Tämä on vanha puutarha.net keskustelupalsta.
Näille sivuille ei voi enää lisätä viestejä, vaan keskustelu jatkuu
uusilla palstoilla.

Köynnösten vaikutus seinän pintaan

puutarha.net keskustelupalstat: Puutarhapalsta: Köynnösten vaikutus seinän pintaan
Lisääjä Katariina torstai, 8. helmikuuta 2001 - klo 15.18:

VillaTupala, oi voi, kun oli ihana lukea tekstiäsi villiviinistä ja puurakenteista, kun tiedän, etteivät kaikki ole tosiaan samaa mieltä kuin sinä ja minä. Asumme rivitalossa ja muutama vuosi sitten oli kova kapeli siitä, kun villiviini olisi pitänyt repiä ikkunan yläpuolelta olevasta laudoituksesta sillä perusteella, että lahottaa seinän. Innokas isännöitsijä halusi niin.

Kun lopulta revin sen köynnöksen sivuversot pois, tietysti vasta sitten kun itse halusin, paljastui hauskanen asia. Laudat olivat paljon paremmassa kunnossa siellä köynnöksen alla kuin siinä kohtaa, jossa aurinko oli paahtanut koko päivän lautoihin. Mutta siinä vaiheessa olin jo kyllästynyt villiviiniin, kun se alkoi vallata koko seinän ja roikkui ikkunoiden eteen, joten täytyi luopua siitä laudan suojuksesta.

Eli on todella vaikea sanoa, että köynnökset pelkästään lahottavat seinää. Tosin, jos ne liian tiiviisti kasvavat kiinni siihen voi kait vaikutus lahottavakin olla.

Mitäs kokemuksia olisi muilla?


Lisääjä miina torstai, 8. helmikuuta 2001 - klo 16.49:

Käsittääkseni myös räystään pituus vaikuttaa asiaan. jos räystäät puuttuu kokonaan, katolta tuleva vesi jää helposti köynnökseen ja sitä kautta lahoamisvaara voi olla todellinen. Suomeen rakennetaan niin harvoin räystäättömiä taloja (onneksi) että en usko, että lahovaara on olemassa.


Lisääjä Tinde perjantai, 9. helmikuuta 2001 - klo 09.22:

Ah ja voih ja kuinka ihanaa jos näin on - etteivät köynnökset vahingoita lautatalon pintaa. Nenäkään ei istu päähän yhtä hyvin kuin köynnökset Peikkiksen seiniin.

Vaan, ajatus köynnösten peittämästä Peikkikestä lienee sittenkin vain unelmaa, ellen sitten hanki jotain varjoisan paikan köynnöstä, sillä talo on aina vaan kuusten siimeksessä, auringon suoralta paisteelta piilossa.


Lisääjä Matti Kulju perjantai, 9. helmikuuta 2001 - klo 12.09:

Kuulin eräältä maalarilta mielipiteen kasvien vaikutuksesta seinän kuntoon. Oli myös sitä mieltä, että kasvien kohdalta seinä pysyy parempikuntoisena, kuin ilman kasveja. Maali pysyy paremmassa kunnossa, kun aurinko ei pääse suoraan paahtamaan. Tätä mieltä minäkin olen.
Jos seinä lahoaa, saa kyllä syytä ensin alkaa etsimään jostain muualta kuin kasveista.

Jostain syystä on levinnyt kumma käsitys kasvien haitallisuudesta lähellä seinää. Vai onko kellään tosipohjaista tapausta tiedossa? Ei siis mitään urbaania legendaa, jonka on kuullut kummin kaiman serkun naapurin tutulta varmana juttuna.

Valitettavasti juuri miehet ovat yleensä vastaan seinän lähelle istuttamisesta, mikä tulee hyvin esille myyntitilanteessa. Ja perusteena aina tuo seinän lahoaminen. Mistähän nämä jutut oikein saavat alkunsa.


Lisääjä Tinde perjantai, 9. helmikuuta 2001 - klo 12.13:

Kuntokartoittaja joka tutki Peikkiksen ehdotti talon ympärille n. puoli metrisen sorareunuksen, etteivät pääse kasvit kasvamaan ja lahottamaan laudoitusta. Nyt laudat ovat hieman pehmeitä sieltä mistä märät aluskasvit, heinät ja muut vihertäjät ovat lautoihin nojailleet.

Onko aluskasvillisuuden vaikutus erilainen kuin esmes. köynnöksen? Kuinka paljon köynnös kerää ja kantaa kosteutta? Siitä kai tässä lahoamisessa lopulta on kysymys?


Lisääjä Pikkupiha perjantai, 9. helmikuuta 2001 - klo 12.16:

Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että kun aurinko ja sade haalentaa värejä, niin köynnöksen kohdalta seinä on ajan mittaan erivärinen. Tuli vaan mieleen, kun viime viikolla näin erään talon, jonka seinästä oli otettu pois ilmeisen iso köynnös. Näki ihan selvästi, missä kohdin köynnös oli kulkenut. Oli aika ruman näköinen.

Mutta toisaalta tämä nyt on pikkujuttu ja voihan sitä seinääkin välillä remontoida, jos poistaa kauan siinä olleen köynnöksen.


Lisääjä Humulus perjantai, 9. helmikuuta 2001 - klo 12.28:

Minulla on pari vuotta sitten istutettu köynnöshortensia aloittamassa kiipeilyä seinälaudoille. Se ainakin kasvaa kiinni kuin Pelle Pelottoman ihmeliimalla, ilman kirvestä sitä ei irti saa. Minkälaiset juuret se kasvattaa kiinnityskohtaansa?


Lisääjä raisa perjantai, 9. helmikuuta 2001 - klo 12.57:

Maalin kunto ja seinän kunto on eri asia. Aurinko rapistaa ja haalistaa maalin, mutta kuivana pysyvä seinä ei silti lahoa. Köynnöksen ja istutusten ajatellaan estävän ilmanvaihtoa, eli seinän kuivumista, samaan tyyliin kuin Hönni esitti yllä lumenluontikeskustelussa. Paitsi, että köynnös on siinä koko ajan kun lumi on vain talvella. ILmanvaihdon estyminen tarkoittaa kuivumisen estymistä. Se tarkoittaa melkein aina lahoa. Lahoa voi tulla myös ehjän maalin alle. (Itseasiassa jotkut väittävät että lahoa tulee nímenomaan ehjän lateksimaalin alle, koska lateksi tukkii ilmanvaihdon)

Tuo oli tarkoitettu selventämään kasitteitä. Oikeita kokemuksia köynnösten vaikutuksesta minulla ei ole. Suomessa asuinrakennuksiin laitetaan minun henkilökohtaisten näköhavaintojeni perusteella aika vähän köynnöksiä. Esim Englannissa taas niitä on joka puolella, mutta ne talot taas ovat homeessa jo muistakin syistä.
Kaikki köynnökset eivät kuitenkaan taida estää ilmanvaihtoa. Seinärakennehan voi esimerkiksi olla sellainen, että se tuulettuu köynnöksistä huolimatta. Ja yleensähän ne eivät peitä ihan koko seinää, joten se kuivuu muualta. Järki sanoo, että kun köynnökset usein laitetaan johonkin ristikkoon tai verkkoon, niin sen verkon voisi varmuuden vuoksi laittaa 10-15 senttiä seinän ulkopuolelle, niin sinne jäisi pieni tuuletusrako?


Lisääjä Jaana J. perjantai, 9. helmikuuta 2001 - klo 15.30:

Eivätkö köynnöksen lehdet toisaalta myös suojaa seinää kastumiselta? Ainakin imukärhövilliviinin lehvästö muodostaa kesällä hyvin peittävän katteen seinän päälle.

Sorareunus laitetaan käsittääkseni talon ympärille ojitukseksi sekä estämään sokkelin likaantumista vesiroiskeiden heittämästä hiekasta ja mudasta... Hönni tietäisi varmaan tämänkin.


Lisääjä Matti Kulju perjantai, 9. helmikuuta 2001 - klo 19.10:

Tuo aluskasvillisuus seinän vieressä on paha, jos räystäältä tippuu vesi (ei räystäskouruja) ja kasvustot ovat siksi märkinä. Laudat päät imevät tehokkaasti vettä ja saattaa hyvinkin laho iskeä, jos heinät sun muut johdattavat veden suoraan lautoihin. Liian matala kivijalka edesauttaa sitä vielä. Kapeat räystäät myös päästävät sateen helpommin seinään. Laudoituksen alla kyllä pitäisi olla ilmarako, mistä pääsee tuulettumaan. Ja jos alhaalla on tiivis heinä- ym. kasvusto, ei tuuletus pelaa.

Mutta näitä seinärakennelmiakin taitaa olla niin monenlaisia, että sekaan mahtuu jos jonkin näköistä. Mukana lienee myös paljon väärin tehtyjä, joissa ilmanvaihtoa ei ole otettu riittävästi huomioon.
Tinde, sorakerros ja heinien posto seinän viereltä kuulostaa oikein hyvältä neuvolta.


Lisääjä hönni maanantai, 12. helmikuuta 2001 - klo 09.14:

Puutarhurilta saa aina erillaisen vastauksen kuin rakennusinsinööriltä...
Kyllä köynnösten ja seinän väliin kannattaa jättää kunnon rako. Jopa 50-60 cm on meidän piireissä puhuttu. Köynnös on aina elolinen ja johtaa kauttaan vettä rakenteeseen. Ja lahottaa laudoitusta sekä purueristystä. Erityisen pahoja vaurioita köynnökset saavat aikaan rapatuissa julkisivuissa ja YLÄPOHJISSA! Monenkohan köynnös kasvaa ullakko-ontelossa?
Ja muistakaa se, että ilmarakoa on ryhdytty käyttämään vasta mineraalivillaerityksen tultua markkinoille. Eli 60-luvun alkupuolella. Sitä ennen seinissä on eristeenä lähes 100% purua. JA ilmarakoa ei ole käytetty. Ei kuulunut rakentamistapaan.


Lisääjä Tara maanantai, 12. helmikuuta 2001 - klo 18.18:

Meillä ainakin Lepaalla opetetaan, että köynnökset tulisi laittaa aina säleikköön, ei suoraan seinälle.


Lisääjä miina maanantai, 12. helmikuuta 2001 - klo 18.33:

Entä, jos virittäisi seinälle vaikkapa kanaverkon, irti seinästä vaikka 10 cm. siihen sitten laittaisi köynnöksen kiipeilemään. hönni, eikö 50 - 60 cm seinästä ole jo vähän liioitelua? Eikös se riitä, että kasvi ei kosketa seinää?


Lisääjä Marja-Leena tiistai, 13. helmikuuta 2001 - klo 02.36:

Koynnoksista en tieda, mutta seuraan innolla tata keskustelua. Meilla oli melkein talonkorkuinen syreenipuska talon paadyssa ja se oli pakko siirtaa, kun seina ei tahtonut kuivua millaan. Eika se seinassa ihan kiinni kasvanut, mutta ehka koynnokset paastavat enemman ilmaa lapi..koynnos olisi kylla ihana laittaa.


Lisääjä hönni tiistai, 13. helmikuuta 2001 - klo 08.26:

Juuri seinärakenteen kuivumisen vuoksi välin tulisi olla se 50-60 senttiä. Kauankos se 10 senttiä pysyy avoimena? Kun ne köynnökset ovat yleensä reheviä. Ja kuka sen kauempaa näkee onko köynnös seinän vierellä vai räystäslinjassa?


Lisääjä miina tiistai, 13. helmikuuta 2001 - klo 10.01:

Kyllä ainakin minusta näyttäisi hupsulta, jos köynnös olisi noin paljon irti seinästä. Ainakin siinä tilanteessa, kun päädystä katsotaan.


Lisääjä hönni tiistai, 13. helmikuuta 2001 - klo 11.03:

No, sehän nähdään ensikesänä, jos saan aikaiseksi köynnöksen eteläpäätyyn. Lupaan laittaa kuvia siitä sitten. (todennäköisesti kyseisestä köynnöksestä tulee onneton raasku...)


Lisääjä Kirsi-Marja Tuominen tiistai, 13. helmikuuta 2001 - klo 13.50:

Hei, kannattaa valita tällaiseen kaukana seinästä olevaan tukeen super-talvenkestävä lajike. Seinähän ei näin kaukana paljoa lämmitä ja tuuletkin puhaltavat jo lehtien lävitse.

Kirsi-Marja