Tämä on vanha puutarha.net keskustelupalsta.
Näille sivuille ei voi enää lisätä viestejä, vaan keskustelu jatkuu
uusilla palstoilla.

Kesäpikkusydän vs kevätpikkusydän

puutarha.net keskustelupalstat: Koristekasvipalsta: Koristekasvit lajeittain A - K: Kesäpikkusydän vs kevätpikkusydän
Lisääjä Minatse, tiistai, 13. kesäkuuta 2000 - klo 14.47 tiistai, 13. kesäkuuta 2000 - klo 14.47:

Osaako joku kertoa mitä eroa näillä kahdella kasvilla on? Luulin nimittäin hankkineeni valkoista kesäpikkusydäntä (dicentra formosa alba), mutta kuulinkin saaneeni kevätsellaista (dicentra eximia alba). Kesäpikkusydän on lemmikkini ahkerana kukkijana ja nyt pelkään pettyväni aikaiseen ja lyhyeen kukintaan. Siis miten on? Vaatimuksiltaan kasvuolojen suhteen lienevät samankaltaiset?


Lisääjä Maarit , tiistai, 13. kesäkuuta 2000 - klo 14.53 tiistai, 13. kesäkuuta 2000 - klo 14.53:

Muistelen erottavan tekijän olevan se, että kesäpikkusydämen kukat ovat alempana lehtien seassa ja kevätpikkusydämellä nousevat lehdistön yläpuolelle. Kukinta alkaa kevätpikkusydämellä aikaisemmin, mutta en muista olisiko kukinta-aika ollut lyhyempi vai ei.


Lisääjä Hannele, tiistai, 13. kesäkuuta 2000 - klo 16.33 tiistai, 13. kesäkuuta 2000 - klo 16.33:

Lena Månssonin perennakirjan mukaan juuri päinvastoin, eli kevätpikkusydämellä (D. eximia) kukat ovat lehtien seassa ja "kukkalehtien taaksepäin kääntynyt osa on pitempi". Kukinta-aikaa ei kerrota, mutta Riku Kasterinne mainitsee sen kukkivan kesä-heinäkuussa ja D.formosan "sydänkesästä syksyyn".


Lisääjä Minatse, keskiviikko, 14. kesäkuuta 2000 - klo 08.34 keskiviikko, 14. kesäkuuta 2000 - klo 08.34:

Kiitos tiedoista! Kasveistani yksi näyttäisi sittenkin olevan kesäpikkusydän ja muut näitä keväteximioita. Saa nähdä onko olemuksessa muuta eroa, kunhan pääsevät kunnon kasvuun.


Lisääjä Kaarina lauantai, 9. kesäkuuta 2001 - klo 00.01:

Olen yrittänyt etsiä kesäpikkusydämestä (Dicentra formosa) tietoja, milloin se on otettu viljelyyn Suomessa. Vanhoista perennoista kertova Alangon Palavarakkaus ja särkynytsydän mainitsee vain särkyneensydämen (Dicentra spectabilis), mutta joissakin luetteloissa kasäpikkusydän on vanhojen perennojen listalla. Osaisiko joku kertoa, milloin sitä on ruvettu käyttämään koristekasvina ja kuka sen lienee tuonut P-Amerikasta Eurooppaan?


Lisääjä Hannele lauantai, 9. kesäkuuta 2001 - klo 12.31:

Riku Kasterinne kertoo kirjassaan Kodin kukkastarha (4. p. 1951) seuraavaa: Vaikkakin runollisen "särkynyt sydän" -nimen omaava koristekasvi onkin ehkä yleisin perenna maassamme, ei se sentään ole mikään vanha viljelyskasvi. Ruotsin valtion koeasemalle se mainitaan tuodun 1852, ja ehkä joitakin vuosia myöhemmin se on tuotu Suomeen. Ne muutamat muut tähän sukuun kuuluvat lajit (D. formosa ja D. eximia), joita viljellään koristeeksi, ovat todennäköisesti olleet jo mainittua vuotta aikaisemmin viljelyksessä.


Lisääjä Enni lauantai, 9. kesäkuuta 2001 - klo 23.14:

Minulla on kukkapenkissä tosi paljon pikkusydäntä -joko kesä tai kevät -, joka on nyt jo kasvanut ihan liian isoiksi pehkoiksi ja nyt haluaisin tietää, että miten sitä kannattaisi jakaa? Minun kokemukseni mukaan juurakko on kamalan hauras ja särkyy heti kun sen nostaa maasta ylös. Mikähän vuodenaika, kevät vaiko syksy, olisi parasta aikaa jakaa, ettei pikkusydän ottaisi hirveästi nokkiinsa.


Lisääjä viherpeukalo sunnuntai, 10. kesäkuuta 2001 - klo 11.45:

Olen jakanut aikaisin keväällä, eikä tuo ole siitä pahastunut, päinvastoin.


Lisääjä perennapeukalo sunnuntai, 10. kesäkuuta 2001 - klo 23.13:

Olen aina ollut kirjallisuuden mukaan siinä uskossa ettei sydämet tykkää (=arkoja) jaosta/siirrosta..
Sain sitä nyt itselleni keväällä kahdeltakin henkilöltä ja toisessa erässä ei ollut edes näkyviä juuria parinlehden taimipalasissa mukana! Nyt sitten parin viikon jälkeen uusia lehtisilmuja näkyy kaikissa aluissa! (osasta ist.lehdet ovat lakastuneet,mutta juuresta tulee siis uusia!)


Lisääjä vanamo67 sunnuntai, 10. kesäkuuta 2001 - klo 23.24:

valkoinen pikkusydän on minulla nyt toista vuotta ja en myöskään ole varma kumpaako se on kesä/kevät.Mutta yhtälaillahan tuo viihtyy vastaavan punaisen kanssa joka kukkii täällä Raahen korkeudella jo nyt ja minä otan aina maljakkoonkin siitä leikkoja pitkin kesää ,kasvavat niin pitkissä varsissa.Ja läpi kesän.Jakaminen on todella vaivatonta.Lisääntyy juurenpalasistakin,vaikka onkin hauras kuten aiemmin joku mainitsikin.Mutta isoasärkynyttä sydäntä en menisi jakamaan (tuota omaani )on kuin yhtenäinen puinen juurenniska koko alku.Minulla on myös isompi versio valkoisena.Mitenhän löytäisin kaikille oikeat latinalaiset ja edes suomalaiset nimet?


Lisääjä miina maanantai, 11. kesäkuuta 2001 - klo 08.10:

Minä olen jakanut ronskisti myöskin pikkusydämiä, jaoin yhden 20 cm x 20 cm olleen puskan kahdeksaan osaan. Se villiintyi siitä niin, että nyt saisin tehdä saman homman uudestaan. Tein jakamisen keskellä kesää, eli pahimpaan mahdolliseen aikaan. Joten ei ole mikään arka kasvi!


Lisääjä Lissu maanantai, 11. kesäkuuta 2001 - klo 08.44:

HÖ! täällä kateellisena luen kuinka helposti pikkusydäntä pystyy jakamaan, mulla kun valmiit taimet kuoli melkein kättelyssä. Pah.


Lisääjä raisa maanantai, 11. kesäkuuta 2001 - klo 09.50:

Vanhuudesta vielä. en ihan tarkkaan tiedä, miten vanhoja perennakantojen pitää olla, jotta ne olisivat "vanhoja", mutta minusta 1850-luvulla viljelyyn otettu laji on kohtuullisen vanha, kun ottaa huomioon, että vasta noihin aikoihin alkoi koristepuutarhojen viljely levitä jokamuijan maalaismökkeihinkin. Eikös ne olleet hyötypuutarhoja suurimmalta osalta vielä pikkusäätyläistenkin puutarhat ennen autonomian aikaa? Näin ainakin jossain aikaisemminkin mainittu hortus fennicus antaa ymmärtää: vaikka joitain maisemapuistoja rakennettiin jo 1700-luvulla, useimmissa puutarhoissa suunnitelmissa näkyvät koristekasvikorttelit sisälsivät sittenkin hyötykasveja. Tuossa autonomian aikana tapahtui sitten suuri ja yhtäkkisen oloinen muutos, joka epäilemättä heijasteli muitakin muutoksia yhteiskunnallisissa ja aatteellisissa oloissa. Mietin kyllä itsekin, että mahtoikohan se nyt niin yhtäkkinen muutos olla.


Lisääjä miina maanantai, 11. kesäkuuta 2001 - klo 10.50:

Lissu, millaiseen paikkaan sinä istutit ne? Minulla kasvaa ihan väärässä paikassa, auringossa siis, mutta hyvin on tuuhettunut!


Lisääjä Lissu maanantai, 11. kesäkuuta 2001 - klo 11.44:

Punaisia oli kaikkiaan 4-5, kokeilun vuoksi istutin eri paikkoihin. Pari kappaletta puolivarjossa rinteessä (rinteeseen on todella hankala löytää sopivia kasveja) toiset kaksi meni varjoisampaan mutta eipä mitään näy niistäkään. Vain valkoinen kasvaa hyvin, ainoat jotka ostettaessa olivat suuria ja hyvännäköisiä taimia.


Lisääjä miina maanantai, 11. kesäkuuta 2001 - klo 11.56:

No voi että, lissu. Kaikki kasvit ei menesty kaikilla, vaikka olisi olosuhteetkin suht samat. Jos minulla ei joku menesty, otan sitten jotain muuta tilalle. Ylipäänsäkin olen aika laiska "puutarhuri", mukavuudenhaluinen jne. Kyllä minä silti joka päivä pari kolme tuntia puutarhassani jotain hyödyllistä teen.


Lisääjä miina tiistai, 12. kesäkuuta 2001 - klo 10.56:

Tämä kevät oli niin kylmä, että pikkusydämeni kylmivät. Onneksi kuitenkin kysymyksessä on kasvi, joka kukkii koko kesän. Nyt odottelen uusia kukkia


Lisääjä perennapeukalo tiistai, 12. kesäkuuta 2001 - klo 19.41:

Lissu-osta uusia taimia vaan jos raskit. Sulle on ehkä sattunut huonoja yksilöitä, kuten sanoitkin valkoisista että olivat suuria, hyvännäk. taimia.
Elikä kannattaa valita taimi huolella..yleensähän ei ole niin väliä -huonompikin taimi ottaa kasvun kiinni myöhemmin..mutta samalla rahalla siis.. Kostea ja hyvämultainen kasvualusta lienee tärkeintä varmistamaan onnistumisen. Itse kullekin sattuu joku vastaava "jostain syystä vaan"-tapaus silloin tällöin.


Lisääjä raisa keskiviikko, 13. kesäkuuta 2001 - klo 08.27:

Voipi olla taikauskoa tai sitten näitä selittämättömiä puutarhailmiöitä, mutta olen huomannut, kasvien kestävän aina paremmin, kun niitä istuttaa useamman samaan kohtaan: ehkä ne kaipaavat toisistaan juttuseuraa, tai ehkä ne luovat yhdessä itselleen sopivan kemiallisen miniympäristön tms, mutta yksittäin istutetut perennantaimet eivät minulla menesty juuri koskaan, mutta pienessä kasassa istutetut ovat jakokypsiä heti kohta...


Lisääjä Kaarina maanantai, 30. heinäkuuta 2001 - klo 23.40:

Kiitokset ikätiedoista ja vilkkaasta viljelyvinkkikeskustelusta. Kirjasta Perennial Garden Plants (Graham Stuart Thomas) löysin seuraavat tiedot: D. formosa, alkuperä Pohjois-Amerikka (löydetty?) v. 1796 ja D. eximia US, viljelty 1810.