Sen sijaan täynnään raakileita nyt olevaa omenapuuta emme uskaltaneet leikata kylliksi. Jääpähän tekemistä jatkoonkin. Pitää myös alkaa tarkastella ohjeita muutenkin omenapuiden hoitoon täältä keskustelupalstalta.
Etupihan kukkapenkki on saanut pyöreämmät muodot ja erikseen vielä kirsikkapuun ja Raspberry Sundae -pionin. Kirsikat alkavat pikkupuussani punertaa, mutta pionin nuppu pullistuu kovin hitaasti.
Nyt kun vielä saan syreeniaidan poikki ja ratkaistua miten teen portaan puutarhan tasolta toiselle. Niin ja syyssipulit, ehkä vielä uusia perennojakin... Tämä vuosi alkaa näyttää jo nyt hyvältä. Olen päässyt pidemmälle kuin uskalsin odottaakaan. Jos taimet selviävät ensi talvesta, on puutarhakalenteriin merkattava iso plussa!
|
By Marlene - 15.7.2008
Laitahan kuvallistakin dokumenttia, ois kiva nähä mitä oot saanu aikaseks!
|
By Marlene - 15.7.2008
siis Minnimi, nimi unehtu matkasta!
|
By Apuapihaan - 6.8.2008
Nyt maata on myllätty ja istutusten miettiminen voi kunnolla alkaa. Istutukset toteutetaan vasta ensi vuonna joten nyt on vielä yksi talvi aikaa miettiä. Olen miettinyt että istuttaisin ikkunoiden eteen (riittävän kauaksi talosta, niin että lumi ei tipu päälle) 3 timanttituijaa. Ilmeisesti tuijat olisi hyvä istuttaa lomittain, jolloin muodostaisivat kauniimman ryhmän. Tuijien ja talon väliin ja alue jollekin maanpeiteperennalle. Alue on hankala on pääosin varjossa, multatilaa on vähän ja lumet tippuu katolta. Tuijien päälle ei tipu lunta ja multatilaa on riittävästi. Mikä maanpeitekasvi sopisi tuijien kanssa. Olen katsellut peittokurjenpolvea. Kannattaisiko laittaa 2 eri perennaa. Tuijien vieressä olisi vielä tilaa myös suurammen multatilan vaativille kasville. Kuistin edustaa olen myös miettinyt. Kuistin edessä on myös samanlainen tilanne. Vähän kauemmas voisi laittaa jonkin pensaan, mutta ihan kuistin edessä multatila on vähäinen. Mietin alueelle ehkä tuiviota, kestääkö tuivio päälle aurattua lunta? Entä kuinka korkea multatilavuus kuunliljoilla olisi oltava? Sokkelin vieressä on 50cm alue jossa someroa. Miltä kuulostaa?
|
By susah - 7.5.2009
olemme pulassa... isolle tontillemme on tuotu peltomaata kun maa oli jäässä ja nyt se on monenlaisella kuopalla ja epätasainen. Jotain rikkaa jo kasvaa paikoitellen. Mitä pitäisi tehdä, että saisi pihan ensin tasaiseksi, ja sitten puutarhamultaako päälle, ja kuinka paljon? entä missä vaiheessa kalkitus, entä lannoitteita? piha on vajaa 2000neliötä, osa on tarkoitus olla nurmikenttää, osa kasvimaata, osa marjapensaita yms. ja osa saattaa mahdollisimman vähätöiseksi, kuitenkin toivottavasti ilman että rikat valtaavat alan... ehdotuksia?
|
By Kassikäpp - 7.5.2009
Mielenkiintoisen ketjun aloituksen löysit, hehhee...
Miksi piha pitää saada tasaiseksi? Kalkitus ja lannoitus riippunevat jo olemassa olevista olosuhteista.
Sen vähätöisen alueen voi asfaltoida.
|
By nanikka - 7.5.2009
Eipä siinä tasoittelussa muu auta kuin työ. Möykyt pitää saada siirtymään kuoppiin, sillä se tasoittuu. Joko koneella tai käsin.
Rikkaruohot pitää saada pois, jos ne häiritsee. Joko kitkemällä tai sitten myrkyttämällä jollei aika piisaa niiden hävittämiseen esim. peittämällä (vuosi-kaksi).
Uuden multakerroksen paksuus riippuu allaolevan maan laadusta, onko se sellaista että siinä jo jotakin voi kasvattaa, vai tarviitko tosiaan uutta multaa. Paksuus riippuu myös siitä, mitä aiot siihen istuttaa ja miten (kuoppaan, tasamaalle, kohopenkkiin). Nurtsi vaatinee 15-20 senttiä multaa alleen. Marjapensaat useita kymmeniä senttejä, mutta niille kannattanee kumminkin kaivaa kolo, johon mullan tipauttaa.
Lannoitus ja kalkitus riippuu siitä missä kunnossa maa on. Sitä voi joko katsoa ja odottaa miltä se näyttää, ostaa puutarhakaupasta testipaketin jolla voi itse testata ravinnepitoisuuksia/pH:ta, tai ottaa näytteet ja lähettää tutkittavaksi.
|
By Emo - 7.5.2009
Susah, ei kai siinä auta muu kuin ottaa lapio kauniiseen käteen ja alkaa levitellä sitä peltomultaa tasaisemmaksi. Samalla yritä repiä pois kaikki rikkisten juuret. Tai sitten maksaa kaivinkoneyrittääjälle tai vuokraa bobcatin. Konehommissa ne rikkikset jäävät maahan.
Lannoitus ja kalkitus vasta kun maa on tasattu haluttuun muotoon.
|
By Emo - 7.5.2009
Nanikka ehti ensin ja perusteellisemmin vastasikin.
|
By susah - 7.5.2009
jo juu, tiesinhän minä että työtä siinä on, mutta kun urakoitsija lupasi tämän meille valmiina, ja tässä tulos!
Epäilyttää myös onko peltomaa hyvä alusta millekään, ja siinä on jotain roskia mukana ja isoja kiviä.
Kuka olisi sellainen asiantuntija, jonka voisi kutsua paikalle tsekkaamaan onko tässä touhussa mitään järkeä vai ruvetaanko uhittelemaan raastuvalla. On nimittäin jo monesti palanut käämi urakoitsijan kanssa, kun ovat niin välinpitämättömiä...
|
By Inki - 7.5.2009
Ihan ensin kannattaa odottaa että se routa sulaa syvältäkin kokonaan pois. Jos jollain kohtaa on syvemmällä kumminkin savikkoa, se on joka kevät epätasainen, mutta tasaantuu roudan sulettua kokonaan
|
By Nuu - 7.5.2009
susah, viestisi piha-alue- asiasta on nyt täällä, vastauksineen kaikkineen
|
By susah - 7.5.2009
peltomaatahan pihani nyt on, että sinänsä...
onko kellään samanlaista pohjaa tuotu pihaan ja mikä on ollut menestyksen määrä?
|
By Goldenlobelia - 24.1.2010
Ostimme vuosi sitten paritalon puolikkaan metsän ja peltojen keskeltä, ja viime kesä meni katsellessa minkälainen puutarha pihassa oikein on.
Puuh.. ei kukkapenkkejä, kaksi omenapuuta, ja yksi pensas (tontti on puolen hehtaaria josta noin puolet on käytössä, loppu on tiheää koivukkoa), tästä käytössä olevasta on 3/4 osaa hoidettua pihaa, ja loppu hoitamatonta pajukko / koivikko / sammal / heinä sekasortoa. Ensi kevään ja kesän projeki olisikin tehdä tuosta hoitamattomasta alueesta siisti. Viime kesänä ajoin pajukon ja koivikon alas, vain huomatakseni syksyllä että takaisin tuli.
Joten näin ensikertalaisena puutarhan ihmettelijänä kaipaan hieman apuja. Suunnitelmissa olisi tuoda keväällä multakuorma ja pinnoittaa alue uudelleen, ja istuttaa ruoho, tavoitteena olisi että paikan voisi ajaa ruohonleikkurilla (nyt ainoa tapa on trimmeri, paikka on täynnä kuoppia). Mutta kuinka estän koivun ja pajun uudelleen kasvun? Sitten toinen on outo rikkakasvi, leviää juuristosta, todella leveälehtinen, ei kuki, ei kasva niinkään korkeutta vaan leveyttä ja sitkeä kuin mikä. Tämä outo kasvi on levittynyt koko tälle hoitamattomalle alueelle ja leviää kohti pihaa josta sitä kitkin koko kesän. Suunnitelmaan kuuluu myös tehdä kasvihuone tälle alueelle ja hieman perunaa ja mansikkaa kasvattaa. Eli oikeastaan kysymykseni on mitä tehdä pajulle ja koivulle? Sekä mikä ihme on tämä leveälehtinen rikkakasvi?
|
By huisa - 24.1.2010
Se leveälehtinen, olisiko leskenlehti? (pilkunviilaus, mutta siemenestä kylvetään ja taimia istetaan, joten varmaan kylvänet nurmikon. Anteeksi, en voi viilalleni mitään) Täällä on varmaan otsikko jossain sanomalehdellä kattamista (siis muut alueet kuin nurmikko). Useimmat rikkakasvit masentuvat ruohonleikkurista, varsinkin uudet kylvöt näyttävät aluksi kauheilta, kun jauhisavikka ja kumppanit valloittavat tilan. Ei syytä huoleen, ne häviävät parin ensimmäisen leikkauskerran jäljiltä. Niin, ja ensimmäisen kerranhan nurmileikataan vasta kun se on kasvanut 15-20 senttiseksi...
Muita avainsanoja, joilla tietoa hakea:
Juurimatto
kateviljely
|
By Nuu - 24.1.2010
Goldenlobelia, olit avannut uuden viestiketjun nimellä" Piha-alueen luominen". Poistin aloituksesi ja siirsin viestisi tänne asialla jo olemassaolleeseen ketjuun. Kaikki samaan asiaan liittyvät viestit mahtuvat hyvin yhden otsikon alle, tapa on täällä sellainen
Ehkäpä tässä ketjussa jo ennestän olleissa viesteissä on sinuakin auttavaa asiaa, kannattaa lueskella .
|
By Goldenlobelia - 24.1.2010
Kiitos aiheen siirrosta Kaikki todellakin sopii yhden aiheen alle, en tätä huomannut, pahoittelut.
**
Leskenlehtihän tuo on, JES! Kiitos! Pitääpä koittaa tuota sanolehden levitystä tms.
|
By Nuu - 24.1.2010
Uutena palstalaisena ei kaikkea mitenkään tiedä, osaa tai huomaa. Unohtui aiemmin tervetulotoivotukset antamatta, joten nyt jälkijunassa, Tervetuloa
|
By Kaisaliisa - 24.1.2010
Koivun ja pajun juurakoihin saattaa tarvita kaivinkonetta tai traktorikäyttöistä vesakkojyrsintä, riippuen alueen suuruudesta.
|
By Kreeta-Eulaalia - 24.1.2010
Tuttua on: sammalia, heiniä ja paljon leskenlehtiä. Yhden kriikunapuun juurelle olen jättänyt leskenlehdet rauhaan, siellä kun ei mikään muu enää mahdu kasvamaan, joku voi vielä luulla perennaksi... Päivänliljat ja viiruhelpi pärjäävät leskenlehdelle tässä paikassa kyllä. Sanomalehtitemppua aion myös kokeilla sitten kun projektini ehtii "metsäpuutarhaani" asti. Koivuista saa kyllä eron, kun kaataa keväällä mahla-aikaan. Pajuista en tiedä, varmaan löytyy muitakin vaihtoehtoja, kuin kaivinkone.
|
By Kaisaliisa - 24.1.2010
Saahan ne pajut ja koivut kuolemaan, mutta nurmikkoa on hankala perustaa jos on paksut juurakot.
|
By Kreeta-Eulaalia - 24.1.2010
Ainakin kuusen ja vaahteran juurakot säilyvät maassa iankaiken, eikä niitä voi peittää tuomalla multaa päälle, koska multa kuitenkin painuu. Suuret perennat ja pienet pensaat peittelevät täällä meillä vanhoja kuusiaidan kantoja. Eivät tietysti keväällä ole kauniita, vaan ei sinne nyt koneitakaan mahdu tuomaan.
|
By Goldenlobelia - 25.1.2010
Meillä tuo pajukko ja koivikko oli noin parin vuoden ikäistä (ja mitkä viime kesänä katkoin pois) eli suuria juuria ei ole.
Koivikolle täytynee koittaa mahla-aikaan katkomista, mutta kuinkas paju? Sen verran sitkeä sissi..
|
By Nuu - 25.1.2010
Goldenlobelia, tuolla "Puut- asiaa lajeittain - pajut" -osiossa on ketju" Saako katekankaalla hävitettyä pajukon?" jossa on kokonaista kaksi viestiä , toinen niistä ehdottaa pajun hävittämistoimenpiteitä. Samassa osiossa oli joku toinenkin ketju jossa voisi olla jotain asiaa valaisevaa, en muista nimeä mutta kurkkaa itse jos kiinnostaa.
Olisin voinut tietty sieltä kopsata tähänkin sen asian, mutta ajattelin että uutena penttiläisenä on ehkä hyvä että opit kurkkimaan eri osioihin, täällä kun sitä tietoa yleisesti ottaen riittää vaikka kuinka paljon jos osaa esille kaivaa
|